sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Talouskriisin ohella maailmassa on samaan aikaan ilmastokriisi, energiakriisi ja ruokakriisi. Kaikissa on kyse yli varojen elämisestä. Talouskriisi alkoi, kun luototus ylitti maksukyvyn, muissa kriiseissä on kyse luonnonvarojen käytöstä yli luonnon kantokyvyn. Kestävää talouskasvua ei voida rakentaa vanhaan malliin. Tarvitaan uutta.
Taantuma ja elvytys tarjoavat myös mahdollisuuksia. Taantumasta pitäisi pyrkiä ulos uudessa ekologisesti kestävämmässä asennossa. Tarvitsemme irtikytkentöjä. Materiaalitehokkuus, energiatehokkuus ja päästöjen minimointi ovat avainkäsitteitä uudessa kestävässä taloudessa.
Suomi on vientiriippuvainen kansantalous. Kilpailukyvyn säilyttääksemme meidän on koko ajan pohdittava, mitä maailmalla tarvitaan. Maailma kaipaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen ja ilmastokriisin uhkiin.
Suomessa puolestaan on runsaasti luonnonvaroja, kestävän käytön perinne sekä korkea osaaminen ja teknologia. Näitä älykkäästi yhdistämällä voimme kohentaa oman taloutemme kestävyyttä ja luoda uusia ratkaisuja ja kasvualoja vientimarkkinoille. Se vaatii voimakasta satsausta alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen.
Luonnonvarastrategiassa on tunnistettu kaksi suurta aluetta, joihin kannattaa panostaa. Ensimmäinen on biotalous, jossa esimerkiksi metsävaroja käytetään perinteisten alojen lisäksi kemianteollisuudessa, uusina materiaaleina ja energiana. Toinen alue on materiaalikiertojen oleellinen tehostaminen niin teollisuudessa kuin läpi yhteiskunnan. Kestävän talouden maailmassa ei ole varaa haaskata mitään.
Luonnonvarastrategia tarjoaa positiivisen haasteen hallitukselle. Se sopii hyvin myös pääministeri Vanhasen Työtä Suomessa -kasvualoitteen sisällöksi. Strategia konkreettisine ensiaskeleineen on kuin kartta ja kompassi lähiajan sumuisille vuosille. Se valaa uskoa kestävään talouteen, kunhan toimeen tartutaan.
Seuraavaksi pallo siirtyy hallitukselle. Miten se vie strategiaa eteenpäin kotimaassa ja myös EU:ssa? Ja kuka ottaa vastatakseen kokonaisuudesta joka ulottuu yli hallinnonrajojen? Odotukset ympäristön ja talouden ristiriidan kääntämisestä vahvaksi synergiaksi kohdistuvat hallitukseen. Tätä hetkeä ei ole vara hukata.
Kimmo Tiilikainen
Kansanedustaja