archived
Arvioitu lukuaika 7 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 2/2012

Kirjoittaja

Juha Kostiainen

Johtaja, viestintä ja yhteistyösuhteet, Viestintä ja yhteistyösuhteet

Julkaistu

1  Yleiskuva

Sitra siirtyi uuteen toimintatapaan ja organisaatioon 1. huhtikuuta 2012 alkaen. Uudessa toimintatavassa voimavarat kohdennetaan noin kymmeneen 1–2 vuotta kestävään projektikokonaisuuteen, joiden avulla tavoitellaan systeemistä muutosta. Projektikokonaisuuksia kutsutaan avainalueiksi, ja niiden budjetit ovat tyypillisesti 1–2 miljoonaa euroa.

Sitran avainalueet on ryhmitelty kahden sisällöllisen sateenvarjon, eli suuren teeman, alle. Teemoja ovat 1) Kestävät elämäntavat ja luonnonvarojen älykäs käyttö sekä 2) Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet. Sitran hallitus vahvisti kokouksessaan 27. huhtikuuta teema-alueiden tahtotilat ja avainalueiden projektisuunnitelmat. Uuden toimintamallin käyttöönotto on toteutunut suunnitellusti.

Uuden strategian valmistelun yhteydessä Sitra kävi laajan keskustelun sidosryhmiensä kanssa. Strategian toteutus edellyttää aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä sidosryhmien kanssa uudistusten aikaansaamiseksi. Selvityksiä ja tutkimuksia voidaan tehdä yksinkin, mutta kokeilut ja uudistusten vakiinnuttaminen vaativat käytännönläheistä työtä kuntien, valtionhallinnon, yritysten, järjestöjen ja joissakin hankkeissa suoraan kansalaisten kanssa. Tulosten levittämisessä taas viestintä korostuu.

Media on Sitran kannalta tärkeä sidosryhmä. Julkisuutta seurataan systemaattisesti, ja neljännesvuosittain Sitran osakseen saamasta julkisuudesta laaditaan perusteellinen analyysi.

Tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Sitran kokonaisjulkisuus kasvoi, samoin myönteisen julkisuuden määrä. Kielteisen julkisuuden määrä oli erittäin pieni, vain kuusi prosenttia. Toisaalta niiden artikkeleiden osuus, joissa Sitra oli hallitsevassa roolissa, oli vain kymmenen prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että Sitra keskusteli mediassa aiheistaan entistä useammin muiden tahojen kanssa, eli Sitran rooli julkisuudessa oli aikaisempaa vuorovaikutteisempi.

Mielenkiinto Sitraa kohtaan ei näy ainoastaan julkisuudessa vaan myös suurena määränä erilaisia yhteistyöehdotuksia ja rahoituspyyntöjä, joista valtaosaan Sitralla ei ole mahdollisuutta suostua. Kansainvälinen mielenkiintokin on suurta, ja lähes päivittäin tulee pyyntöjä päästä tutustumaan Sitran toimintaan. Tavallisimmin vierailijat edustavat eri valtioiden hallintoa, kunta- ja aluehallintoa, erilaisia tutkimustahoja ja yrityksiä. Näidenkin osalta Sitrassa joudutaan tekemään yhä tarkempaa valintaa, jotta vierailut palvelisivat myös Sitraa.

Sitraa ja sitralaisia kutsutaan yhä enemmän osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin ja puhumaan konferensseihin. Uusi kiteytynyt strategia antaa näillekin valinnoille entistä parempaa tukea.

2  Operatiivinen toiminta ja vaikuttavuus

Sitran Energiaohjelma on päättynyt, ja ohjelman loppuseminaari pidetään 7. kesäkuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Asiantuntijayhtiö Gaia Oy:n tekemän arvioinnin mukaan Energiaohjelman käynnistämä muutos rakennetussa ympäristössä voi leikata vuoteen 2020 mennessä rakennusten lämmitysenergiankulutusta vuodessa noin 12 TWh (terawattituntia), mikä suhteessa energiankulutuksen peruskehitykseen tarkoittaa noin 18 prosentin vähennystä (600 miljoonaa euroa). Muuta sähkönkulutusta muutostoimenpiteet leikkaisivat noin 3 TWh eli 3 prosenttia (300 miljoonaa euroa) ja liikenteen polttoaineiden käyttöä toimenpiteillä voitaisiin leikata noin 1 TWh eli 2 prosenttia (60 miljoonaa euroa). Energiankulutuksen väheneminen pienentäisi hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 3 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 5 prosentin vähennystä Suomen päästöistä peruskehityksessä vuonna 2020. Tämä edellyttää nykyinen kansallinen kehitystyö jatkuu. Sitran panostukset ohjelman hankkeisiin olivat noin 9 miljoonaa euroa ja pääomasijoitukset alan yrityksiin myös noin 9 miljoonaa euroa.

