Arvioitu lukuaika 4 min

Elinvoima-kehitysohjelman studioviikon tuloksena syntyi 30 ideaa uudesta työstä

Kirjoittaja

Elina Kiiski Kataja

Julkaistu

Uutta työtä pohtiva Elinvoima-ryhmä synnytti toukokuun työskentelyssään 30 ideaa siitä, mistä syntyy kokonaan uutta työtä, kuinka maahanmuuttajat ja uusi työ kohtaavat ja kuinka nuoret saisivat parempia rakennuspalikoita löytääkseen paikkansa työelämässä. 

Ryhmät esittelivät aikaansaannoksensa studioviikon viimeisenä päivänä 13.5.2011 ulkopuolisille arvioitsijoille, joita olivat työministeri Anni Sinnemäki, viime vuonna päättyneen Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman puheenjohtaja Sari Baldauf, F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander, Oivallus-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Juva EK:sta sekä Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Tehtävänanto oli ollut työstää viikon aikana kymmenen konkreettista ideaa kustakin aihealueesta, jotka ovat toteutettavissa. Kehitysohjelman seuraava etappi on kesäkuussa, jolloin parhaille ideoille etsitään toimeenpanijaa ja toteuttajaa.

Arvioitsijat antoivat varsin positiivista palautetta syntyneistä ideoista, mutta kannustivat erityisesti jatkamaan työtä niiden ideoiden kanssa, jotka osallistujat kokivat aidosti merkityksellisiksi ja joita olisivat itse valmiita viemään eteenpäin. Raati myös muistutti, että aina ei tarvitse tehdä isoa massiivista hanketta. Monesti muutos alkaa pienistä puroista, joissa joku tai jotkut onnistuvat.

Nuoret ja uusi työ – ryhmä haluaa nuorille tukea, tietoa ja työkaluja identiteettityöhön

Nuoret ja uusi työ -ryhmä otti vahvasti esille sen, että elämänpolut ovat nykyään harvalla sellaisia joissa opiskeluista siirrytään suoraan työelämään ja pysytään samassa tai parissa paikassa työuran loppuun. Siksi ryhmä totesi että työ ei ole eikä sen pitäisi olla niin vahva identiteetin määrittäjä vaan nuoret tarvitsevat identiteettityötä löytääkseen paikkansa. Tässä työssä tarvitaan aikuisten ja vertaisten apua. Ja välillä nuoret voisivat myös neuvoa vanhoja. Uuden työn polkujen etsimisessä Juniori-coachit voisivat mentoroida vanhempia ihmisiä, avoimessa amiksessa voisi suorittaa vuoden erilaisten käytännön ammattien approja, työelämän taitoja ja rooleja voi kokeilla pelaamalla ja haave-cv:tä täytetään etukäteen oman suunnan etsimiseksi.

Projektipäällikkö Kirsi Juva Elinkeinoelämän Keskusliiton Oivallus-hankkeesta pohti sitä, millainen koulutus valmentaa nuoria maailmaan, jossa työt luodaan itse.

– Meillä on Suomessa iso tutkintousko, mutta pieni oppimisusko. Kuitenkin uskon itse vahvasti että teoriaa voi oppia myös käytännössä ja toisaalta meidän olisi uskottava siihen, että uuden oppiminen on aina mahdollista. Tutkinnot eivät takaa menestyvää yritystä vaan parasta yrittäjyyskasvatusta on se, että uskaltaa yrittää, Kirsi Juva sanoi.

Sari Baldauf on ollut paljon mukana nuoriin ja työhön liittyvissä projekteissa ja nähnyt monenlaisia tarinoita

– Meidän pitäisi tukea  nuoria  osallistumaan, vastuunkantohaluun ja -kykyyn. Tällaisesta tukemisesta syntyy uskoa itseen ja asenne ”minä pystyn”, jota nuoret tarvitsevat omien vahvuuksiensa ja paikkansa löytämiseksi

Jokaisella pitää olla merkityksellistä tekemistä – niin vanhoilla kuin uusilla suomalaisilla

Maahanmuuttajat ja uudet työt -ryhmän ideat kiteytyvät ajatukseen siitä, että suurin ongelma Suomessa tällä hetkellä koskien maahanmuuttoa on asenneilmapiiri. Monet Suomen ongelmista johtuvat esimerkiksi syrjäytymisestä, jonka aiheuttamia ongelmia kanavoidaan maahanmuuttokeskusteluun. Ryhmä painotti myös, että kun puhutaan maahanmuuttajista ei mitenkään voida puhua yhdestä ryhmästä. Tarvitaan myös optimistista realismia siihen miten maahanmuuttajat työllistyvät.

