Kuva: Daniel Schildt

Julkaistu 08.04.2013

Jyväskylä innostui resurssiviisaudesta

Kirjoittaja
 
Laura Häkli

Aalto-salillinen jyväskyläläisiä alkoi täydellä höyryllä ideoida luonnonvarojen järkevää käyttöä ja kehittää kestäviä ratkaisuja kaupungin ongelmiin, kun Kohti resurssiviisautta -hanke polkaistiin käyntiin Jyväskylässä 3. huhtikuuta.

“Tämä on sitä viisautta, jolla kasvua synnytetään”, totesi kaupunginjohtaja Markku Andersson seminaarin aloitussanoissaan.

Resurssiviisaus voi olla vaikea sana, mutta se ei jyväskyläläisiä huhtikuisena keskiviikkona jarrutellut, kun Sitra ja Jyväskylän kaupunki käynnistivät Kohti resurssiviisautta -hankkeen yhteisellä aloitusseminaarilla. Täpötäysi salillinen väkeä alkoi saman tien kehittää resurssiviisaita kokeiluja ja osallistui vilkkaasti seminaarin keskusteluun niin salissa kuin Facebookissa ja Twitterissäkin.

“Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi käsite. Se on kykyä käyttää luonnonvaroja harkitusti hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla”, kiteytti hankkeen vetäjä Johanna Kirkinen Sitrasta.

“Raaka-aineet hupenevat ja kallistuvat, väestö kasvaa, ilmasto muuttuu. Jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme joka vuosi 3,5 maapallon verran luonnonvaroja – eikä näin ei voi jatkua. Mutta sen sijaan, että ajattelisimme tätä vain negatiivisesti, resurssiviisaus korostaa aiheen myönteisiä puolia: tämä on mahdollisuus keksiä, miten asioita tehdään uudella kestävällä tavalla!” Kirkinen jatkoi.

Jyväskylän kehitysjohtaja Timo Rusanen oli Kirkisen kanssa samaa mieltä ja muistutti, että Jyväskylässä tehdään jo nyt resurssiviisaita asioita esimerkiksi lannoittamalla Keljonlahden voimalan tuhkalla lähialueen metsiä. “Tällaisia esimerkkejä pitää vain saada lisää. Yhteishanke Sitran kanssa on tärkeä mahdollisuus Jyväskylälle haastavassa taloudellisessa tilanteessa”, hän sanoi.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson kertoi pitävänsä resurssiviisautta tärkeänä tulevaisuuden menestystekijänä. “Tämä on sitä viisautta, jolla kasvua synnytetään. Ei surra rakennemuutosta, vaan keskitytään etsimään uutta.”

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen oli huolissaan siitä, että vaikka Pohjoismaissa on onnistuttu yhdistämään talouskasvu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ekologinen kestävyys on jäänyt yhteiskunnassa kovan ytimen ulkopuolelle.
“Hyvinvointia ja kasvua ei voida jatkossa rakentaa luonnonvarojen tuhlaamiselle, ja siksi resurssiviisaus on ydinasia”, Kosonen sanoi.

Sitralle tärkeää on luoda Jyväskylän kanssa yhteistyössä resurssiviisaan kaupungin toimintamalli, joka voidaan levittää koko Suomeen.

“Näin monimutkaista ilmiötä on vaikea hallita isommassa mittakaavassa, mutta paikallisesti voimme konkreettisesti tarttua asioihin ja kehittää luonnonvarojen käyttöä. Samoihin haasteisiin haetaan vastauksia ympäri maailmaa, ja hyville ratkaisuille on kysyntää.”

Kososen sanat olivat kelpo aasinsilta Brighton & Hoven pormestarille Bill Randallille kertoa, miten Britanniassa kaupunki on alkanut ratkoa vastaavia haasteita. Brighton on yksi maailman One Planet Living -kaupungeista, jonka lähtökohtana on yksinkertaisesti mitoittaa kaupungin kulutus yhden maapallon kantokyvyn rajoihin nykyisen kolmen sijaan. Käytännössä se on merkinnyt muun muassa julkisen liikenteen kehittämistä, pyöräilyn lisäämistä, jätteiden hyötykäyttöä ja kaupunkiviljelyä.

“Meillä on Britannian käytetyin bussiliikenneärjestelmä ja osa busseista kulkee käytetyllä ruokaöljyllä. Joutomailla ja katoilla viljellään vihanneksia ja kukkia, julkisiin rakennuksiin on asennettu vettä säästävät vesikalusteet ja lähiruuan suosio on noussut valtavasti”, Randall luetteli ja kirvoitti yleisöstä isot aplodit.

Vaikka yksittäisen kaupungin viljelylaatikot saattavat tuntua pieneltä asialta, niillä voi tulevaisuudessa olla iso merkitys. Euroopan komission ympäristöosaston johtaja Timo Mäkelä muistutti seminaarilaisia tulevaisuuden tosiasioista,  kuten siitä, että pelkästään ruuan tarpeen ennustetaan kasvavan 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Ruuan, energian ja raaka-aineiden dramaattinen kallistuminen pakottavat järkevöittämään resurssien käyttöä. Mäkelän mukaan resurssiviisaus on kuitenkin samalla tie ulos talouskriisistä.

“On laskettu, että 15 prosentin resurssitehokkuuden parantaminen kasvattaa Euroopassa bruttokansantuotetta 3,6 prosenttia ja tuo 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Resurssiviisaus on siis osa kovaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Se lisää kilpailukykyä, varmistaa raaka-aineiden riittävyyden, lisää huoltovarmuutta ja mahdollistaa uudentyyppisen kasvun ja paremman työllisyyden.”

Käytännön esimerkkejä suomalaisesta resurssiviisaudesta toi vuoden teknlogiajohtajaksi valittu jätteen hyödyntämisen edelläkävijöihin lukeutuvan Crisolteqin toimitusjohtaja Kenneth Ekman. Keski-Suomen tulevaisuuden haasteisiin ja vuoteen 2020 seminaarilaiset johdatti ely-keskuksen kehitysjohtaja Eija Heinonen.

Loppupäivän työpajoissa jyväskyläiset alkoivat innokkaasti ideoida luonnonvarojen käyttöä järkevöittäviä ratkaisuja omaan kaupunkiinsa. Jyväskylän Hubin toteuttaman ideointi-iltapäivän tuloksena syntyi suuri joukko kokeiluehdotuksia, kuten ekovesikerrostalo, lasten kimppakyydit, lähiruuan nettikauppa, kierrätysauto, jätetori, hävikkiruuan välittäjä, kuormapyöräparkki, yhteiskuntasopimus uusiutuvasta energiasta…

“Tämä sali on pullollaan luovuutta. Luovuus on yhdessä tekemistä, ideoiden jalostamista. Tästä päivästä Jyväskylän kaupunki ja Sitra saavat olla ylpeitä!” sanoi muusikko ja maailmanparantaja Mikko Kuustonen. Ja soitti biisin, jonka kertosäkeessä sanottiin jotenkin näin: Ei ole suurempaa elämää kuin tämä tänään.

Mistä on kyse?