Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Luonnon terveyshyödyt käyttöön kunnissa 

Sitra on avannut rahoitushaun hankkeille, jotka edistävät luonnon myönteisten terveyshyötyjen ottamista käyttöön kunnissa. Haku on auki 17.8. klo 12.00 asti.

Tässä artikkelissa vastaamme kysymyksiin, jotka olemme vastaanottaneet hakuun liittyen joko rahoitushaun infotilaisuuksissa (18.5.& 19.5.) tai kirjallisesti.

Jos et löydä alta vastausta kysymykseesi, voit lähettää kysymyksesi Sitran sähköisen asiointipalvelun kautta. Kysymyksiä voi lähettää 22.5. klo 12 saakka. Kaikki hakua koskevat kysymykset ja vastaukset on nyt julkaistu.

Onko hankkeen toteutusajassa jouston varaa? Meillä olisi kohde, johon haluaisimme tätä hanketta hyödyntää, joka toteutuisi toukokuussa 2027. Raportointi olisi heti sen jälkeen.

Hankkeiden toteutusajan tulee lähtökohtaisesti olla aikavälillä 1.1.-31.12.2027. Hankkeen keston ei tarvitse olla 12 kuukautta, kunhan toteutus osuu aikavälille 1.1.-31.12.2027. Raportoinnin tulee perustua rahoituksen saajan kirjanpitoon ja se tehdään hankkeen päätyttyä.

Hanke olisi tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana. Onko hankkeen mahdolliset rahoituksen saamiselle tällöin edellytyksiä?

Onko este mahdollisen rahoituksen saamiselle, jos hanke on aiottu toteuttaa jo tämän vuoden (2026) puolella?

Hankkeiden toteutusajan tulee lähtökohtaisesti olla aikavälillä 1.1.-31.12.2027. Rahoitushakuilmoituksen aikataulun mukaan rahoitettavien hankkeiden sopimusneuvottelu ajoittuvat marras-joulukuulle ja rahoituspäätökset ja –sopimusten tekeminen joulu-tammikuulle. Hankkeen toteutus ei ajallisesti voi olla ennen näitä.

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi edellyttää myös kestävän talouden rakentamista, onko mahdollista rakentaa ekosysteemiä, jossa on kunta, yrityksiä, yhdistyksiä ja oppilaitos mukana?

Rahoituksen päähakijana tulee olla kunta. Kunta voi hakea rahoitusta yksin, yhdessä toisten kuntien tai muiden organisaatioiden kanssa (konsortio). Sitra noudattaa rahoitusta myöntäessään EU:n valtiontukisääntöjä. Mikäli hakija harjoittaa taloudellista toimintaa, rahoitus voidaan myöntää EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena. Hakijan on oltava kelpoinen vastaanottamaan rahoitus kyseisessä tukimuodossa. Sitran pyynnöstä hakijan tulee antaa erillinen de minimis -ilmoitus.

Voiko hakea useamman kaupungin yhteisenä konsortiona?

Kunta voi hakea rahoitusta yksin, yhdessä toisten kuntien tai muiden organisaatioiden kanssa (konsortio).

Odotetaanko kuntakohtaisessa hankesuunnitelmassa käytettävän valtakunnallisia seurantamittareita (KPI-mittareita), jotta kunnan saavuttamat tulokset ovat suoraan vertailukelpoisia valtiontason tavoitteiden kanssa?

Emme edellytä tätä, mutta niitä voi halutessaan käyttää.

Onko mahdollista, että hanke jatkuisi myös vuoden 2028 puolelle? 

Sitran rahoituksella toteutettava hanke tulee toteuttaa vuoden 2027 aikana. Omarahoituksella tai muulla rahoituksella hanke voi jatkua vuoden 2028 puolelle.

Onko yhteistyö hankkeessa kuntien lisäksi myös hyvinvointialueen kanssa suotavaa?

Kunta voi hakea rahoitusta yksin, yhdessä toisten kuntien tai muiden organisaatioiden kanssa (konsortio). Hankkeen toteuttamiseen voi myös osallistua yhteistyökumppaneita. Hyvinvointialue voi olla mukana konsortiossa tai hankkeen yhteistyökumppanina.

Vaikuttavuuden arviointikriteereissä korostuu ratkaisujen juurruttaminen kunnan pysyvään toimintaan. Arvostetaanko arvioinnissa enemmän jo olemassa olevien parhaiden käytäntöjen laajentamista uusiin yksiköihin (skaalaus) vai kokonaan uusien, kokeellisten toimintamallien kehittämistä ja niiden pilotointia?

