Kuva: Minna Hemmilä / Sitra

Julkaistu 01.03.2019

Reilu datatalous

Ehdotamme strategiseksi tavoitteeksi (10-20v.): Ihmislähtöisen datatalouden reilut ratkaisut nousevat Suomesta ja leviävät eurooppalaisiksi standardeiksi.

Ehdotamme hallituskauden tavoitteeksi (4v.): Kansalaisella on käyttöoikeus itseään koskevaan dataan ja keinoja sen hyödyntämiseen. Rekisteridatan avoimuus ja nykyistä fiksumpi datan hyödyntäminen mahdollistavat innovatiivisen palvelutalouden ja siihen liittyvän viennin. Samalla datan avoimuus tehostaa julkisrahoitteisia palveluja ja parantaa niiden laatua.

Missä mennään?

Nykytila

Nykyisin suurin osa olemassa olevasta datasta on eri rekisterinpitäjien hallussa ”lokeroittain”. Tiedon hallussapitäjä on yleensä myös tiedon ainoa käyttäjä.

Nykyinen tiedon keräämisen, säilyttämisen ja käyttämisen malli ylläpitää siilomaisia rakenteita julkishallinnossa ja hidastaa uusien, asiakas­ ja ilmiölähtöisten palvelu­jen ja toimintamallien kehittämistä.

Järjestelmä on tehoton, sillä esimerkiksi ihmisten tarpeita ennakoivien palvelujen kehittämisessä keskeistä on mahdollisuus yhdistää erilaisia data­aineistoja.

Ihmisillä ei ole näkyvyyttä siihen, miten heidän tietojaan kerätään ja käytetään. Tietojen väärinkäytökset lisäävät epäluottamusta.

Tätä kohti!

Tavoitetila

Erityyppiset tietovarannot on valjastettu palvelemaan kansalaisen etua. Laajojen tietorekisterien tiedot ja henkilökohtaiset tiedot ovat kansalaisen antaman luvan kautta käytettävissä myös ristiin.

Nykyistä fiksumpi datan hyödyntäminen edistää julkisrahoitteisten palvelujen uudistumista nykyistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi, vauhdittaa nykyistä monipuolisemman palveluekosysteemin kehittymistä ja tuottaa näin palveluinnovaatioita myös vientiin. Jo nyt Suomessa käytössä oleva kansallinen palveluväylä tarjoaa tähän luotettavan ja turvallisen perustason infrastruktuurin.

Entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet oman tiedon käyttöön, läpinäkyvyys sekä yksilölliset palvelut lisäävät kansalaisten osallisuuden tunnetta ja luottamusta järjestelmään.

Miksi muutos on välttämätön?

Luottamus yhteiskunnan instituutioihin ja toisiin ihmisiin on ollut yksi Suomen ja suomalaisten tärkeimmistä kilpailukykytekijöistä jo vuosikymmenten ajan. Nyt maailman nopea muutos, digitalisaation ja globalisaation mukanaan tuomat ilmiöt etunenässä, nakertaa tuota luottamusta monella eri tavalla. Ihmislähtöisen datatalouden kehittäminen on välttämätöntä, sillä entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet oman tiedon käyttöön, läpinäkyvyys sekä yksilölliset palvelut lisäävät kansalaisten osallisuuden tunnetta ja luottamusta järjestelmään.

Nykyistä ihmislähtöisempi datatalous luo osaltaan vastavoimaa nähtävissä oleville globaaleille megatrendeille ja tietojen, taitojen, varallisuuden ja osallisuuden polarisaatiolle. Nykyistä reilumpi pelikenttä olisi pienen maan etu, ja pitkällä aikavälillä siitä voisivat hyötyä kaikki.

Lisäksi Suomen ja suomalaisten lähtökohdat menestyä nykyistä ihmislähtöisemmässä datataloudessa ovat erittäin hyvät. Suomi kansakuntana voisikin johtaa muutosta edistyneen infrastruktuurimme (mm. Palveluväylä), hyvien tietovarantojemme, mahdollistavan lainsäädäntömme ja teknologiamyönteisyytemme ansiosta.