Ryhmä hahmotteli erilaisia asenneilmapiiriin ja tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Maahanmuuttajiin kohdistuvien projektien yhteen kokoamista ja arviointia ehdotettiin. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävä säätiö voisi järkeistää ja edistää erilaisia aiheeseen liittyviä toimia. Maahanmuuttajat voisivat mentoroida HR-ammattilaisia ja toimittajat tarvitsisivat koulutusta. Maahanmuuttajille suunnatun tiedon visualisoiminen voisi auttaa kieliesteissä.
Helsingin kaupungin maahanmuutto-asioiden johtaja Annika Forsander totesi että ideat olivat hyviä, mutta on aina syytä muistaa että projekti on projekti ja kaiken pohjana on toimiva perusturva.

– Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on pidettävä kiinni ja sosiaaliturva on pelastettava. Projekteilla voidaan vain paikata aukkoja! Peruspalveluiden jatkuminen on turvattava Suomeen vastatulleiden kotouttamiseen ja sen päälle voidaan saada lisää hyvää aikaan erilaisilla projekteilla, Fordander sanoi tiukasti.

Työministeri Anni Sinnemäki pohti sitä mitä reiluus Suomessa tänä päivänä tarkoittaa.

– Helposti maahanmuuttoon liittyvässä tunnekuohussa koetaan, että se mitä joku saa on minulta pois. Ei kuitenkaan nähdä sitä, että koko yhteisön menestys liittyy siihen että osa yhteisöstä tulee muualta. 
Myös Risto Siilasmaa muistutti, kuinka tärkeää on, että Suomi olisi myös vetovoimainen paikka muualta tuleville ammattilaisille.

– Olen omassa työssäni joutunut houkuttelemaan Suomeen sellaista huippuosaamista, jota ei täältä ole löytynyt ja joka on ollut erittäin tarpeellista suomalaisten firmojen menestymiselle. Asenteet ovat vieläkin aika jumissa. Miksi tällaisen ammattilaisen pitää käydä poliisiasemalla hakemassa työlupaa. Mitä jos virkamies kiertäisi kansainvälisissä työpaikoissa hoitamassa asian? Tämä olisi eräänlainen ele osoittaa että olemme iloisia ja kiitollisia tänne tulijoista! Suomalaiset yritykset tarvitsevat heitä.

Uudenlaisessa Suomessa juhlittaisiin myös epäonnistumisia hyvinä oppeina

Kokonaan uudet työt -ryhmä näki tärkeäksi ennen kaikkea asenteiden muutokset yrittämistä ja epäonnistumista kohtaan sekä kulttuurinmuutoksen esimerkiksi siinä, kuinka ketterästi yksityisen ja julkisen sektorin välillä liikutaan ja vaihdetaan tietoa. Myös iäkkäät ihmiset halutaan mukaan töihin ja tähän ehdotettiin rohkeasti tuloverosta luopumista 68-vuotta täyttäneiden kohdalla. Ryhmä pohti myös sitä, miten riskinottoa voitaisiin paremmin tukea sen sijaan että tuetaan ylikalliita asuntolainoja, joihin sitouduttuaan ihmisille ei jää enää tilaa ylimääräiseen riskiin – kuten yrittämiseen.

Risto Siilasmaassa ryhmän ajatukset herättivät lisäpohdintaa aiheen laajoista yhteyksistä.

– On tutkittu, että pienet tuloerot ja menestyvä yhteiskunta kulkevat käsi kädessä. Miten keksittäisiin keinoja siihen, miten pienet tuloerot ja menestyvä kasvuyrittäjyys yhdistetään, Siilasmaa kysyi.

Hän toi esille myös mielenkiintoisia näkökulmia, joilla ei äkkiseltään kuvittelisi olevan suoraa yhteyttä yrittämiseen.

– Yrityksiä syntyy tutkitusti taajamissa ja tiheään asutuilla alueilla. Jos halutaan että Suomeen syntyisi uutta työtä, on ihmisten muutettava lähemmäksi toisiaan ja pois haja-asutusalueilta. Tämä ei ole helppo aihe ratkaistavaksi, mutta kylläkin asian ytimessä, Siilasmaa pohti asian laajempia yhteyksiä.

Sari Baldauf totesi lopuksi, että kaikilla esitellyillä osa-alueilla on vahvat linkit toisiinsa. Niin nuorilla, maahanmuuttajilla kuin silläkin, millaisia kokonaan uusia töitä Suomeen syntyy.

– Nyt on valittava mistä läpivienti aloitetaan ja pantava toimeksi!

10 ideaa nuoret ja työ

10 ideaa kokonaan uudet työt

10 ideaa maahanmuuttajat ja työ

Kirjoittaja

Elina Kiiski Kataja

Julkaistu