Rahoitusta voidaan myöntää sekä olemassa olevien parhaiden käytäntöjen levittämiselle (skaalaus) sekä kokonaan uusien, mutta silti skaalautuvien toimintamallien kehittämiseen. Näitä tarkastellaan arvioinnissa samanarvoisina.

Voiko hankkeeseen liittyä viestinnällisiä kampanjoita, jos ne eivät ole pääroolissa?

Voi liittyä.

Onko investoinnit ja rakentaminen mahdollisia hankkeessa?

Saako hankekustannuksiin sisällyttää investointeja?

Lähtökohtaisesti Sitran rahoitusta ei voi käyttää investointeihin. Hyväksymme hankkeen toteuttamiseen tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden kustannukset, siltä osin kuin ne kohdistuvat hankkeen toteuttamiseen. Pitkäikäiset rakenteet ovat käyttöiältään hankkeen aikajännettä pidempiä, koska ne jäävät käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on hankkeen kestoaikaa pidempi, hyväksymme vain hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaavan määrän.

Katsotaanko hanke yhtä vaikuttavaksi, jos hankkeella on yksi hakijakunta ja hanke toteutetaan hakijakunnan ja kolmen muun kunnan alueella vai nähdäänkö hanke vaikuttavammaksi, jos hanketta haetaan neljän kunnan konsortiona, jossa kaikilla kunnilla on oma hankebudjetti.

Tähän on mahdotonta vastata näkemättä hankehakemusta. Vaikuttavuutta arvioidaan hankehakemuksen pohjalta rahoitushaun kriteerien valossa.

Rahoitusilmoituksessa mainitaan, että haku on osa kansallista Terveyttä luonnosta -ohjelmaa ja hankkeet ovat osa vuoden 2027 teemavuotta. Miten painokkaasti hankesuunnitelmassa tulisi huomioida nimenomaan teemavuoden valtakunnallinen viestintä ja osallisuus suhteessa kunnan omiin paikallisiin tavoitteisiin?

Teemavuotta ei tarvitse hankesuunnitelmassa huomioida. Sitra on yksi teemavuoden toteuttajista ja Sitran rahoitushaussa rahoitettavista hankkeista tulee automaattisesti osa teemavuoden toimintaa. Hankesuunnitelmassa oleellista on fokusoida viestintä ja osallisuus suhteessa kunnan omiin paikallisiin tavoitteisiin.

Arviointikriteereissä painotetaan valmiutta tulosten levittämiseen muihin kuntiin. Toivotaanko hankesuunnitelmassa jo tässä vaiheessa kuvausta konkreettisista kanavista tai verkostoista, joiden kautta levittäminen tapahtuu, vai riittääkö Sitran tarjoamiin yhteisiin tapaamisiin ja loppuraportointiin sitoutuminen?

Hankesuunnitelmassa toivotaan konkreettista kuvausta siitä, miten tulosten levittäminen tapahtuu. Pelkkä Sitran tarjoamiin yhteisiin tapahtumiin ja loppuraporttiin sitoutuminen ei riitä.

Jos investoinnit ja rakentaminen on mahdollista hankkeessa, riittääkö että joku osa siitä on levitettävissä. Esim. luontopolku, jota voisi pitää luontokylpynä. Tekemisen osuus levitettävissä esim. luontokylpy, koskemista, tekemistä, tutkimista, eri aistien hyödyntämistä?

Lähtökohtaisesti Sitran rahoitusta ei voi käyttää investointeihin. Hyväksymme hankkeen toteuttamiseen tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden kustannukset, siltä osin kuin ne kohdistuvat hankkeen toteuttamiseen.  Pitkäikäiset rakenteet ovat käyttöiältään hankkeen aikajännettä pidempiä, koska ne jäävät käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on hankkeen kestoaikaa pidempi, hyväksymme vain hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaavan määrän.

Sitra edellyttää, että hankkeen tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä. Esimerkiksi, jos hankkeessa luodaan toimintamalli, sen on oltava avoimesti saatavilla. Laadullisessa arviointikriteerissä D Hyödynnettävyys ja levitettävyys arvioidaan hankesuunnitelmaa siitä näkökulmasta, onko kunnalla valmius hyödyntää hankkeen tuloksia laajasti omassa toiminnassaan; onko hankkeen lopputulos skaalattavissa myös muihin kuntiin ja onko hankkeessa varattu riittävä työpanos tulosten levittämiseen.

Onko haettavan hankkeen pääkohderyhmänä siis kunnan pysyvät asukkaat? Miten arviointiin vaikuttaa, jos kohderyhmänä lisäksi etätyöntekijät, kesämökkiläiset, matkailijat?

Hankkeen arvioinnin kannalta ei ole ratkaisevaa onko hankkeen pääkohderyhmänä pelkästään kunnan pysyvät asukkaat vai lisäksi etätyöntekijät, kesämökkiläiset tai matkailijat. Keskeisintä on luonnon myönteisten terveysvaikutusten käyttöönotto kunnassa.

Odotetaanko hankesuunnitelmassa kuvausta siitä, miten keskeiset loppukäyttäjäsidosryhmät, kuten päiväkotilaiset tai hoivalaitosten asukkaat, osallistetaan toimintamallien kehittämiseen ja testaamiseen?

Arviointikriteerissä A. Vaikuttavuus arvioidaan sitä, onko suunnitelmassa kuvattu konkreettiset ja uskottavat toimet, joilla tavoiteltu vaikutus saavutetaan. Kohderyhmien osallistaminen toimintamallien kehittämiseen ja testaamiseen voi olla osa tätä kuvausta.

Huomioidaanko kunnan/kaupungin sijainti? Vai voiko kaikki rahoitetut hankkeet sijoittua pk-seudulle?

Rahoitettavia hankkeita valittaessa voidaan ottaa huomioon myös hankkeiden muodostaman kokonaisuuden moninaisuus esimerkiksi hankkeiden sisällön tai maantieteellisen jakauman osalta.

Onko jossain nähtävillä mitä hankkeita on rahoitettu viime vuosina tällä rahoituksella?

Tämä on ensimmäinen rahoitushaku, joka on suunnattu vauhdittamaan luonnon terveyshyötyjen käyttöönottamista kunnissa. Sitra järjesti keväällä 2025 rahoitushaun hankkeille, jotka vauhdittavat luonnon myönteisten terveysvaikutusten hyödyntämistä arjessa. Siinä rahoitettiin neljää hanketta.

Voivatko viime vuonna rahoitetut hankkeet saada rahoitusta tästä hausta?

Viime vuonna järjestetyssä ”Luonnon terveyshöydyt osaksi suomalaisten arkea” -rahoitushaussa rahoitetut hankkeet eivät voi samalla hankkeella hakea rahoitusta tästä hausta. Sitran aiemmin myöntämä rahoitus ei kuitenkaan ole este hakea rahoitusta uudelle hankkeelle tässä haussa.

Hakija sitoutuu viestimään hankkeesta Sitran kanssa sovittavalla tavalla. Miten paljon hankkeen omassa budjetoinnissa tulisi varata resursseja viestintään? Oletuksena on, ettei hanke olisi pelkkää viestintää, mutta mikä on viestinnän minimitaso?

Viestinnälle ei ole määritelty minimitasoa. Sitran rahoittamilta hankkeilta edellytetään kuitenkin viestintäsuunnitelma, jossa määritellään, miten hankkeesta tullaan viestimään. Rahoitettavat hankkeet voivat olla hyvin erilaisia: joissain viestintä voi olla keskeisessä roolissa, toisessa saattaa riittää tuloksista kertominen hankkeen päättyessä. Tämän rahoitushaun arviointikriteerien kohdassa D (Hyödynnettävyys ja levitettävyys) on määritelty yhdeksi kriteeriksi ”Ratkaisu/toimintamalli on skaalattavissa myös muihin kuntiin ja hankkeessa on varattu riittävä työpanos tulosten levittämiseen.” Tulosten levittäminen voi tapahtua viestinnän keinoin, mutta myös esimerkiksi asiantuntijaverkostojen kautta. 

Mikä on todennäköinen rahoitettavien hankkeiden määrä tässä rahoitushaussa? Entä minkälaisista hakusummista keskimäärin puhutaan?

Rahoitettavien hankkeiden kokonaismäärää ei voida arvioida ennen kuin hankehakemukset on saatu ja arvioitu. Rahoitettavia hankkeita valittaessa voidaan ottaa huomioon hankkeiden muodostaman kokonaisuuden moninaisuus. Yhtä hanketta voidaan rahoittaa maksimissaan 150 000 eurolla.

