Artikkeli
Sitra on avannut rahoitushaun, joka kohdistuu kuntien ja kaupunkien tuottavuuden parantamiseen. Vastaamme tässä artikkelissa hakua koskeviin kysymyksiin.
Johtava asiantuntija, Julkisen sektorin tuottavuus -ohjelma
Artikkelin tyyppi
Kysymyksiä ja vastauksia
Julkaistu
7.10.2026
Projekti
Tuottavuutta julkiselle sektorille
Etsimme tässä rahoitushaussa hankkeita, jotka parantavat todennettavasti kuntien ja kaupunkien tuottavuutta ja palveluiden laatua. Haku on auki 9.11.2026 klo 12.00 asti.
Hakuun liittyviä kysymyksiä voi esittää 26.10. järjestettävällä hakuklinikalla ja Sitran asiointipalvelussa 2.11.2026 klo 12.00 saakka. Julkaisemme kaikki kysymykset ja vastaukset tällä sivulla 3.11.2026 mennessä.
Huom. Kysymyksistä ja vastauksista on poistettu mahdolliset hakijaa tai hankeideaa yksilöivät tiedot. Pois jättämämme tiedot eivät ole vastausten kannalta merkityksellisiä.
Huom. Vastausta muokattu ja täydennetty muun rahoituksen osalta 28.10.
Kyllä. Yksittäinen kunta tai kaupunki voi toimia hankkeen päähakijana ilman konsortiota, vaikka hankkeen tulokset hyödyttäisivät laajemmin muita kuntia, kaupunkeja tai kuntayhtymiä. Hankkeessa mukana olevien organisaatiot eivät kuulu hakijakonsortioon, jos ne eivät hae itselleen rahoitusta Sitralta. Tällöin niiden kustannuksia ei kuitenkaan huomioida hankkeen kokonaiskustannuksissa eikä Sitran rahoitusosuuden laskennassa.
Hankkeeseen voi hakea Sitran rahoitusta myös silloin, kun hankkeelle on myönnetty muuta julkista rahoitusta. Rahoitusten yhdistäminen edellyttää kuitenkin, että myös muun rahoittajan ehdot sallivat sen. Hakemuksen rahoitussuunnitelmassa on esitettävä Sitralta haettava rahoitus, hakijan omarahoitus ja muiden rahoittajien hankkeelle myöntämä rahoitus.
Yhteisrahoituksessa eri rahoittajat voivat kattaa osuuksia samoista hyväksyttävistä kustannuksista. Samaa kustannusta ei kuitenkaan saa korvata päällekkäisesti, eikä yhteenlaskettu rahoitus saa ylittää hyväksyttäviä kustannuksia.
Sitran rahoitus voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus voi olla hakijan omaa rahoitusta tai muun tahon myöntämää rahoitusta.
Kyllä. Hankkeen projektipäällikkö voi olla muun konsortioon kuuluvan organisaation kuin päähakijan palveluksessa. Myös käytännön hankehallinnointiin liittyviä tehtäviä voidaan jakaa konsortion jäsenten kesken, kun vastuut, toimivaltuudet ja kustannusten kohdentuminen kuvataan hakemuksessa selkeästi.
Päähakijan tulee kuitenkin aina olla kunta tai kaupunki. Päähakija vastaa yhteisen hakemuksen jättämisestä ja siitä, että kaikki konsortion jäsenet ovat täydentäneet vaaditut tiedot asiointipalveluun. Jokainen rahoitusta hakeva konsortion jäsen vastaa omista kustannuksistaan, rahoitussuunnitelmastaan ja Sitran kanssa tehtävän rahoitussopimuksen velvoitteista. Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen jokaisen rahoitusta hakevan organisaation kanssa.
Hakemuksessa on lisäksi tärkeää osoittaa, että hankkeella on kunnassa tai kaupungissa sitoutunut omistaja ja johdon tuki sekä selkeä vastuu tuottavuushyötyjen saavuttamisesta, käyttöönotosta ja ratkaisun juurruttamisesta.
