Rahoitushaku: Luonnon terveyshyödyt käyttöön kunnissa

1. Mistä on kyse?

Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja työ- ja toimintakyvyn ylläpito on yhä tärkeämpää Suomessa. Masennushäiriöistä on tullut merkittävä kansanterveysongelma ja yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeen syitä. Immuunivälitteiset sairaudet, kuten allergiat, astma, MS-tauti ja tyypin 1 diabetes, ovat yleistyneet. Liikkumattomuuden seuraukset kuormittavat suomalaisia erilaisten kroonisten kansansairauksien muodossa.

Luonto lisää tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Helppo pääsy luontoon muun muassa suojaa masennukselta ja lievittää stressiä. Lähiviheralueet vähentävät tyypin 2 diabeteksen riskiä ja lievittävät hellejaksojen kielteisiä terveysvaikutuksia. Säännöllinen kontakti luonnon hyviin mikrobeihin näyttää myös vahvistavan immuunijärjestelmäämme. Lisäksi luonto houkuttelee liikkumaan enemmän, mikä ylläpitää kuntoa ja edistää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä.

Kunnilla on keskeinen rooli siinä, miten luonnon terveyshyödyt konkretisoituvat kuntalaisten arjessa.

Kunta päättää muun muassa alueensa maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja alueidensa hoidosta. Kunta myös vastaa opetuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta. Arkista luontokosketusta voidaan lisätä kunnissa niin päiväkotien, koulujen, hoitolaitosten kuin asuinalueidenkin pihoilla ja lähiympäristöissä.

Avaamme nyt kunnille rahoitushaun, jonka tavoitteena on edistää luonnon terveyshyötyjen ottamista käyttöön kunnissa.

Haku on avoinna 4.5.2026 – 17.8.2026. Hankkeiden toteutusajan tulee lähtökohtaisesti olla aikavälillä 1.1.-31.12.2027. Hankkeet tulee toteuttaa niin, että niiden kustannukset ovat raportoitavissa 31.3.2028 mennessä.

Rahoitushaku on osa maaliskuussa 2026 käynnistynyttä kansallista Terveyttä luonnosta -ohjelmaa joka pyrkii lisäämään terveyttä ja hyvinvointia tuomalla luonnon terveyshyötyjä ihmisten arkeen ja yhteiskunnan eri sektoreille. Ohjelman puitteissa järjestetään vuonna 2027 Terveyttä luonnosta -teemavuosi ja nyt rahoitettavat hankkeet ovat osa sitä.

Rahoituksen määrä ja jakautuminen

Tässä rahoitushaussa on jaossa yhteensä noin 500 000 euroa. Kullekin hankkeelle myönnettävän rahoituksen osuus kokonaissummasta voi vaihdella hankkeittain. Yhdelle hankkeelle voi hakea enintään 150 000 euron rahoitusta.

Jos Sitra ei saa kriteerit täyttäviä rahoitushakemuksia, rahoitus voidaan jättää jakamatta.

Emme edellytä hakijoilta omarahoitusosuutta, mutta sellainen voidaan katsoa hakijan eduksi. Omarahoituksella tarkoitetaan sitä osaa hankkeen kustannuksista, joita vastaan rahoituksen hakija ei saa ulkopuolista rahoitusta. Huomionarvoista on, että hankkeen kustannuksiin voidaan sisällyttää esimerkiksi hankkeen aiheuttamat palkkakustannukset. Omarahoitusosuus voi olla myös hakijan omaa työtä, joka näkyy hakijan kirjanpidossa hankkeen kustannuksina. Hakijalla voi olla rahoitusta myös muista lähteistä.

2. Rahoitettavien hankkeiden sisältö

2.1.Millaisia hankkeita haetaan?

Rahoitamme hankkeita, jotka edistävät luonnon myönteisten terveysvaikutusten ottamista käyttöön kunnissa.