Miten realistista on saada koko haettu summa vai myönnetäänkö haetusta summasta vain tietty prosenttiosuus?

Lähtökohtaisesti rahoitusta myönnetään hankkeelle haettu summa, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Sitra kuitenkin varaa oikeuden ehdottaa hakijalle arviointiprosessin aikana hankkeen muokkaamista.

Jos tekee yritysten kanssa konsortiona hanketta, onko muuta huomioitavaa kuin se, että kaikilla konsortion jäsenillä tulee olla y-tunnus?

Sitra noudattaa rahoitusta myöntäessään EU:n valtiontukisääntöjä. Mikäli hakija harjoittaa taloudellista toimintaa, rahoitus voidaan myöntää EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena. Hakijan on oltava kelpoinen vastaanottamaan rahoitus kyseisessä tukimuodossa. Mikäli hakija ei ole kelpoinen vastaanottamaan de minimis -rahoitusta, on se peruste koko hankkeen hylkäämiselle. Sitran pyynnöstä hakijan tulee antaa erillinen de minimis -ilmoitus.

Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Taloudellisen toiminnan harjoittajan oikeudellinen muoto tai rahoitustapa ei ole ratkaiseva taloudellisen toiminnan harjoittamisen määrittelemisessä.

Miten hankkeessa suhtaudutaan virtuaaliluontoon, voivatko hankkeet koskea myös sen hyödyntämistä?

Ensisijaisesti rahoitushaussa on ajateltu aidon luonnon terveyshyötyjä. Kuitenkin myös virtuaaliluonto voi tuottaa terveyshyötyjä, ja joissain tilanteissa se voi olla ainoa saavutettavissa oleva keino tuoda luonnon terveyshyötyjä kohderyhmän arkeen. Tällaisissa tapauksissa hankkeet voivat koskea myös virtuaaliluonnon hyödyntämistä.

Voiko esim. yhdistysten talkootyö olla omarahoitusta?

Ei voi. Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia voivat olla vain kustannukset, jotka ovat rahoituksen saajan kirjanpitoon kirjattuja todellisia kustannuksia. Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen saaja ei saa ulkopuolista rahoitusta. Näin ollen omarahoitukseen ei voi sisällyttää ns. in-kind-tyyppistä rahoitusta tai vapaaehtoistyötä, esim. talkootyötä.

Lasketaanko palveluntuottaja (yritys, jolta tilataan palvelu hankintana) osaksi hankekonsortiota?

Jos rahoituksen saaja ostaa palveluntuottajalta palveluita hankkeen toteuttamiseksi, on kyse ostopalvelusta, joka kulut voidaan kattaa hankerahoituksella. Palveluntuottaja ei ole osa hankekonsortiota. Konsortion jäseninä pidetään rahoitushaussa vain niitä, jotka hakevat Sitralta rahoitusta – ei siis mahdollisia muita hankkeen toteuttamiseen osallistuvia yhteistyökumppaneita.

Miten luontoterveyshyödyt määritellään tässä yhteydessä? Pitää olla kontaktia luontoelementteihin vai riittääkö luonnossa oleskelun lisääminen? Mikä on luonto? Riittääkö puisto?

Luontoa ajatellaan tässä laajasti eri luontoympäristöinä, joihin myös puistot kuuluvat. Luonnossa oleskelun lisääminen riittää, sillä luonnossa oleskelu tuottaa terveyshyötyjä.

Jos pääsee tekemään sopimuksen, niin miten maksatus menee? Pitääkö todentaa toteutuneet kulut? 

Rahoitus maksetaan välitavoitteiden saavuttamiseen sidottuina maksuerinä ja sovitaan yksityiskohtaisemmin sopimusneuvotteluissa rahoituksen saajien kanssa. Hankkeen maksuerät sovitaan sellaisiksi, että hanke pysyy maksukykyisenä koko elinkaarensa ajan. Ensimmäinen maksuerä maksetaan etupainotteisesti hankkeen alkuvaiheessa. Hankkeen viimeinen maksuerä maksetaan kuitenkin vasta kun rahoituksen saaja on raportoinut Sitralle hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset.

