Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Minna Hemmilä/Sitra

Julkaistu 18.06.2019

Sitran ESG-kyselyn mukaan vastuullinen sijoittaminen on vakiintunut osa rahastojen toimintaa

Sitra teki syksyllä 2018 kaikille Sitran varoja hallinnoiville rahastonhoitajille ESG-kyselyn, jossa kysyttiin vastuullisen sijoittamisen prosesseista ja merkityksestä rahaston toiminnassa. Asenne on kohdillaan, mutta käytännöissä on vaihtelevuutta.
Kirjoittaja
Projektikoordinaattori, Sitra

Vastuullisuustekijöiden huomioiminen ja niistä raportoiminen on yhä merkittävämpi osa rahoitusalan käytäntöjä.

Finanssimarkkinatoimijoiden – eli esimerkiksi rahastoyhtiöiden ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita tarjoavien vakuutusyhtiöiden – instituutio- ja yksityisasiakkaat haluavat, että varoja sijoitetaan ja hallitaan vastuullisten periaatteiden mukaisesti. Vastuullinen sijoittaminen ei ole enää marginaali-ilmiö.

Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan ympäristöasioiden, sosiaaliseen vastuuseen liittyvien tekijöiden sekä hallintotapa-asioiden (ESG-tekijät) huomioon ottamista salkun tuotosta tinkimättä. Yhtä oikeaa tapaa sijoittaa vastuullisesti ei ole, vaan jokainen sijoittaja valitsee omaan sijoitusstrategiaansa sopivat työkalut.

Moni sijoittaja ja finanssimarkkinatoimija onkin viime vuosina kehittänyt vastuullisen sijoittamisen käytänteitään. Sitra mukaan lukien.

Syksyllä 2018 Sitra lähetti kaikille rahastoja hallinnoiville varainhoitajille Environmental, Social & Governance (ESG) -kyselyn 2018. Kyselyssä oli yli 40 rahaston vastuullisen sijoittamisen toteuttamiseen sekä ESG-tekijöille annettuihin merkityksiin liittyvää kysymystä. Mukana oli niin avoimia kuin suljettujakin kysymyksiä.

Kyselyn avulla haluttiin saada kokonaiskuva rahastojen vastuullisuudesta. Lisäksi sitä hyödynnetään varainhoitajien kanssa käytävissä keskusteluissa.

Hyvä vastuullisuusasenne – kirjavat käytännöt

Kyselystä selvisi, että lähes kaikki rahastot toteuttavat vastuullista sijoittamista jossain muodossa ja asenne sitä kohtaan on hyvä. Sen sijaan vastuulliseen sijoittamiseen kouluttaminen on osassa rahastoja melko vakiintumatonta. Lisäksi vain noin puolet rahastoista ovat asettaneet konkreettisia vastuullisuustavoitteita.

49 rahastoa 53:sta rahastosta pitää ESG-tekijöiden painoarvoa sijoituspäätöksissä joko korkeana tai keskinkertaisenaValtaosa rahastoista on myös vaikuttanut sijoituskohteidensa vastuullisuuskäytäntöihin. Erityisesti osake-, pääoma, ja korkorahastot korostivat, että aktiivinen omistajuus on parhaimpia keinoja vaikuttaa sijoituskohteen ESG-tekijöihin.

Kaikkiaan vastuullinen sijoittaminen; sijoituskohteiden ESG-tekijöiden identifiointi ja seuranta ovat rahastoille ennen kaikkea riskienhallintakeino. ESG-tekijöitä seuraamalla halutaan välttyä sijoituskohteen arvoon kohdistuvien riskien realisoitumiselta.

Vastaavasti ESG-tekijöitä seuraamalla voidaan tunnistaa myös liiketoimintamahdollisuuksia: mihin ESG-tekijöihin paneutumalla sijoituskohteena oleva yritys voisi hyötyä taloudellisesti. ESG-analyysien tekeminen on yhtä rahastoa lukuun ottamatta vakiintunut osa rahastojen toimintaa.

Kuulostaa yksinkertaiselta.

Yhteisten standardien aika

Vaikka ESG-kyselyn analyysissa löytyivät suuret suuntaviivat, annettujen vastausten monimuotoisuus oli huomattavaa. Siinä missä osa vastaa kysyttyyn yhdellä lauseella, kertoo toinen rahasto asiasta seikkaperäisesti yli 400 sanalla. Kumpikin rahastoista tekee kysyttyä asiaa, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksen integroimista osaksi sijoitusprosesseja.

Lukijan vastuulle jää miettiä, mitä lyhyiden vastausten takana todellisuudessa on. Tulkinnanvaraisuuden kaventaminen olisi selkeä kehityskohde tulevia Sitran vastuullisuuskyselyitä ajatellen.

Ilmastonmuutos on sisällytetty osaksi rahaston portfolioanalyyseja ja päätöksentekoa yhteensä 33 rahastossa* (63% rahastoista)

Vastausten monimuotoisuutta selittää se, että vastanneet rahastot käsittävät eri omaisuusluokkia (osake, korko, pääoma, kiinteistö, private debt) ja ne ovat keskenään eri kokoisia. Nämä vaikuttavat siihen, mitä vaikuttamisen keinoja rahastolla on hyödynnettävissään ja kuinka paljon resursseja vastuullisuustyöhön on käytettävissä.

Eikä sitä selitä vähiten se, että mitään yhtä kansainvälisesti hyväksyttyä standardia vastuullisuusluokitusten ja -analyysien laatimiseen ei ole. Jokaisella rahastolla on siis erilaiset ESG-tiedot käytettävissään, vaikka osa toki käyttää samaa palveluntarjoajaa vastuullisuusinformaatiota haaliessaan.

Esimerkiksi TFCD:aa (Task Force on Climate-Related Financial Disclosure) on pidetty yleisesti hyväksyttynä raportointinormina, jonka avulla yritykset voivat kertoa ilmastonmuutoksen liiketoiminnalle aiheuttamista riskeistä ja mahdollisuuksista. Sitran rahastoista kuitenkin vain 9 rahastoa eli 17% kaikista vastanneista rahastoista raportoi sen mukaan.

EU:n kestävän rahoituksen lakipaketti tuo muutoksia

Vastausten monimuotoisuuden lisäksi huomiota kiinnitti teemarahastojen suoriutuminen. Teemarahastolla tarkoitetaan esimerkiksi tietyn vastuullisuusteeman, kuten kestävän energiankäytön, mukaisesti sijoittavia rahastoja. Sijoituksia tehdään ainoastaan määriteltyihin toimialoihin.

Osa kyselyyn vastanneista teemarahastoista eivät kyselyn perusteella olleet erityisen vastuullisia. Osa taas suoriutui poikkeuksellisen hyvin.

Teemarahastoilla ei välttämättä ole formaalia koulutusta vastuulliseen sijoittamiseen tai heillä ei ole nimettyjä vastuullisuustavoitteita. Nämä alentavat rahaston saamia ESG-pisteitä.

Tästä huolimatta rahasto saattaa valita sijoituskohteensa hyvinkin tiukkojen vastuullisuuskriteerien mukaan. Ja vaikka rahastot eivät vastuullisuuskyselyissä kerro formaaleista koulutusohjelmista, rahaston varainhoitajat voivat olla ESG-analyysin ammattilaisia.

Vastuullisuuden mittaaminen on siis kaikkea muuta, kuin mustavalkoista.

Yhdeksällä rahastolla* (17% rahastoista) on kannustimia vastuullisuuden parantamiseksi (ESG performance)

Annettujen vastausten vertailusta tulisi helpompaa, mikäli sijoittaja tietäisi kaikkien käyttävän vastuullisuusraporteissaan samankaltaisia standardeja.

Ehkä tämä on tulevaisuudessa toisin, sillä Euroopan unionissa on valmisteilla kestävän rahoituksen lakipaketti. Ensimmäistä kertaa suurimmat rahoituslaitokset velvoitetaan kertomaan toimintansa ja rahoitustuotteidensa ympäristövaikutuksista, tai tarjoamaan selitys sille, miksi kestävyysvaikutuksia ei ole huomioitu.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat jo hyväksyneet osan sääntelypakettiin sisältyvistä asetuksista, mutta pääosin ne tulevat sovellettaviksi vuoden 2020 aikana.

Vastuullisuusanalyysi = taloudellinen analyysi?

Yksi rahastoista kertoi, että rahastolla ei ole vastuullisuustavoitteita, sillä se ei ole vastuullisen sijoittamisen rahasto (SRI fund). Ehkä tämän kaltaisia kommentteja näkee tulevaisuudessa yhä vähemmän ja vastuullisista rahastoista tulee ihan vain rahastoja.

”Vastuullisuusanalyysien avulla halutaan tunnistaa sijoituskohteen arvoon vaikuttavat tekijät.”

Kysely osoitti, että vastuullisuusanalyysit ovat jo nyt monissa rahastoissa tärkeä osa potentiaalisille sijoituskohteille tehtävää analyysia. Niiden avulla halutaan tunnistaa relevantit sijoituskohteen arvoon vaikuttavat tekijät. Vastuullisuusanalyysit ovat hyvää vauhtia kipuamassa taloudellisten analyysien rinnalle.

Kyselyyn vastanneet perinteiset rahastot (conventional funds) käyttävät kyselyn mukaan laajasti erilaisia vastuullisen sijoittamisen tapoja, kuten aktiivista omistajuutta ja positiivista seulontaa. Jako vastuullisten rahastojen ja perinteisten rahastojen välille tuntuu siis jokseenkin teennäiseltä.

Pelkästään johonkin ESG-tekijään viittaavan sanan etsiminen rahaston nimestä antaa rajallisen kuvan rahaston vastuullisuudesta.

Yhteensä 43 rahastoa (81%) sanoo, että ESG-tekijöillä on rahaston sijoitusprosesseissa ja -päätöksissä tulevaisuudessa nykyistä suurempi painoarvo

Olennaista on, että rahastot siinä missä institutionaaliset sijoittajatkin tajuavat oman vaikutusvaltansa. Sijoittajilta yrityksiin kohdistuva paine voi vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia vastuullisuusperiaatteita yritykset ottavat käyttöönsä.

*Kyselyyn vastasi yhteensä 53 rahastoa (osakerahastoja N=12, korkorahastoja N=8, pääomarahastoja N=19, kiinteistörahastoja N=10 ja private debt -rahastoja N=4). Vastaajien hallinnoimaan sijoitusten määrän suhteutettuna vastaajat kattavat 91% Sitran sijoitusten markkina-arvosta. Vastausten joukossa on 13 alle 100 miljoonan euron rahastoa, 33 rahastoa, joiden hallinnoimat varat ovat 100 miljoonasta eurosta 1 miljardiin euroon. Lisäksi kuusi yli miljardin euron rahastoa.

 

Tekstin kirjottaja Minna Hemmilä työskentelee Sitran viestinnässä ja tekee töiden ohessa Tampereen yliopiston pro graduaan vastuullisesta sijoittamisesta. Gradun aineistona on käytetty Sitran ESG-kyselyä. Tämä artikkeli on kirjoitettu ESG-kyselystä tehdyn analyysin pohjalta.

Mistä on kyse?