Käytännössä hankkeissa voidaan esimerkiksi:

• edistää uusia, luonnon terveyshyödyt huomioivia käytäntöjä ja toimintamalleja maankäytön ja lähiympäristön suunnittelussa ja kunnossapidossa
• edistää uusia käytäntöjä ja toimintamalleja, joilla luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia voidaan lisätä päiväkodeissa, kouluissa ja hoivaympäristöissä

Hankkeissa voidaan levittää luonnon myönteisiä terveysvaikutuksia lisääviä, olemassa olevia toimia ja parhaita käytäntöjä, tai kehittää uusia, skaalautuvia toimintatapoja, joilla luonnon terveyshyödyt otetaan käyttöön osana kunnan pysyvää toimintaa.

Odotamme, että hankesuunnitelmassa esitetään konkreettiset toimenpiteet sekä selkeä ja realistinen suunnitelma tulosten juurruttamisesta osaksi kunnan pysyvää toimintaa myös rahoituskauden jälkeen.

Odotamme rahoituksensaajilta valmiutta jakaa hankkeessa syntyneitä kokemuksia, oppeja ja aineistoa avoimesti muille kunnille ja sidosryhmille.

Emme myönnä rahoitusta hankkeille, joissa:

• tehdään yhden toimijan toteuttamia yksittäisiä hankkeita, kokeiluja tai viestintäkampanjoita, joilla ei ole uskottavia edellytyksiä vakiinnuttaa toimintaansa tai levitä laajemmalle
• ei ole selkeää kytkentää luonnon myönteisiin terveysvaikutuksiin.

2.2. Mitä edellytämme hankesuunnitelmalta?

Hakijoita pyydetään tekemään hankesuunnitelma Sitran pohjalle (Word). Hankesuunnitelma voi olla pituudeltaan enintään neljä (4) sivua ja 7 000 merkkiä välilyönteineen + kansi + lähteet. Sivu- ja merkkirajan ylittävää osaa ei lueta, eikä huomioida arvioinnissa.

2.3. Hankkeiden tulosten hyödyntäminen

Sitran tavoitteena on, että hankkeista saadut tulokset, tiedot ja kokemukset leviävät laajasti yhteiskunnassa hyödynnettäväksi. Jokaisen rahoitetun hankkeen tulee dokumentoida hankesuunnitelmassa kuvatut tuotokset ja niiden toteuttamisesta kerätyt opit avoimesti julkaistaviin loppuraportteihin niin, että tuotokset ovat jaettavissa ja käyttöönotettavissa muissa kunnissa.

Hakija sitoutuu viestimään hankkeestaan Sitran kanssa sovittavalla tavalla. Sitra voi myös hyödyntää hankkeessa kertyneitä tuloksia ja hankkeen oppeja voidaan käyttää kansallisen Terveyttä luonnosta -ohjelman viestinnässä ja toteuttamisessa.

2.4. Sitran tarjoama tuki

Jokaiselle rahoitetulle hankkeelle nimetään yhdessä hankkeen toteutumista seuraava ohjausryhmä, joka kokoontuu säännönmukaisesti läpi hankkeen toteutusajan. Ohjausryhmässä on myös Sitran edustaja.

Sitra järjestää rahoitetuille hankkeille kaksi yhteistä tapaamista seuraavasti (aikataulut ovat alustavia ja pidätämme oikeuden mahdollisiin muutoksiin):

• 3.2.2027: Hankkeiden käynnistystilaisuus (hybriditilaisuus, Helsinki)
• loka/marraskuu 2027: Opit ja jatko -tilaisuus (hybriditilaisuus, Helsinki)

Yhteisissä tapaamisissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja jakaa oppeja.

Edellytämme, että jokaisesta rahoitettavasta hankkeesta vähintään yksi toteuttajatiimin edustaja osallistuu tapaamisiin. Rahoitusta hakevat organisaatiot voivat sisällyttää näiden tapaamisten matkakustannukset hankkeen kustannuksiin.

3. Rahoituksen hakeminen

3.1. Kuka voi hakea

Rahoituksen päähakijana tulee olla kunta. Sama hakija voi jättää useamman hakemuksen.

Kunta voi hakea rahoitusta yksin, yhdessä toisten kuntien tai muiden organisaatioiden kanssa (konsortio). Konsortion jäseninä pidetään rahoitushaussa vain niitä, jotka hakevat Sitralta rahoitusta – ei siis mahdollisia muita hankkeen toteuttamiseen osallistuvia yhteistyökumppaneita. Konsortion jäsenet hakevat rahoitusta yhteisellä hakemuksella, mutta Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen kunkin rahoitusta hakevan organisaation kanssa. Rahoituksen saaja ei saa välittää rahoitusta eteenpäin muille organisaatioille.