Rahoituksen saaja raportoi hankkeen toteutuneet kustannukset Sitralle rahoitussopimuksessa sovitussa aikataulussa Sitran rahoituksen asiointipalvelussa. Raportoinnin tulee perustua rahoituksen saajan kirjanpitoon ja rahoituksen saaja vastaa siitä, että kaikki raportoidut kustannukset ovat hankkeesta aiheutuneita todellisia kustannuksia.

Tuleeko hakemus siis jättää suomeksi? Eli ruotsi ei käy?

Vastaanotamme hakemuksia vain suomeksi. Hankkeen voi toteuttaa ja hankesuunnitelman laatia ruotsiksi, kunhan raportointi Sitraan toteutetaan myös suomeksi.

Får man fylla i ansökningsblanketten på svenska?

Vi tar endast emot ansökningar på finska. Projektet kan genomföras och projektplanen utarbetas på svenska, förutsatt att rapporteringen till Sitra sker även på finska.

Voiko hankerahoituksella toteuttaa kaikille kuntalaisille (ja vierailijoille) tarkoitetun puutarhaterapeuttisen aistipuiston rakentaminen kokonaisuudessaan? 

Hyväksymme hankkeen toteutuksen kannalta tarpeellisten aineiden ja tarvikkeiden kustannukset laskutuksen mukaisesti. Pitkäikäiset rakenteet ovat käyttöiältään hankkeen aikajännettä pidempiä, koska ne jäävät käyttöön hankkeen päättymisen jälkeen. Sitran rahoitusta ei voi käyttää investointiin, mutta hyväksymme hankkeen toteuttamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden kustannukset. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos laitteen taloudellinen vaikutusaika on hankkeen kestoa pidempi, niin ainoastaan hankkeen ajalta kertyvien poistojen osuutta vastaava määrä hyväksytään hankkeen kustannuksiksi.

Onko ekologisella näkökulmalla merkitystä, esimerkiksi jos hankkeessa pystyy lisäämään harvinaisten kasvien elinoloja?

Tämä rahoitushaku on tarkoitettu hankkeille, jotka edistävät luonnon terveyshyötyjen ottamista käyttöön kunnissa. Ekologinen näkökulma ei ole rahoitushaun arviointikriteereissä mukana.

Mitä kaikkea tarkoitetaan hakuilmoituksen kohdassa 2.1 mainituilla ”hoivaympäristöillä”?

Hoivaympäristöjä ei ole tässä haussa tarkemmin määritelty. Hankesuunnitelmassa tulee kuvata, millaisesta hoivaympäristöstä on kyse.

Tuleeko hankkeen omistajuus olla päähakijalla vai voidaanko se määritellä jollekin konsortion jäsenelle?

Vastaus: Rahoitushaun päähakijana tulee olla kunta. Jos kyse on yhteishankkeesta (konsortio), tulee hankesuunnitelmassa kuvata mitkä ovat hankkeen muut toteuttajaorganisaatiot ja miten hankkeen vastuunjako toteutetaan toteuttajien kesken. Lähtökohtaisesti omistajuuden tulee olla päähakijalla, eli kunnalla, mutta perustelluista syistä se voidaan määritellä jollekin muulle konsortion jäsenelle.

Onko omarahoitusosuus 0%?

Vastaus: Emme edellytä hakijoilta omarahoitusosuutta, mutta sellainen voidaan katsoa hakijan eduksi.

Ymmärrämmekö oikein, että hankehakemus voi olla yhteinen, mutta jos mukana on esim. yhdistys he laativat oman kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman mutta ei hankesuunnitelmaa? Ja kaikkien konsortion jäsenten budjetti voi samaan hankkeeseen olla max 150 000€?

Rahoituksen päähakijana tulee olla kunta. Kunta voi hakea rahoitusta yksin, yhdessä toisten kuntien tai muiden organisaatioiden kanssa (konsortio). Konsortion jäseninä pidetään rahoitushaussa vain niitä, jotka hakevat Sitralta rahoitusta – ei siis mahdollisia muita hankkeen toteuttamiseen osallistuvia yhteistyökumppaneita. Konsortion jäsenet hakevat rahoitusta yhteisellä hakemuksella, mutta Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen kunkin rahoitusta hakevan organisaation kanssa. Rahoituksen saaja ei saa välittää rahoitusta eteenpäin muille organisaatioille.

Jos haette rahoitusta usean organisaation yhteishankkeelle konsortiona, jokainen konsortion jäsen täyttää yhteisen hakemuksen omalta osaltaan. Huomioikaa, että konsortiohakemuksessa jäseniä voivat olla vain organisaatiot, jotka hakevat Sitrasta rahoitusta omalle organisaatiolleen. Konsortiohakemuksissa yksi organisaatioista toimii päähakijana.

Yhdelle hankkeelle voi hakea enintään 150 000 euron rahoitusta.

Konsortiohakemuksen tekemisen tarkemmat ohjeet löytyvät asiointipalvelun hakijan ohjeesta Rahoituksen asiointipalvelu

Voiko kaupunki hakea rahoitusta pelkästään kaupunkina eri toimialojen yhteistyönä niin, että meillä olisi yhteistyökumppaneita, jotka eivät hae osarahoitusta vaan joilta ostaisimme palveluita?

Jos rahoituksen saaja ostaa palveluntuottajalta palveluita hankkeen toteuttamiseksi, on kyse ostopalvelusta, joka kulut voidaan kattaa hankerahoituksella. Palveluntuottaja ei ole osa hankekonsortiota. Konsortion jäseninä pidetään rahoitushaussa vain niitä, jotka hakevat Sitralta rahoitusta – ei siis mahdollisia muita hankkeen toteuttamiseen osallistuvia yhteistyökumppaneita. Hankkeessa voi olla muita hankkeen toteuttamiseen osallistuvia yhteistyökumppaneita.

Mikäli hankkeemme tulee rahoitetuksi ja hankkeessa järjestetään koulutuksia esimerkiksi päiväkotien henkilökunnalle, ovatko koulutusten ajalta sijaiskulut sallittu kustannuserä kaikilta koulutukseen osallistuneiden osalta, vai vain hankehenkilöstön (jos heidänkään) osalta?

Kuten Sitran rahoitusehdoissa kohdassa 5.1. sanotaan, Sitran rahoituksella voidaan kattaa vain se osa palkasta, joka kohdistuu suoraan hankkeen työtehtäviin.

Olemme suunnittelemassa hanketta, jossa hakijana olisi vain kaupunki ilman muita kumppaneita. Hankkeessa kuitenkin tehdään yhteistyötä kaupungin sisäisesti eri palvelualueiden/-kokonaisuuksien kesken. Arvostetaanko tässä haussa laajaa vaikuttavuutta jo hankevaiheessa (esim. suuremmat konsortiot, seutukunnallinen vaikuttavuus) vai onko keskeinen arvostelukriteeri nimenomaan levitettävyys ja skaalautuvuus?

Kunta voi hakea rahoitusta yksin, yhdessä toisten kuntien tai muiden organisaatioiden kanssa (konsortio). Vaikuttavuuteen liittyvää kysymykseen on mahdotonta vastata näkemättä hankehakemusta. Vaikuttavuutta arvioidaan hankehakemuksen pohjalta rahoitushakuilmoituksessa kerrottujen kriteerien valossa. Rahoitushaussa on neljä laadullista kriteeriä, jotka kaikki arvioidaan asteikolla 0–5 pistettä.

Millainen sitoumuspaperi tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä hankekumppanilta, joka olisi mukana hankkeessa, mutta ei hakisi omaa rahoitusta tai tarjoaisi varsinaista työaikaa, muuten kuin kokousten ja kommentoinnin yms. keinoin. Onko aiesopimus/suosituskirje tai muu vastaava oikea tapa?

Kirjallisia sitoutumis- tai aiesopimuksia ei tarvita, mutta hakemuksessa on hyvä kuvata toimijoiden rooli ja sitoutuminen hankkeeseen. Hankkeen suunnittelu yhdessä keskeisen/keskeisten kumppanin/en kanssa on tärkeää ja kumppanin/ien sitoutumisen tulisi välittyä hankesuunnitelmasta, etenkin jos hanke kytkeytyy kumppanin toimintaan / päätöksentekoon. Yhteistyökumppanit on hyvä nimetä hakemuksessa, jotta voidaan tunnistaa, että jonkinasteinen sitoutuminen on tapahtunut.

Mikäli yhteistyöllä tarkoitetaan alihankkijoiden käyttämistä hankkeen toteuttamiseen (=ostopalvelujen tekeminen kumppaneilta), niin rahoituksen saaja tekee sopimukset heidän kanssaan ja vastaa heidän toiminnastaan, eikä Sitra puutu siihen sen enempää. Yhteistyösopimuksia ei tarvitse laittaa hakemuksen liitteeksi.