Kyllä. Vasta perustettava startup-yritys voi toimia hankkeessa kehittäjäkumppanina esimerkiksi ratkaisun kehittämisessä, käyttöönotossa tai skaalaamisessa. Jos startup-yritys ei hae Sitralta rahoitusta, se voi osallistua hankkeeseen kumppanina ilman, että se kuuluu hakijakonsortioon. Tällöin startupin kustannuksia ei kuitenkaan huomioida hankkeen kokonaiskustannuksissa eikä Sitran rahoitusosuuden laskennassa. Jos startup-yritys puolestaan hakee hankkeessa rahoitusta itselleen, sen tulee olla rekisteröity oikeushenkilö, jolla on Y-tunnus, ja täyttää muut rahoituksen hakijalle asetetut ehdot. Päähakijan tulee kaikissa tapauksissa olla kunta tai kaupunki.
Tavoitteena on järjestää vastaavanlainen kunnille ja kaupungeille suunnattu rahoitushaku uudelleen keväällä 2027. Tarkempi ajankohta täsmentyy myöhemmin. Lisäksi Sitra järjestää myös muita julkisen sektorin tuottavuuden edistämiseen liittyviä rahoitushakuja, joten ajantasaisia rahoitushakuja kannattaa seurata Sitran verkkosivuilta.
Kyllä. Hankkeeseen kohdistuva hakijan oma työ voidaan sisällyttää hankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin, kun se perustuu hankesuunnitelmaan, sisältyy kustannusarvioon ja voidaan yksilöidä hakijan kirjanpidossa. Oman työn kustannukset voivat siten muodostaa myös osan hakijan omarahoituksesta. Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa rahapalkat on nimenomaisesti määritelty kustannusarvion kustannuslajiksi.
Kyllä. Rahapalkkojen lisäksi Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa henkilösivukustannukset ovat oma hyväksyttävä kustannuslajinsa. Kustannukset tulee ilmoittaa hakijaorganisaation normaalien laskenta- ja kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.
Sitra ei määritä kaikille hakijoille yhteistä tuntihintaa. Kustannusten tulee perustua hakijaorganisaation tosiasiallisiin kustannuksiin ja ne tulee eritellä samalla periaatteella, jolla ne kirjataan organisaation kirjanpitoon. Organisaation kannattaa siis käyttää omaa vakiintunutta kustannuslaskentatapaansa.
Rahoitus voi kohdistua sekä sisäisiin että ulkoisiin hyväksyttäviin hankekustannuksiin. Kustannusarviossa hyväksyttäviä kustannuslajeja ovat esimerkiksi rahapalkat, henkilösivukulut ja ostetut palvelut. Keskeistä on, että kustannus liittyy hankesuunnitelman toteuttamiseen ja sisältyy hyväksyttyyn kustannusarvioon.
Ei ole määriteltyä prosenttiosuutta tai ihannesuhdetta. Kustannusrakenteen tulee olla hankkeen toteutuksen kannalta perusteltu. Arvioinnissa olennaista on kokonaisuus, mukaan lukien hankkeen toteutettavuus, panos-tuotos-suhde sekä hakijan oma sitoutuminen ratkaisuun. Pelkät lisenssi- tai laitehankinnat ja geneerisen teknologian juoksevat kustannukset eivät ole tämän haun tavoitteena.
Maksamisen aikataulusta ja maksueristä sovitaan rahoitussopimuksessa hankekohtaisesti. Sitran rahoitussopimuksen mallissa rahoitus voidaan jakaa useampaan maksuerään, ja ensimmäinen erä voidaan sopimuksessa määriteltyjen ehtojen täyttyessä maksaa jo hankkeen alkuvaiheessa. Maksuerien määrä, ajankohdat ja edellytykset vahvistetaan kuitenkin vasta rahoitussopimusneuvottelussa. Jos rahoituksen saaja harjoittaa taloudellista toimintaa, Sitra voi myöntää rahoituksen EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena (komission asetus (EU) 2023/2831). Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Saajan oikeudellinen muoto ei ole ratkaiseva taloudellisen toiminnan harjoittamisen määrittelemisessä.
Rahoitus maksetaan rahoitussopimuksessa sovittavissa maksuerissä Sitran hyväksymiä maksupyyntöjä vastaan. Maksuerille voidaan asettaa esimerkiksi hankkeen etenemiseen, kustannusraportointiin, ohjausryhmätyöskentelyyn tai sovittujen tulosten toteutumiseen liittyviä ehtoja. Tarkka maksuaikataulu määritellään hankekohtaisesti rahoitussopimuksessa.