Jokaisen rahoituksen hakijan on oltava oikeushenkilö eli rekisteröity organisaatio, jolla on y-tunnus.

Yksityishenkilöt eivät voi osallistua rahoitushakuun. Yksityiset elinkeinoharjoittajat eli ns. toiminimiyrittäjät eivät näin ollen voi osallistua hakuun.

Sitran työntekijät eivät voi olla mukana hankkeissa.

Sitra noudattaa rahoitusta myöntäessään EU:n valtiontukisääntöjä. Mikäli hakija harjoittaa taloudellista toimintaa, rahoitus voidaan myöntää EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena. Hakijan on oltava kelpoinen vastaanottamaan rahoitus kyseisessä tukimuodossa. Mikäli hakija ei ole kelpoinen vastaanottamaan de minimis -rahoitusta, on se peruste koko hankkeen hylkäämiselle. Sitran pyynnöstä hakijan tulee antaa erillinen de minimis -ilmoitus.

Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Taloudellisen toiminnan harjoittajan oikeudellinen muoto tai rahoitustapa ei ole ratkaiseva taloudellisen toiminnan harjoittamisen määrittelemisessä. Ei-taloudellista toimintaa harjoittaville rahoituksen hakijoille rahoitus voidaan myöntää ns. tavallisena hankerahoituksena.

Sitralla on oikeus sulkea haun ulkopuolelle organisaatio, joka rikkoo haun sääntöjä tai voimassa olevia lakeja tai on muutoin perustellusti sopimaton osallistumaan hakuun. 

3.2. Miten ja missä voi hakea

Rahoitusta haetaan täyttämällä ja lähettämällä hakulomake Sitran sähköisessä asiointipalvelussa. Tarkemmat ohjeet hakemuksen laatimiseksi löytyvät asiointipalvelusta. Asiointipalveluun ladataan hankesuunnitelma ja syötetään hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman laatimista ohjaavat Sitran rahoituksen yleiset ehdot.

Vain sähköisen asiointipalvelun kautta hakuaikana jätetyt hakemukset huomioidaan rahoitushaussa.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa Sitraan sähköisen asiointipalvelun kautta suomeksi.

Hakemukset tulee jättää viimeistään 17.8.2026 klo 12.00.

Sitra suosittelee lähettämään hakemukset hyvissä ajoin ennen määräaikaa. Sitra ei vastaa mahdollisten tilapäisten teknisten häiriöiden vuoksi viivästyneistä hakemuksista. Hakuajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei käsitellä.

Hakija saa täydentää hakemustaan ennen hakuajan päättymistä niin kauan kuin hakemus on tallennettu sähköiselle alustalle luonnoksena. Jos haet rahoitusta yhdessä muiden hakijoiden kanssa (konsortio), jokaisen konsortion jäsenen tulee täyttää asiointipalvelussa konsortiohakemukselle oma kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa ennen kuin päähakija lähettää konsortiohakemuksen Sitraan.

Sitraa sitoo julkisuuslaki. Sitralle toimitetut asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niihin voida soveltaa julkisuuslain salassapitoa koskevia säännöksiä. Hakijaa pyydetään huomioimaan julkisuusperiaate ja merkitsemään esimerkiksi liikesalaisuuksiksi katsomansa tiedot salassa pidettäviksi. Julkisuuslain mukaan päätöksen asiakirjojen julkisuudesta tekee kuitenkin viime kädessä Sitra.

Sitralla on oikeus jatkaa hakuaikaa tai tehdä muita vähäisiä muutoksia haun ehtoihin. Sitralla on myös oikeus keskeyttää haku, jos olosuhteet tai haun avaamisen hetkellä vallinneet edellytykset ovat siinä määrin muuttuneet, että haun loppuun saattaminen ei Sitran arvion mukaan ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Muutoksista ilmoitetaan sitra.fi -sivustolla.