Hallituskauden tavoitteet ja kärkihankkeet

Ihmislähtöiseen datatalouteen kuuluvat esimerkiksi 1.) Datan toissijainen käyttö tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, joka edellyttää esimerkiksi rekisteridatan avoimuutta ja hyödynnettävyyttä, 2) Yksilöllisten palvelujen kehittäminen yksilön dataa yksilön antamalla luvalla.

Hallituskauden tavoitteina ihmislähtöisen datatalouden edistäminen tarkoittaa erityisesti uudistumisen edellytysten luomista ja esteiden poistamista.

Datan toissijaisen käytön edistämiseksi tulevalla hallituskaudella tulisikin selvittää rekisteridatan hyödyntämisen mahdollisuudet palveluoperaattorien avulla eri sektoreilla ja niiden välillä. Tavoitteena olisi avata, hyödyntää ja ristiin käyttää esimerkiksi liikenne-, maa- ja metsätalous-, energia- sekä työmarkkinadataa. Yksilöllisten palvelujen kehittämisessä valtion taas tulisi varmistaa ja tukea henkilökohtaisen datan käytön standardin luontia sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.

Nykyistä fiksumpi datan hyödyntäminen edistää julkisrahoitteisten palvelujen uudistamista nykyistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi, vauhdittaa nykyistä monipuolisemman palveluekosysteemin kehittymistä ja tuottaa näin palveluinnovaatioita myös vientiin.

Kärkihanke-esimerkkejä

  1. Datan käytön standardi IHAN. Valtio varmistaa ja tukee henkilökohtaisen datan käytön standardin luontia sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.
  2. Uusia julkisia dataan pohjaavia palveluita. Valtio tuo markkinoille tai ottaa käyttöön palveluja, joissa yhdistetään henkilökohtaista dataa ja julkisista rekistereistä saatavaa dataa sekä luodaan mekanismi kanslaisten osallistumiseen häntä itseään koskevan datan käytössä.
  3. Datapohjainen johtaminen ja palvelukehitys. Vahvistetaan datan hyödyntämisen mahdollisuuksia ja osaamista julkisen sektorin johtamisessa, palvelujen uudistamisessa sekä yritystoiminnan tukemisessa.
  4. Rekisteridata laajasti käyttöön. Selvitetään rekisteridatan hyödyntämisen mahdollisuudet palveluoperaattorien avulla eri sektoreilla ja niiden välillä. Tavoitteena avata, hyödyntää ja ristiinkäyttää esimerkiksi liikenne-, maa- ja metsätalous-, energia- sekä työmarkkinadataa.
  5. Genomitieto hyödyksi. Genomitiedon hyödyntäminen otetaan rutiininomaiseksi osaksi terveydenhuoltoa Kansallisessa genomistrategiassa määritellyllä tavalla.
Esimerkki: Data arkea helpottamaan

Veroilmoitus viitoittaa tietä uusille palveluille

Ihmislähtöinen datatalous ei ole kaukaista tulevaisuutta eikä edes lähitulevaisuutta, vaan nykyisyyttä. Suomella on jo nyt kansallisesti käytössään runsaasti kiitosta saanut, asiakaslähtöinen ja datapohjainen palvelu, jonka tuloksen me kaikki tunnemme, nimittäin esitäytetty veroilmoitus. Se perustuu eri lähteistä koottuun dataan, jonka pohjalta on laadittu analyysi ja ehdotus, jonka yksilö voi halutessaan hyväksyä tai jota voi tarvittaessa täydentää.

Seuraava askel olisi hyödyntää hyväksi havaittua palvelumallia muilla arkielämän osa-­alueilla: valtio voisi tuoda markkinoille tai ottaa käyttöön palveluja, joissa yhdistetään henkilökohtaista dataa ja julkisista rekistereistä saatavaa dataa. Nämä palvelut helpottaisivat ihmisten arkea hyödyntämällä useita eri datalähteitä ihmisten luvalla ja läpinäkyvästi. Palvelut voisivat ylittää perinteisiä toimialarajoja ja liittyä esimerkiksi terveyteen, hyvinvointiin, liikenteeseen, maa­ ja metsätalouteen tai finanssipalveluihin.

Ota yhteyttä

Mistä on kyse?