Arvioitu lukuaika 2 min

Jaana Husu-Kallio: Kansalliset elintarviketalkoot

Ruoasta puhutaan Suomessa ehkä enemmän kuin koskaan. Niin juhlapuheet kuin jutustelukin ovat yleisesti ottaen positiivisia. Muuta Eurooppaa poliittisestikin riepotelleet elintarvikekriisit eivät meillä pohjoisessa pysyneet samalla tavalla otsikoissa.

Julkaistu

Ruoasta puhutaan Suomessa ehkä enemmän kuin koskaan. Niin juhlapuheet kuin jutustelukin ovat yleisesti ottaen positiivisia. Muuta Eurooppaa poliittisestikin riepotelleet elintarvikekriisit eivät meillä pohjoisessa pysyneet samalla tavalla otsikoissa. Vaikutukset kuluttajiin ja ostokäyttäytymiseen olivat useisiin muihin EU-maihin verrattuna vähäisiä ja nopeasti ohimeneviä. Brysselissä vuosia puhuttanut vaatimus ”kuluttajan luottamuksen palauttamisesta” kuulostaa suomalaisesta vieraalta. 

Tätä elintarvikkeiden monella tapaa todennettua turvallisuutta ja siihen liittyvää luottamusta on hyvä käyttää hyödyksi käynnistettäessä hallitusohjelman tasolle nostettua suomalaisen ruoan edistämisohjelmaa. Monenlaista pr-työtä elintarviketuotantoketjun hyväksi on toki tehtykin jo pitkään. Maaperä ruoan arvostuksen ja suomalaisen ruokakulttuurin kohottamiseksi on kuitenkin nyt otollisempi kuin ennen. Herrat Berlusconi ja Chirac auttoivat meitä omalta osaltaan kauan kaivattuun julkiseen keskusteluun ruoan laadusta ja merkityksestä meille suomalaisille.

Elintarvikeinnovaatioiden huippumaa

Suomi on monessa suhteessa elintarvikeinnovaatioiden huippumaa. Keskustelussa terveellisestä ravitsemuksesta kokonaisvaltaisesti kansanterveyden kannalta sekä uusien funktionaalisten elintarvikkeiden kehittelyssä olemme ajan hermolla ja kehityksen kärjessä. Kuten lähes aina käy, edelläkävijät joutuvat usein odottamaan hitaampien heräämistä. Tästä suomalaisilla elintarvikealan yrityksillä on valittavasti kokemuksia muiden jäsenvaltioiden asenteista johtuen, vaikka tuotteiden turvallisuus ja tehokkuus on ollut selkeästi osoitettavissa. Omaan osaamiseen ja edelläkävijän rooliin kannattaa kuitenkin uskoa ja panostaa entistä enemmän. Aika tulee tässäkin tekemään tehtävänsä asenteiden muuttumiseksi. Niitä ovat muuttamassa myös muiden maiden yritykset, jotka pyrkivät varmasti entistä enemmän mukaan näillekin markkinoille.  

Voimavaroina turvallisuus, terveellisyys ja tekniset innovaatiot

EU-aika ja entistä globaalimmat markkinat edellyttävät suomalaisilta elintarvikealan osaajilta aiempaa enemmän yhteistyötä. Monet elintarvikeinnovaatiot edellyttävät ”Brysselin päätöstä”, jonka saaminen puolestaan edellyttää kansallisia talkoita yritysten, tutkijoiden ja viranomaisten kesken. Samaa yhteistyötä tarvitaan myös viennissä. Turvallisuus, terveellisyys ja tekniset innovaatiot ovat elintarviketuotannon kansallinen voimavara. Kokonaisuutena sitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon. Valmisteilla oleva huippuosaamisen keskittymä on hyvä keino koota tätä asiantuntemusta luontevaan yhteistyöhön.  

Kuluttaja on kuningas ja ruoan erilaisten laatukriteerien suhteen tulossa entistä vaativaisemmaksi. Vaikka meitä kuluttajia on hyvin monenlaisia eikä hinnan merkitys valintahetkellä varmasti koskaan katoa, on meitä syytä kuunnella herkällä korvalla. Sama koskee kuluttajaa Suomen rajojen ulkopuolella. Oman tuotannon arvostuksen ja ruokaan liittyvän lisääntyvän kiinnostuksen kautta saamme onneksi ainakin ripauksen intohimoa myös suomalaiseen ruokapöytään. Tuotamme, markkinoimme tai syömme sitten arki- ja/tai järkiruokaa, on tärkeää säilyttää ja lisätä siihen liittyvää ammattiylpeyttä ja nautintoa myös meillä Suomessa. 

Jaana Husu-Kallio 

Teema

Elintarvikkeet ja ravitsemus

Järkiruoka on hyvää, terveellistä ja kestävää. Elintarvike- ja ravitsemusohjelma (ERA) 2005-2008 vauhditti järkiruuan nostetta esimerkiksi tutkimuksella, koulutuksella ja alan toimijoiden yhteishankkeilla.

Julkaistu

Mistä on kyse?