Yksittäinen kunta tai kaupunki voi hakea rahoitusta yksin, eikä konsortio ole hakukelpoisuuden edellytys. Arvioinnissa kuitenkin painotetaan ratkaisun laajempaa merkittävyyttä, skaalautuvuutta ja mahdollisuutta hyödyttää useita kuntia ja kaupunkeja. Yhteistyö usean kunnan välillä voi siten vahvistaa hakemusta, jos se tukee näiden tavoitteiden toteutumista.
Kyllä. Kunta tai kaupunki voi hakea yksin, vaikka ratkaisun tavoiteltu hyöty ja myöhempi käyttöönotto ulottuisivat useisiin kuntiin. Hakemuksessa kannattaa tällöin kuvata uskottavasti, miten ratkaisu on levitettävissä ja juurrutettavissa muihin kuntiin ja kaupunkeihin.
Jokaisen Sitralta rahoitusta hakevan konsortion jäsenen kanssa tehdään erillinen rahoituspäätös ja rahoitussopimus. Konsortio jättää kuitenkin yhteisen hakemuksen, ja jokainen konsortion jäsen täyttää yhteisen hakemuksen omalta osaltaan.
Konsortio laatii yhteisen hankesuunnitelman. Sen sijaan jokainen Sitralta rahoitusta hakeva konsortion jäsen täydentää oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa oman organisaationsa osalta.
Kyllä. Hankkeessa voi olla yhteistyökumppaneita, jotka eivät hae Sitralta rahoitusta. Niitä ei tällöin katsota rahoitushaun tarkoittamiksi konsortion jäseniksi, eikä niiden omia kustannuksia huomioida Sitran rahoitusosuuden laskennassa.
Kyllä. Haku kannustaa yhteistyöhön suomalaisten startupien ja kasvuyritysten kanssa. Startup voi toimia esimerkiksi hankkeen yhteistyökumppanina tai tietyin edellytyksin myös rahoitusta hakevana konsortion jäsenenä. Jos yritys hakee itse rahoitusta, sen tulee olla rekisteröity oikeushenkilö, jolla on Y-tunnus, ja sen tulee täyttää myös soveltuvat EU:n valtiontukisäännöt. Päähakijana tulee aina olla kunta tai kaupunki.
Ei. Kunta tai muu rahoituksen hakija voi hankkia hankkeessa tarvitsemiaan hyväksyttäviä palveluja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tällöin kustannus kirjataan rahoituksen saajan kustannukseksi, esimerkiksi ostetuksi palveluksi, eikä palveluntarjoajan tarvitse hakea itse Sitran rahoitusta tai olla konsortion jäsen. Kustannuksen tulee luonnollisesti liittyä hankesuunnitelmaan ja hyväksyttyyn kustannusarvioon.
Rahoituksen saaja vastaa siitä, että hankinnat tehdään sitä koskevan lainsäädännön ja oman organisaation hankintasääntöjen mukaisesti. Sitran rahoitus ei vapauta kuntaa tai muuta hankintayksikköä julkisia hankintoja koskevista velvoitteista. Sitra toimii tässä haussa rahoittajana, ei hankkeen palvelujen ostajana.
Kyllä, jo käynnissä oleva kokonaisuus ei sinänsä estä hakemista. Sitran rahoituksella voidaan kuitenkin kattaa vain rahoitettavan hankkeen hyväksyttyyn toteutusaikaan kuuluvia, hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon sisältyviä kustannuksia. Ennen hyväksyttyä toteutusaikaa syntyneitä kustannuksia ei voida kattaa jälkikäteen Sitran rahoituksella.
Ratkaiseva ajanjakso on rahoitussopimukseen kirjattava hankkeen toteutusaika. Rahoituksella voidaan kattaa vain kustannuksia, jotka ovat syntyneet tämän toteutusajan kuluessa ja täyttävät muut rahoituksen ehdot. Rahoituksen saamisen ja maksamisen edellytyksenä on lisäksi rahoitussopimuksen tekeminen Sitran kanssa.
Voi, mutta Sitran tässä haussa rahoittama toimintajakso on lähtökohtaisesti enintään 12 kuukautta. Laajempi kehittämiskokonaisuus voi siis olla tätä pidempi, kunhan Sitralta haettava osuus on rajattu selkeästi, sen tavoitteet ja kustannukset voidaan erottaa muusta kokonaisuudesta ja rahoitettavat kustannukset syntyvät hyväksyttynä toteutusaikana.