Hakijan tulee hakuvaiheessa esittää asiointipalvelussa julkinen lyhyt kuvaus hankkeesta (enintään 1 000 merkkiä). Sitra voi julkaista hakijan nimen ja hankkeen lyhyen kuvauksen Sitran sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä.

3.3. Mistä saa lisätietoa

Sitra järjesti rahoitushausta kaksi samansisältöistä infotilaisuutta Teamsissa 18.5.2026 klo 9.00-10.00 ja 19.5.2026 klo 10.00-10.00. Voit tutustua infotilaisuuksissa esitettyihin kalvoihin täällä .

Infotilaisuuksien lisäksi hakija voi esittää kysymyksiä rahoitushausta tällä lomakkeella 22.5.2026 klo 12 saakka. Sitra ei vastaa yksittäisille hakijoille hakuun liittyviin kysymyksiin, vaan kaikki hakuun liittyvät kysymykset ja vastaukset julkaistaan sitra.fi:ssä Kysymyksiä ja vastauksia -artikkelissa. Pyrimme vastaamaan kysymyksiin mahdollisimman pian. Kaikki hakua koskevat kysymykset ja vastaukset julkaistaan viimeistään 26.5.2026.

Sitra ei järjestä kiinnostuneille hakijoille hakuneuvontaa esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. Asiointipalvelun käyttöön ja hakemuksen lähettämiseen liittyviä teknisiä kysymyksiä voi kuitenkin jättää samalla lomakkeella haun sulkeutumiseen asti. Teknisiin kysymyksiin vastataan kysyjälle sähköpostitse.

3.4. Mihin dokumentteihin hakijan kannattaa perehtyä

• Rahoitussopimuspohja
• Rahoituksen yleiset ehdot
• Hankesuunnitelmapohja

4. Valintaprosessi ja valintakriteerit

4.1. Rahoituksen myöntämisen edellytykset

Rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on hakuilmoituksen mukaisen rahoitushakemuksen toimittaminen liitteineen Sitran sähköiseen asiointipalveluun annetussa määräajassa.

Rahoituksen myöntäminen edellyttää lisäksi Sitran rahoituksen yleisten ehtojen ja rahoitussopimuksen hyväksymistä. Rahoituksen yleiset ehdot ja rahoitussopimuspohja ovat hakuilmoituksen liitteinä ja hakijaa pyydetään tutustumaan niihin ennen hakemuksen jättämistä. Rahoituksensaajan tulee ennen rahoituksen maksamista tehdä ja allekirjoittaa rahoitussopimus Sitran kanssa.

Rahoitushaun ja myönteisen rahoituspäätöksen perusteella myönnettävällä rahoituksella voidaan kattaa ainoastaan sellaisia hankekustannuksia, jotka on määritelty Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa. Sitra ei korvaa hakijalle mitään hakukuluja eikä rahoitukseen liittyen mitään muita kuluja.

Sitra toimii rahoittajana. Rahoitushakemukset, joiden perusteella Sitra ostaisi tai muutoin hankkisi hakijoilta palveluita, hylätään.

4.2. Valintakriteerit

Sitra tekee kokonaisarvion rahallisen tuen myöntämisestä hankkeelle hankesuunnitelman, asettamiensa arviointikriteerien ja esitetyn budjetin perusteella.

Rahoitushaun valintakriteerit jakautuvat 1) yleisiin valintakriteereihin sekä 2) toteutettavuuden arviointikriteereihin. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan yleiset kriteerit. Hakemus etenee jatkoon vain, jos kaikki kolme yleistä kriteeriä täyttyvät. Arvioinnin toisessa vaiheessa tehdään laadullinen arviointi. Arvioitsijat antavat pisteet kaikista neljästä laadullisesta kriteeristä.

Rahoitushaun yleiset valintakriteerit

Väittämien arviointi asteikolla: Kyllä/Ei

1. Hakukelpoisuus. Hakija/hakijat täyttää haun hakukelpoisuusehdot.
2. Selkeä omistajuus. Hankkeelle on nimetty omistaja/omistajat (esimerkiksi hallinnollinen yksikkö).
3. Vaikuttavuuden kohdentuminen. Hankkeen tavoiteltu vaikuttavuus kohdistuu perustellusti luonnon myönteisten terveyshyötyjen juurruttamiseen kunnan toimintaan.