Palveluseteli-hanke on päättymässä, ja siihen liittyen Kuntaliitto ja Sitra selvittivät palvelusetelien käyttöä kunnissa. Tutkimuksen mukaan yli kolmannes kunnista on tarjonnut asukkailleen palveluseteliä ja kolmannes suunnittelee palvelusetelien käyttöönottoa tai käytön laajennusta. Kunnat ovat hyödyntäneet palveluseteliä monin tavoin: valtaosa kunnista tarjoaa niitä kotipalvelujen ja omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseen, kuusi kuntaa tarjoaa niitä päivähoitoon, neljä perhepäivähoitoon ja kolme erikoissairaanhoitoon. Hintakatto on asetettu vain muutamassa tapauksessa (mm. HUS:n kaihileikkaus). Sitra on pitänyt hintakattoa tarpeellisena kansalaisten tasavertaisuuden vuoksi.

Lahden terveyskioskista on valmistunut Tampereen yliopiston seurantatutkimus. Terveyskioskin tavoitteena oli purkaa terveyspalvelujen patoutunutta kysyntää ja parantaa palveluiden saatavuutta. Tutkimuksen mukaan käyntitavoite, 9000 käyntiä, ylittyi merkittävästi. Kahdessa vuodessa käyntejä oli yli 22 000, mikä edustaa 16 prosenttia Lahden terveysasemien hoitajakäynneistä. Samaan aikaan käynnit terveysasemilla ja päivystyksessä vähenivät. Aikaisemmin avatussa Ylöjärven terveyskioskissa keskimääräisen käynnin hinta oli 17 euroa, kun terveysasemalla se oli 27 euroa. Terveyskioskit ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi ja asiakasystävällisiksi palvelumalleiksi. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kannustaakin Aamulehden laajassa artikkelissa (AL 16.5.) kaikkia kuntia perustamaan terveyskioskeja. Sitran osalta mallin levitystyö jatkuu vuoden 2013 loppuun.

Kansalaisen henkilökohtaista terveystiedon taltiota kehittävä Taltioni-hanke on edennyt suunnitellusti, ja teknologista alustaa hallinnoiva Taltioni-osuuskunta perustettiin 18. huhtikuuta. Osuuskunnan perustajina oli 30 yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiota, joiden joukossa on muun muassa sairaanhoitopiirejä, Nokia ja Mehiläinen. Osuuskunnan jäsenet kehittävät palveluita kaupalliselta pohjalta, ja ensimmäisten palveluiden on tarkoitus tulla markkinoille tämän vuoden lopussa. Sitra onnistui luomaan yhdessä kumppaneiden kanssa reilulla kahdella miljoonalla eurolla universaalin palvelualustan, joka mahdollistaa myös kansainvälisen laajentumisen ja liiketoiminnan yrityksille.

Sitra toteutti vuosina 2010–2011 LVM:n, VM:n, TEM:n, YM:n, Liikenneviraston, Trafin, Tivit Oy:n ja RYM Oy:n kanssa Liikennerevoluutio-hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda uusi ajattelu- ja lähestymistapa liikenne- ja yhdyskuntapolitiikkaan. Uutta ajattelua kuvaava Ajatuskartta julkaistiin 28. huhtikuuta 2011, minkä jälkeen sen tuloksia viestittiin laajasti eri sidosryhmille. Tämän lisäksi Revoluutiossa syntyneitä kokeiluhankkeita hyväksyttiin liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. 12. huhtikuuta valtioneuvosto antoi eduskunnalle liikennepoliittisen selontekonsa, jossa linjataan liikennepolitiikkaa vuosille 2012–2022. Yleisesti ottaen voidaan todeta, kaikki Liikennerevoluution keskeiset ajatukset sisältyvät selontekoon.

Uudistuvan maaseutuajattelun keskeisin vaikuttamishanke, Maaseutu Suomi-strategiassa, on edennyt vauhdikkaasti. Kestävään kasvuun tähtääviä toimenpide-ehdotuksia ja niitä kokoavaa viitekehystä on jalkautettu ja testattu alueellisissa tulevaisuustyöpajoissa. Avainalueen tuloksia esiteltiin laajalle yleisölle Helsingin Sanomien välissä 19. huhtikuuta jaetulla Kestävää kasvua & Ratkaisuvoimaa – liitteellä.

Valtionvarainministeriön, valtioneuvoston kanslian ja Sitran yhteinen Governments for Future -hanke etenee suunnitellusti. Hankkeessa haetaan ideoita ja uusia avauksia merkittävien valtionhallinnon uudistusten toteuttamiseen. Suomessa hankkeen tuloksia hyödynnetään ajankohtaisissa uudistuksissa, kuten yhtenäisempään valtioneuvostoon tähtäävässä keskushallinnon kehittämishankkeessa sekä muussa valtionhallinnon kehittämistyössä. Hanke toteutetaan yhdessä Ruotsin, Britannian, Australian ja Skotlannin hallintojen sekä OECD:n kanssa. Työskentely käynnistyy Lontoossa 19.–20. kesäkuuta suurlähettilään residenssissä.

3  Liiketoiminnan kehitys

Liike-yksikön toiminta on organisoitu vastaamaan Sitran uutta toimintamallia. Toiminnan pääpaino on ollut avainalueisiin liittyvän liiketoiminnan kehityksen valmistelussa sekä muutamien suorien ja rahastosijoitusten valmistelussa.

Sitra teki Energiaohjelmassa valmistellut ensisijoitukset Woodprime- ja One1-yhtiöihin. Woodprime tarjoaa asiakkailleen kattavia puurakentamisen ratkaisuja ja One1 alueellisia lähienergiaratkaisuja. Taltioni-osuuskunnalle on myönnetty markkinaehtoista lainarahoitusta 3 miljoonaa euroa.

Sitra teki myös 4 miljoonan euron sijoituksen uuteen Lifeline Ventures Fund I -pääomarahastoon, joka sijoittaa kansainvälistä markkinajohtajuutta tavoitteleviin terveys-, peli- ja teknologiayrityksiin. Ensimmäisessä vaiheessa uusi rahasto on kooltaan 20 miljoonaa euroa ja sen sijoittajat ovat Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Kasvurahastojen Rahasto, Sitra, Finnvera, Troll Ventures ja Juuranto Invest.

4  Yhteistyö, koulutus ja viestintä

Kestävän talouspolitiikan koulutuksen valmistelua on jatkettu ja parhaillaan kilpailutetaan yhteistyökumppaneita. Sitran omaa osaamista vahvistaa toukokuun lopulla aloittanut Senior Adviser Sixten Korkman.

Sitra on mukana tulevaisuusselonteon liittyvässä laajassa selvityksessä yhdessä Valtioneuvoston kanslian, TEM:n, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa. Yhteistyö on käynnistynyt hyvin, ja hanke tukee Sitran omaa ennakointia. Yhteisten toimintatapojen, prioriteettien ja aikataulujen osalta vaaditaan kuitenkin vielä keskustelua ja suunnittelua.

Sitran uusi verkkosivusto on saanut kuukausittain lähes 30 000 kävijää. Uudistettu sivusto sai maaliskuussa myös julkista tunnustusta, kun Sitra.fi:lle myönnettiin kunniamaininta Suomen suurimman digimedia-alan kilpailun Grand Onen UX-design -kategoriassa. Tuomariston mukaan Sitra.fi ”yllätti positiivisesti raikkaalla toteutuksellaan aiheesta, jonka ei odottanut kiehtovan. Sivusto ilmentää tulevaisuuden työtapoja, strategiaa ja tekemisen tapaa, jossa ovat mukana toimittaja, asiakas ja käyttäjä. Prosessin onnistuminen näkyy hyvänä kokonaisvaltaisena käyttökokemuksena.”

Päivittäisen viestinnän ohella on rakennettu mediasuhteita toimittajavierailuin ja -tapaamisin sekä kehitetty Sitran yhteistyösuhteita päättäjätapaamisin. Yleisenä havaintona useiden keskustelujen perusteella voidaan todeta, että Sitran strategia on otettu hyvin vastaan ja että keskustelujen vieminen käytännön tekemiseen on vahvistanut luottamusta Sitran kykyyn saada aikaan muutoksia.

 

Mistä on kyse?