Tuottavuushyötyä ei tarvitse rajata vain Sitran rahoituskauden aikana realisoituviin hyötyihin. Hakemuksessa tulee esittää perusteltu laskelma siitä, miten tuottavuusvaikutus syntyy ja miten sitä mitataan hankkeen aikana ja sen jälkeen. Kustannusten osalta laskennan tulee kuitenkin erottaa Sitran rahoittaman hankkeen hyväksytyt kustannukset asianmukaisesti.
Kyllä. Muu rahoitus voi olla hakijan omaa rahoitusta tai muun julkisen tai yksityisen tahon myöntämää rahoitusta. Tässä haussa Sitran osuus saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, eikä samoja kustannuksia voida rahoittaa päällekkäisesti useasta lähteestä. Taloudellista toimintaa harjoittavien hakijoiden osalta on lisäksi huomioitava EU:n valtiontukisäännöt ja mahdollinen de minimis -rahoitus.
Tämä on mahdollista ja monissa hankkeissa myös luontevaa. Hakemuksessa tulee kuvata perustellusti hyötyjen syntymisen aikajänne, lähtötaso, tavoitetaso sekä mittarit, joilla vaikutusta seurataan hankkeen aikana ja sen jälkeen. Tuottavuushyöty voidaan osoittaa esimerkiksi säästyneenä työaikana, prosessin nopeutumisena, kustannussäästönä tai parantuneena palvelun laatuna.Lisätietoa: https://www.sitra.fi/julkaisut/tuottavuuslahtoisen-uudistumisen-toimintamalli/
Hakuilmoituksessa ei ole määritelty ehdotonta takarajaa tuottavuushyödyn realisoitumiselle. Arvioinnissa tarkastellaan kuitenkin sitä, kuinka nopeasti tuottavuushyödyt kattavat kehitys- ja käyttöönottokustannuksia sekä kuinka realistisesti käyttöönoton aikataulu ja resurssit on arvioitu. Mitä kauemmas tulevaisuuteen hyödyt sijoittuvat, sitä tärkeämpää on perustella niiden toteutuminen uskottavasti.
Hakemusta voi täydentää vapaasti niin kauan kuin se on asiointipalvelussa luonnoksena. Konsortiohakemuksessa kaikkien konsortion jäsenten on täydennettävä vaaditut tietonsa ennen kuin päähakija lähettää hakemuksen Sitraan. Tämän vuoksi konsortion kokoonpano kannattaa varmistaa ennen hakemuksen lähettämistä.
Hakija ilmoittaa asiointipalvelun rahoitussuunnitelmassa Sitralta haettavan rahoituksen määrän. Toisessa vaiheessa kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma täsmennetään, ja konsortiossa jokainen rahoitusta hakeva jäsen ilmoittaa oman organisaationsa kustannukset.
Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa kustannuslajeiksi on määritelty muun muassa rahapalkat, henkilösivukustannukset, yleiskustannukset, matkakustannukset, aineet ja tarvikkeet, koneet ja laitteet, ostetut palvelut sekä muut kustannukset.
Hakuvaiheessa osallistujista ei lähtökohtaisesti tarvita nimilistaa. Olennaista on esittää uskottava arvio kohderyhmästä, osallistujamäärästä ja siitä, miten toimenpide liittyy hankkeen tavoitteisiin ja tuottavuushyödyn syntymiseen. Esimerkiksi suunnitellun koulutuksen arvioitu osallistujamäärä voi olla hakuvaiheessa riittävä tieto.
Sitra ei lähtökohtaisesti edellytä henkilötason nimilistoja hankkeen kustannusraportoinnin perusteeksi. Raportoinnin tarkkuus ja hankkeen tulosten seurannan mittarit sovitaan hankesuunnitelmassa ja rahoitussopimuksessa. Olennaista on, että hankkeen eteneminen, tulokset ja kustannukset voidaan luotettavasti todentaa. Sitran rahoituksen yleiset ehdot edellyttävät erityisesti, että hankkeen kustannukset pystytään yksilöimään ja erottamaan organisaation muusta toiminnasta kirjanpidossa.
Hankeidea voi soveltua rahoitushakuun, jos sen keskiössä on kunnan tai kaupungin toiminnan tuottavuuden konkreettinen parantaminen eikä ensisijaisesti uuden palvelukonseptin tai toimintaympäristön rakentaminen. Hakemuksessa tulee kuitenkin osoittaa selkeästi, mitä toimintaa uudistetaan, millaisia mitattavia tuottavuushyötyjä muutoksella saavutetaan ja miten nämä hyödyt käytännössä realisoidaan esimerkiksi kustannussäästöinä, työajan vapautumisena tai palveluprosessien tehostumisena.
Ei ole. Jos yritys toimii palveluntarjoajana, jolta kunta tai kaupunki ostaa palvelua, yritys ei tällä perusteella ole Sitran rahoituksen hakija. Yritys voi kuitenkin halutessaan hakea rahoitusta konsortion jäsenenä, jolloin sitä koskevat samat haun ehdot ja arviointiperusteet kuin muitakin hakijoita. Taloudellista toimintaa harjoittavaan hakijaan sovelletaan lisäksi EU:n de minimis -valtiontukisääntelyä, mikä on huomioitava rahoitusta hakiessa.
ROI:ssa tulee huomioida hankkeen kokonaiskustannukset, ei ainoastaan Sitran rahoitusosuutta. Tuottavuushyötyjä tulee verrata kaikkiin ratkaisun kehittämisestä ja käyttöönotosta aiheutuviin hankkeen kustannuksiin, jotta laskelma kuvaa realistisesti ratkaisun panos-tuotos-suhdetta; hyötyjen määrittelyssä, mittaamisessa ja realisoinnin suunnittelussa kannattaa hyödyntää myös Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistumisen toimintamallia.
Sitran rahoituksen kohteena olevan kehittämisen tulee muodostaa selkeästi rajattu kokonaisuus, jonka kustannukset ja tuottavuushyödyt voidaan erottaa jo päätetystä järjestelmähankinnasta. Hakemuksessa tulee kuvata, mitä lisähyötyä juuri rahoitettavalla toimintamallin kehittämisellä saavutetaan ja miten nämä hyödyt realisoidaan, eikä aiemmin päätetyn järjestelmähankinnan kustannuksia tai sille kuuluvia hyötyjä tule sisällyttää rahoitettavan hankkeen ROI-laskelmaan.
Varmennetut toteumatiedot ovat suositeltavia, muitta on ymmärrettävää ettei aina ole mahdollista referoida varmennettuun toteumatietoon, tällöin hyvin perusteltu ja läpinäkyvästi kuvattu skenaario voi olla riittävä. Hakemuksessa tulee kuitenkin kuvata keskeiset oletukset ja arvioitu lähtötaso sekä se, miten lähtötaso varmennetaan, hyötyjä mitataan ja miten tavoitellut tuottavuushyödyt realisoidaan. Tuottavuushyötyjen tunnistamiseen, arviointiin ja realisoinnin suunnitteluun kannattaa hyödyntää myös Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistamisen toimintamallia.
Vapautunut työaika voidaan huomioida tuottavuushyötynä, vaikka henkilöstökustannukset eivät suoraan vähenisi, jos työaika pystytään aidosti kohdentamaan uudelleen esimerkiksi suurempaan palvelumäärään, laadukkaampaan palveluun tai muuhun organisaation kannalta arvoa tuottavaan työhön. Hakemuksessa tulee kuvata vapautuvan työajan määrä ja arvo sekä ennen kaikkea miten vapautunut kapasiteetti käytännössä realisoidaan tuottavuushyödyksi; tässä voidaan hyödyntää apuna myös Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistamisen toimintamallia.
Jos muut kunnat eivät hae Sitralta rahoitusta omiin kustannuksiinsa, riittää, että päähakijana toimiva kunta hakee rahoitusta ja vastaa rahoitettavan hankkeen kustannuksista. Jos sen sijaan myös muiden kuntien omia kustannuksia on tarkoitus sisällyttää Sitran rahoitukseen, niiden tulee olla mukana rahoitusta hakevina konsortion jäseninä ja laatia omat kustannus- ja rahoitussuunnitelmansa.
Kyllä, hankkeessa voi olla mukana kuntia, kuntayhtymiä tai muita kumppaneita, jotka eivät itse hae Sitralta rahoitusta. Rahoitusta hakemattomien kumppaneiden kustannuksia tai henkilöstötyöpanosta ei kuitenkaan lasketa hankkeen omarahoitukseksi eikä huomioida Sitran enintään 50 prosentin rahoitusosuuden laskennassa.
Kumppaneiden roolit ja työpanokset kannattaa kuvata hankesuunnitelmassa osana hankkeen toteutusta, mutta kustannusarvioon sisällytetään rahoitusta hakevan organisaation kustannukset. Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaan konsortiossa jokainen Sitralta rahoitusta hakeva organisaatio laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa.
Rahoitusta hakemattomilta kumppaneilta ei hakuvaiheessa lähtökohtaisesti edellytetä omaa rahoitushakemusta. Mahdolliset yhteistyö- tai sitoumusjärjestelyt voidaan kuvata hankesuunnitelmassa tarkoituksenmukaisella tavalla, erityisesti jos kumppaneiden työpanos on hankkeen toteutumisen kannalta olennainen.
Jos useampi kunta hakee Sitralta rahoitusta, jokainen kunta laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa, joissa kuvataan kyseiselle kunnalle syntyvät hankkeen kustannukset ja omarahoitus. Kunkin kunnan kustannusarviossa tulee huomioida myös mahdollinen kyseiselle kunnalle kohdistuva osuus yhteisestä ulkoisesta konsulttihankinnasta, ja kustannusten tulee vastata sitä, miten ne tosiasiallisesti kohdistuvat ja kirjataan organisaatioiden kirjanpitoon. Lisäksi on hyvä huomioida, että Sitra ei tässä rahoitushaussa lähtökohtaisesti rahoita suoria järjestelmä- tai sovelluslisenssihankintoja. Rahoituksen tulee kohdistua ennen kaikkea toimintamallien ja toiminnan uudistamiseen sekä sellaiseen kehittämiseen, jolla tavoitellaan konkreettisia ja realisoitavissa olevia tuottavuushyötyjä.
Kyllä. Vaikka haku on suunnattu kuntien ja kaupunkien tuottavuuden edistämiseen ja päähakijan tulee aina olla kunta tai kaupunki, konsortiossa voi olla rahoituksen hakijana mukana myös muita organisaatioita, kuten hyvinvointialue. Rahoitettavan hankkeen tulee kuitenkin kohdistua kuntien ja kaupunkien tuottavuuden parantamiseen ja täyttää muut haun ehdot.
Yrityksen ei tarvitse olla rahoituksen hakija, jos se toimii hankkeessa esimerkiksi kehittäjäkumppanina tai palveluntarjoajana. Jos yritys kuitenkin haluaa itse Sitran rahoitusta omiin hankekustannuksiinsa, sen tulee olla rahoitusta hakeva konsortion jäsen, jolloin sitä koskevat samat haun ehdot sekä taloudellista toimintaa harjoittavana tahona EU:n de minimis -valtiontukisäännöt. Konsortio jättää yhden yhteisen hakemuksen päähakijan kautta, mutta jokainen Sitralta rahoitusta hakeva konsortion jäsen laatii oman organisaationsa kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Päähakijana tulee olla kunta tai kaupunki.
Kyllä, mikäli maakunnalla tarkoitetaan esimerkiksi maakunnan liittoa tai muuta maakunnallista organisaatiota, se voi olla rahoitusta hakeva konsortion jäsen. Kaikilta Sitran rahoitusta hakevilta organisaatioilta edellytetään Y-tunnusta. Konsortion päähakijan tulee kuitenkin aina olla kunta tai kaupunki, ja hankkeen tulee täyttää muut rahoitushaun ehdot.
Asiantuntijayritys laskuttaa palvelun hankkivaa kuntaa tai kaupunkia, ei Sitraa. Jokainen Sitralta rahoitusta saava kunta vastaa omista hankekustannuksistaan ja niiden seurannasta omassa kirjanpidossaan, mukaan lukien oma henkilöstötyö ja sille kohdistuvat ostopalvelut. Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaan konsortiossa jokainen rahoitusta hakeva organisaatio laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa.
Rahoitus maksetaan kullekin rahoituksen saajalle sen oman maksupyynnön perusteella, rahoitussopimuksessa määriteltyjen maksuerien ja ehtojen mukaisesti. Maksuerän ehtona voi olla esimerkiksi siihen mennessä toteutuneiden kustannusten raportointi ja Sitran hyväksyntä, ja hankkeen lopussa edellytetään sovittua kustannus- ja tulosraportointia.
Jos toteutuneet kokonaiskustannukset jäävät hyväksyttyä kustannusarviota pienemmiksi, myös Sitran lopullinen rahoitus pienenee sovitun rahoitusosuuden mukaisesti.
Ei. Jos kunnat maksavat yritykselle hankkeessa ostamistaan palveluista, kyse on yrityksen saamasta ulkopuolisesta rahoituksesta tai tulosta, ei yrityksen omarahoituksesta. Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaan omarahoituksella tarkoitetaan sitä osuutta organisaation hankekustannuksista, jota vastaan se ei saa ulkopuolista rahoitusta. Samaa kustannusta ei myöskään tule esittää hankkeessa kahteen kertaan siten, että kunta ilmoittaa maksun omana ostopalvelukustannuksenaan ja yritys saman summan omana rahoitettavana kustannuksenaan. Konsortiossa jokaisen rahoitusta hakevan organisaation tulee laatia oma kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa, joissa kustannukset ja niiden rahoitus esitetään organisaatiokohtaisesti ja ilman päällekkäisyyksiä.
Sitran enintään 50 prosentin rahoitusosuutta tarkastellaan koko hankkeen tasolla. Konsortiossa yksittäisten rahoitusta hakevien jäsenten rahoitusosuudet voivat siten vaihdella ja myös ylittää 50 prosenttia, kunhan Sitran rahoitus on koko hankkeen yhteenlasketuista hyväksyttävistä kustannuksista enintään 50 prosenttia. Jokainen rahoitusta hakeva konsortion jäsen laatii kuitenkin oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa, jotta kustannukset ja rahoituksen jakautuminen organisaatioiden välillä voidaan todentaa.
Kyllä. Päähakija voi hankkia projektinhallinnan ja projektipäällikön työn ostettuna palveluna ulkopuoliselta yritykseltä, eikä yrityksen tarvitse olla konsortion jäsen. Ostettu palvelu on hyväksyttävä hankekustannus, kun se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltu, sisältyy hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon sekä kirjataan rahoituksen saajan kirjanpitoon. Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa ostetut palvelut on määritelty omaksi kustannuslajikseen. Hankinnassa tulee lisäksi noudattaa kuntaa koskevia julkisten hankintojen sääntöjä ja organisaation omia hankintaohjeita.
Kyllä, käyttöoikeus voi olla osa hankkeessa ostettavaa käyttöönotto-, mukautus- ja kehityspalvelua, jos se on välttämätön osa ratkaisun kehittämistä ja käyttöönottoa eikä hankinnan pääasiallinen tarkoitus ole järjestelmä- tai lisenssihankinta. Haun lähtökohtana on toiminnan ja toimintamallien uudistaminen sekä todennettavien tuottavuushyötyjen saavuttaminen, eikä Sitra lähtökohtaisesti rahoita hankkeita, jotka ovat pääasiassa teknologiahankintoja.
Hakemuksessa kustannus kannattaa siksi kuvata selkeästi osana kehittämis- ja käyttöönottopalvelua ja perustella sen välttämättömyys hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle.
Ei. Rahoitusta hakevan konsortion kokoonpano tulee määritellä ensimmäisen vaiheen hakemuksessa, eikä konsortioon voi lisätä uusia rahoitusta hakevia jäseniä toisessa hakuvaiheessa. Kaikilla rahoitusta hakevilla konsortion jäsenillä tulee olla Y-tunnus jo ensimmäisen vaiheen hakemusta jätettäessä.
Ei tarvitse. Jos palveluntuottajaa ei ole vielä valittu, hakemuksessa riittää, että ostettava palvelu, sen rooli hankkeessa ja arvioitu kustannus kuvataan riittävän selkeästi. Palveluntuottaja voidaan valita myöhemmin organisaation normaalin hankintamenettelyn mukaisesti. Sitran rahoitushaku Ratkaisut kuntien ja kaupunkien tuottavuuden edistämiseen arvioi hanketta ja sen tuottavuusvaikutuksia, eikä hakuvaihe edellytä keskeneräisen hankinnan palveluntuottajan nimeämistä.
Hankkeen keskeiset tulokset, opit ja sovellettavissa oleva toimintamalli tulee lähtökohtaisesti kuvata siten, että niitä voidaan hyödyntää ja levittää myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin. Tämä tukee myös haun tavoitetta rahoittaa ratkaisuja, jotka ovat käyttöönotettavissa ja levitettävissä laajemmin.
Avoimuus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarkoita yrityksen ohjelmiston, lähdekoodin tai muun suojatun aineiston avaamista. Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa hankkeen tuloksia ja niihin liittyviä oikeuksia käsitellään erikseen, ja immateriaalioikeudet määräytyvät rahoitussopimuksen sekä hankkeen osapuolten välisten sopimusten perusteella.
Käytännössä konsortion kannattaa siis sopia etukäteen omistajuudesta, käyttöoikeuksista ja siitä, mikä osa hankkeen tuloksista voidaan julkaista avoimesti, erityisesti silloin, kun hankkeessa hyödynnetään yrityksen olemassa olevaa tai hankkeessa syntyvää teknologiaa.
Kyllä voi. Yleiskustannukset kohdistetaan hankkeelle prosenttiosuutena hankkeen palkkakustannusten ja henkilösivukulujen yhteismäärästä. Rahoituksella voidaan kattaa yleiskustannukset hankkeen hyväksytyssä kustannusarviossa määritetyn yleiskuluprosentin mukaisesti.
Kyllä riittää. Hankkeeseen käytetystä osa-aikaisesta työstä tulee pitää todelliseen työaikaan perustuvaa, henkilökohtaista ja todennettavaa työajanseurantaa, joten esimerkiksi kuukausittainen tuntikirjanpito riittää, kun siitä käyvät ilmi hankkeelle tosiasiallisesti tehdyt tunnit. Olennaista on, että tunnit voidaan luotettavasti kohdentaa hankkeelle ja henkilöstökustannukset ovat erotettavissa organisaation muusta toiminnasta Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti.
Luottamushenkilöiden kokous- ja osallistumispalkkiot voivat olla hyväksyttäviä kustannuksia vain, jos ne liittyvät suoraan hankkeen toteuttamiseen, perustuvat organisaation normaaliin palkkio- tai hallintosääntöön ja sisältyvät hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon. Sitran rahoituksen yleiset ehdot eivät määrittele luottamushenkilöpalkkioita erikseen, joten kustannuksen hyväksyttävyys arvioidaan yleisten kustannusehtojen perusteella ja se tulee pystyä yksilöimään hankkeen kustannukseksi kirjanpidossa.
Jos kunnalla on oikeus saada hankintaan sisältyvä arvonlisävero takaisin ALV-palautuksena, veroa ei tule sisällyttää Sitralle ilmoitettaviin hankekustannuksiin, vaan ostopalvelut budjetoidaan arvonlisäverottomina. Lähtökohtana on, että kustannusarvioon sisällytetään vain hankkeelle tosiasiallisesti jäävät kustannukset ja ne eritellään samalla periaatteella kuin ne kirjataan rahoituksen saajan kirjanpitoon.
Maksamisen aikataulusta ja maksueristä sovitaan rahoitussopimuksessa hankekohtaisesti. Sitran rahoitussopimuksen mallissa rahoitus voidaan jakaa useampaan maksuerään, ja ensimmäinen erä voidaan sopimuksessa määriteltyjen ehtojen täyttyessä maksaa jo hankkeen alkuvaiheessa. Maksuerien määrä, ajankohdat ja edellytykset vahvistetaan kuitenkin vasta rahoitussopimusneuvottelussa.
Päähakijakunta voi toteuttaa hankinnan yhteisesti konsortiokuntien puolesta, jos järjestely on hankintalainsäädännön ja kuntien omien hankintasääntöjen mukainen. Sitran rahoituksen näkökulmasta ratkaisevaa on, että jokainen rahoitusta hakeva kunta laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa ja että sille kuuluva osuus yhteisestä hankinnasta voidaan asianmukaisesti kohdistaa ja todentaa sen kirjanpidosta.
Kustannusarvio on lomake, joka täytetään rahoituksen asiointipalvelussa rahoitushakemusta tehdessä, ja se näyttää tältä: (kuva). Haun ensimmäisessä vaiheessa täytetään Sitralta haettavan rahoituksen määrä. Täsmällistä kustannusarviota kustannuslajeittain eriteltynä ei tarvitse toimittaa ensimmäisessä vaiheessa.