sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Hiilineutraali Suomi on tavoite, johon on vielä matkaa. Suomalaisten asenteet ovat kuitenkin jo hyvin ympäristöystävällisiä, ja myös uusi teknologia edesauttaa asiaa. Energiansäästö on tärkein hiilijalanjäljen pienentäjä. Sitra aikoo itse toimia esimerkkinä ja elää siten kuin opettaakin.
Suurin osa vuonna 2020 rakennettavista rakennuksista on Suomessa lähes nollaenergiataloja. Ne siis tuottavat itse saman verran energiaa kuin kuluttavatkin. Myös kansalaisten ympäristötietoisuus on silloin vielä paremmalla tasolla kuin nyt. Suomalaiset edellyttävät kymmenen vuoden päästä, että tarjolla olevat tuotteet ja palvelut ovat ympäristöystävällisiä. Yritykset ja julkinen hallinto osaavat myös vastata tähän huutoon paljon nykyistä paremmin.
– Ilmastonmuutos on tosiasia, vaikka jotkut kovaääniset epäilijät ovatkin asiasta toista mieltä. Meidän on muutettava tapaamme elää. Fossiiliset polttoaineet loppuvat ilmastonmuutoksesta riippumatta ennen pitkää. Hiilineutraalin Suomen rakentaminen kannattaa aloittaa kiinteistöistä, sillä rakennusten ja rakentamisen osuus Suomen hiilijalanjäljestä on noin 38 prosenttia. Lähes nollaenergiataloja voidaan rakentaa Suomeen jo nyt, mutta tulevaisuudessa ne ovat suomalaisen rakentamisen valtavirtaa, painottaa Sitran Energiaohjelman johtaja Jukka Noponen.
– Rakennusten tarvitsemaa energiaa voidaan tuottaa itse muun muassa tuuli- ja aurinkoenergialla sekä maalämmöllä. Ylijäämäenergia voidaan myydä oman rakennuksen ulkopuolelle. Olennaisinta on kuitenkin lähteä liikkeelle nykyisen energiakulutuksen pienentämisestä. Parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, käytetään julkista liikennettä, vältetään turhia ulkomaanmatkoja, ostetaan lähiruokaa ja tuotetaan osa ruoasta itse esimerkiksi omissa pihapuutarhoissa, visioi Noponen.
Liikematkailu kasvattaa Sitran hiilijalanjälkeä
Sitra on ollut suunnittelemassa Helsingin Jätkäsaareen rakennettavaa kestävän kehityksen korttelia, joka rakennetaan alunperinkin mahdollisimman vähähiiliseksi. Sitra muuttaa itse kortteliin vuonna 2013, ja vuoteen 2017 mennessä rahaston on tarkoitus olla hiilineutraali.
– Sitran omasta hiilijalanjäljestä suurimman osan synnyttää runsas liikematkailu. Myös toimitilojen lämmittäminen ja sähkönkäyttö ovat Sitran hiilijalanjäljen merkittäviä osia. Tulevaisuudessa hiilijalanjälkemme tulee laskemaan. Sen varmistaa jo yksin se, että olemme sitoutuneet Maailman Luonnonsäätiön Green Office -ympäristöohjelmaan. Ohjelmaan liittyvä ulkopuolinen arviointi tuo ympäristöystävällisen toimiston rakentamiseen ryhtiä, uskoo Noponen.
Vähähiilistä kysyntää ja energiatehokkuutta
Suomen hiilijalanjäljen suurin synnyttäjä on energiantuotanto. Rakennukset vievät energiantuotannosta 38 %, teollisuus 37 %, liikenne 17 %, rakentaminen 4 % ja muut alat ja asiat 4 %. Energian noussut hinta kannustaa kaikkia pienentämään kulutustaan, ja varsinkin teollisuus optimoi energian käyttöään jatkuvasti. Rakennuksissa ja liikenteessä energian kulutus syntyy lukumääräisesti erittäin monista lähteistä, jolloin säästötoimenpiteiden toteuttaminen on usein haasteellisempaa kuin teollisuudessa.
– Kansalaiset ja kuluttajat voivat vaikuttaa ympäristöasioihin kysynnän kautta valitsemalla ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja. Heidän pitää kuitenkin myös ymmärtää, että heidän omista ja pienistäkin hiilenhehkutuksistaan syntyy yhteenlaskettuna suuri hiilijalanjälki. Suomella on energiatehokkuuden kehittämisessä suuria mahdollisuuksia, mutta uhkana on hitautemme muuttaa ympäristöinnovaatiot liiketoiminnaksi. Ympäristökysymys on globaali asia, joten ympäristöratkaisuille avautuvat helposti myös globaalit markkinat, Noponen muistuttaa.
Vanhat talot ekotehokkaiksi
Sitran Energiaohjelmassa parannetaan kansalaisten ja kuluttajien ympäristöasioiden vaikutusmahdollisuuksia, tehostetaan rakennusten energiatehokkuutta ja kehitetään energiatehokkuuteen perustuvaa liiketoimintaa. Eräs kansainvälisesti kiinnostava ohjelman yrityshanke on AW-Energy Oy:n projekti, jossa rakennetaan aaltoenergiavoimalaitosta Portugaliin.
– Suomalaisittain kiinnostava on esimerkiksi Neapo Oy:n kehittämä modulaaristen rakennuskokonaisuuksien ratkaisu. Sen avulla voidaan jo olemassa olevaan rakennukseen lisätä esimerkiksi kokonaan uusi kerros vanhojen kerrosten päälle. Tämä uusi osa on aikaisempia kerroksia energiatehokkaampi ja luo taloudellisia mahdollisuuksia korjata vanhaa. Uusrakentamisen rinnalla on tärkeää huolehtia 1960-1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuudesta. Tuolloin rakennetut talot ovat tulossa peruskorjausikään, ja niiden energiankulutusta on mahdollista pienentää korjauksilla merkittävästi, sanoo Noponen.
Jukka Noponen