Hankkeen laadulliset arviointikriteerit

A. Vaikuttavuus (0–5 pistettä)

1. Hankkeessa on tunnistettu selkeä ratkaisu/toimintamalli/toimi, jolla luonnon myönteisiä terveyshyötyjä voidaan vakiinnuttaa käyttöön kunnassa/kunnissa.
2. Suunnitelmassa on kuvattu konkreettiset ja uskottavat toimet, joilla tavoiteltu vaikutus saavutetaan.

B. Toteuttamiskelpoisuus ja osaaminen (0–5 pistettä)

1. Hanke on realistinen suhteessa Sitran rahoitusosuuteen ja hakijan omiin resursseihin
2. Hakijalla (ja mahdollisilla kumppaneilla) on hankkeen toteuttamiseen riittävä osaaminen, henkilöstö ja yhteistyöverkostot.

C. Omistajuus ja jatkuvuus (0–5 pistettä)

1. Hakija on sitoutunut hankkeen tulosten käyttöönottoon ja hyödyntämiseen omassa toiminnassaan.
2. Hakemuksessa on määritelty selkeästi ja realistisesti, miten ratkaisu/toimintamalli/toimi saadaan osaksi kunnan/kuntien normaalia toimintaa rahoituskauden jälkeen.  

D. Hyödynnettävyys ja levitettävyys (0–5 pistettä)

1. Kunnalla on valmius hyödyntää hankkeen tuloksia laajasti omassa toiminnassaan.
2. Ratkaisu/toimintamalli on skaalattavissa myös muihin kuntiin muihin kuntiin ja hankkeessa on varattu riittävä työpanos tulosten levittämiseen.

Rahoitettavia hankkeita valittaessa voidaan ottaa huomioon myös hankkeiden muodostaman kokonaisuuden moninaisuus esimerkiksi hankkeiden sisällön tai maantieteellisen jakaumaan osalta. Mahdollinen omarahoitusosuus voidaan katsoa hakijan eduksi.

Haun päätyttyä hakemukset arvioidaan. Yleiset valintakriteerit täyttäneille hakemuksille lasketaan kokonaispistemäärä summaamalla kaikkien kriteereiden pisteet. Hakemukset asetetaan paremmuusjärjestykseen kokonaispistemäärän perusteella. Korkeimman kokonaispistemäärään saaneita hakijoita voidaan kutsua tarkentaviin haastatteluihin. Haastatteluissa on tarkoitus varmentaa ja tarvittaessa täsmentää hakemuksessa esitettyjä tietoja. Haastatteluun kutsuttavien hakijoiden määrä riippuu hakemusten laadusta. Määrä arvioidaan hakemusten pisteytyksen jälkeen.

Haastattelut käydään Teamsissa loka-marraskuun vaihteessa viikoilla 43 ja 44. Sitra ilmoittaa sähköpostitse haastatteluvaiheeseen eteneville hakijoille 23.10. klo 16.00 mennessä.

Lopullinen rahoituspäätös perustuu kokonaisharkintaan ja tehdään hakemuksen sekä haastattelun yhteisarvion perusteella. Valituille hankkeille ilmoitetaan rahoitussopimusneuvottelujen aloittamisesta viimeistään 20.11.2026.

Valinnan tekevät Sitran asiantuntijat. Sitra voi käyttää hakemusten arvioinnin tukena myös organisaation ulkopuolisia asiantuntijoita.

Sitra varaa oikeuden ehdottaa hakijalle arviointiprosessin aikana hankkeen muokkaamista tai kahden hankkeen yhdistämistä yhdeksi hankkeeksi.

Sitran rahoituspäätöksistä ei ole valitusoikeutta.

5. Tausta-aineistoja

Suosittelemme tutustumaan seuraaviin tausta-aineistoihin:

Sitran työpaperi: Terveyttä, hyvinvointia ja kustannussäästöjä luonnosta.

THL:n Raportti 1/2026: Terveyttä luonnosta -ohjelma (2026-2035)

Luken ja THL:n selvitys: Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys.