Etsimme tässä rahoitushaussa hankkeita, jotka parantavat todennettavasti kuntien ja kaupunkien tuottavuutta ja palveluiden laatua. Haku on auki 9.11.2026 klo 12.00 asti.

Hakuun liittyviä kysymyksiä voi esittää 26.10. järjestettävällä hakuklinikalla ja Sitran asiointipalvelussa 2.11.2026 klo 12.00 saakka. Julkaisemme kaikki kysymykset ja vastaukset tällä sivulla 3.11.2026 mennessä.

Huom. Kysymyksistä ja vastauksista on poistettu mahdolliset hakijaa tai hankeideaa yksilöivät tiedot. Pois jättämämme tiedot eivät ole vastausten kannalta merkityksellisiä.

1. Voiko yksi kunta toimia päähakijana ilman konsortiota, vaikka hanke hyödyttäisi useita kuntia ja kuntayhtymiä? Voiko Sitrasta hakea rahoitusta hankkeeseen, joka saa jo muuta julkista rahoitusta?

Huom. Vastausta muokattu ja täydennetty muun rahoituksen osalta 28.10.

Kyllä. Yksittäinen kunta tai kaupunki voi toimia hankkeen päähakijana ilman konsortiota, vaikka hankkeen tulokset hyödyttäisivät laajemmin muita kuntia, kaupunkeja tai kuntayhtymiä. Hankkeessa mukana olevien organisaatiot eivät kuulu hakijakonsortioon, jos ne eivät hae itselleen rahoitusta Sitralta. Tällöin niiden kustannuksia ei kuitenkaan huomioida hankkeen kokonaiskustannuksissa eikä Sitran rahoitusosuuden laskennassa.

Hankkeeseen voi hakea Sitran rahoitusta myös silloin, kun hankkeelle on myönnetty muuta julkista rahoitusta. Rahoitusten yhdistäminen edellyttää kuitenkin, että myös muun rahoittajan ehdot sallivat sen. Hakemuksen rahoitussuunnitelmassa on esitettävä Sitralta haettava rahoitus, hakijan omarahoitus ja muiden rahoittajien hankkeelle myöntämä rahoitus.

Yhteisrahoituksessa eri rahoittajat voivat kattaa osuuksia samoista hyväksyttävistä kustannuksista. Samaa kustannusta ei kuitenkaan saa korvata päällekkäisesti, eikä yhteenlaskettu rahoitus saa ylittää hyväksyttäviä kustannuksia.

Sitran rahoitus voi olla enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus voi olla hakijan omaa rahoitusta tai muun tahon myöntämää rahoitusta.

2. Voiko hankkeen projektipäällikkö olla muun konsortio-organisaation kuin päähakijan palveluksessa? Voiko hankehallinnoinnista vastata muu konsortion jäsen?

Kyllä. Hankkeen projektipäällikkö voi olla muun konsortioon kuuluvan organisaation kuin päähakijan palveluksessa. Myös käytännön hankehallinnointiin liittyviä tehtäviä voidaan jakaa konsortion jäsenten kesken, kun vastuut, toimivaltuudet ja kustannusten kohdentuminen kuvataan hakemuksessa selkeästi.

Päähakijan tulee kuitenkin aina olla kunta tai kaupunki. Päähakija vastaa yhteisen hakemuksen jättämisestä ja siitä, että kaikki konsortion jäsenet ovat täydentäneet vaaditut tiedot asiointipalveluun. Jokainen rahoitusta hakeva konsortion jäsen vastaa omista kustannuksistaan, rahoitussuunnitelmastaan ja Sitran kanssa tehtävän rahoitussopimuksen velvoitteista. Sitra tekee erillisen rahoituspäätöksen ja rahoitussopimuksen jokaisen rahoitusta hakevan organisaation kanssa.

Hakemuksessa on lisäksi tärkeää osoittaa, että hankkeella on kunnassa tai kaupungissa sitoutunut omistaja ja johdon tuki sekä selkeä vastuu tuottavuushyötyjen saavuttamisesta, käyttöönotosta ja ratkaisun juurruttamisesta.

3. Voiko vasta perustettava startup toimia kuntien ja kaupunkien tuottavuuden edistämishankkeessa kehittäjäkumppanina?

Kyllä. Vasta perustettava startup-yritys voi toimia hankkeessa kehittäjäkumppanina esimerkiksi ratkaisun kehittämisessä, käyttöönotossa tai skaalaamisessa.

Jos startup-yritys ei hae Sitralta rahoitusta, se voi osallistua hankkeeseen kumppanina ilman, että se kuuluu hakijakonsortioon. Tällöin startupin kustannuksia ei kuitenkaan huomioida hankkeen kokonaiskustannuksissa eikä Sitran rahoitusosuuden laskennassa. Jos startup-yritys puolestaan hakee hankkeessa rahoitusta itselleen, sen tulee olla rekisteröity oikeushenkilö, jolla on Y-tunnus, ja täyttää muut rahoituksen hakijalle asetetut ehdot. Päähakijan tulee kaikissa tapauksissa olla kunta tai kaupunki.

4. Onko kunnille ja kaupungeille suunnattuja vastaavia rahoitushakuja tulossa lisää?

Tavoitteena on järjestää vastaavanlainen kunnille ja kaupungeille suunnattu rahoitushaku uudelleen keväällä 2027. Tarkempi ajankohta täsmentyy myöhemmin. Lisäksi Sitra järjestää myös muita julkisen sektorin tuottavuuden edistämiseen liittyviä rahoitushakuja, joten ajantasaisia rahoitushakuja kannattaa seurata Sitran verkkosivuilta.

5. Voidaanko hakijan omia palkkakustannuksia käyttää omarahoitusosuutena?

Kyllä. Hankkeeseen kohdistuva hakijan oma työ voidaan sisällyttää hankkeen hyväksyttäviin kustannuksiin, kun se perustuu hankesuunnitelmaan, sisältyy kustannusarvioon ja voidaan yksilöidä hakijan kirjanpidossa. Oman työn kustannukset voivat siten muodostaa myös osan hakijan omarahoituksesta. Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa rahapalkat on nimenomaisesti määritelty kustannusarvion kustannuslajiksi.

6. Voidaanko palkkakustannuksiin sisällyttää myös työnantajan sivukulut?

Kyllä. Rahapalkkojen lisäksi Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa henkilösivukustannukset ovat oma hyväksyttävä kustannuslajinsa. Kustannukset tulee ilmoittaa hakijaorganisaation normaalien laskenta- ja kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

7. Onko oman työn arvottamista varten määritelty tietty tuntihinta tai laskentaperuste?

Sitra ei määritä kaikille hakijoille yhteistä tuntihintaa. Kustannusten tulee perustua hakijaorganisaation tosiasiallisiin kustannuksiin ja ne tulee eritellä samalla periaatteella, jolla ne kirjataan organisaation kirjanpitoon. Organisaation kannattaa siis käyttää omaa vakiintunutta kustannuslaskentatapaansa.

8. Voidaanko Sitran rahoitusta kohdentaa hakijaorganisaation sisäisiin kustannuksiin vai pitääkö sen kohdistua ulkoisiin kustannuksiin?

Rahoitus voi kohdistua sekä sisäisiin että ulkoisiin hyväksyttäviin hankekustannuksiin. Kustannusarviossa hyväksyttäviä kustannuslajeja ovat esimerkiksi rahapalkat, henkilösivukulut ja ostetut palvelut. Keskeistä on, että kustannus liittyy hankesuunnitelman toteuttamiseen ja sisältyy hyväksyttyyn kustannusarvioon.

9. Onko oman työn ja ostopalvelujen väliselle suhteelle jokin suositeltava jakauma?

Ei ole määriteltyä prosenttiosuutta tai ihannesuhdetta. Kustannusrakenteen tulee olla hankkeen toteutuksen kannalta perusteltu. Arvioinnissa olennaista on kokonaisuus, mukaan lukien hankkeen toteutettavuus, panos-tuotos-suhde sekä hakijan oma sitoutuminen ratkaisuun. Pelkät lisenssi- tai laitehankinnat ja geneerisen teknologian juoksevat kustannukset eivät ole tämän haun tavoitteena.

10. Voidaanko rahoitusta maksaa pienelle startup-yritykselle ennakkoon, jos sen kassavirta ei muuten riitä hankkeen toteuttamiseen?

Maksamisen aikataulusta ja maksueristä sovitaan rahoitussopimuksessa hankekohtaisesti. Sitran rahoitussopimuksen mallissa rahoitus voidaan jakaa useampaan maksuerään, ja ensimmäinen erä voidaan sopimuksessa määriteltyjen ehtojen täyttyessä maksaa jo hankkeen alkuvaiheessa. Maksuerien määrä, ajankohdat ja edellytykset vahvistetaan kuitenkin vasta rahoitussopimusneuvottelussa.

Jos rahoituksen saaja harjoittaa taloudellista toimintaa, Sitra voi myöntää rahoituksen EU:n de minimis -asetuksen tarkoittamana vähämerkityksellisenä tukena (komission asetus (EU) 2023/2831). Taloudellisella toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan markkinoilla. Saajan oikeudellinen muoto ei ole ratkaiseva taloudellisen toiminnan harjoittamisen määrittelemisessä.

11. Miten Sitran rahoitus käytännössä jaksotetaan ja maksetaan hankkeen aikana?

Rahoitus maksetaan rahoitussopimuksessa sovittavissa maksuerissä Sitran hyväksymiä maksupyyntöjä vastaan. Maksuerille voidaan asettaa esimerkiksi hankkeen etenemiseen, kustannusraportointiin, ohjausryhmätyöskentelyyn tai sovittujen tulosten toteutumiseen liittyviä ehtoja. Tarkka maksuaikataulu määritellään hankekohtaisesti rahoitussopimuksessa.

12. Painotetaanko haussa usean kunnan konsortiohankkeita vai voiko myös yksi kunta tai kaupunki hakea yksin?

Yksittäinen kunta tai kaupunki voi hakea rahoitusta yksin, eikä konsortio ole hakukelpoisuuden edellytys. Arvioinnissa kuitenkin painotetaan ratkaisun laajempaa merkittävyyttä, skaalautuvuutta ja mahdollisuutta hyödyttää useita kuntia ja kaupunkeja. Yhteistyö usean kunnan välillä voi siten vahvistaa hakemusta, jos se tukee näiden tavoitteiden toteutumista.

13. Voiko yksi kunta toimia päähakijana ilman konsortiota, vaikka hanke hyödyttäisi useita kuntia tai kuntayhtymiä?

Kyllä. Kunta tai kaupunki voi hakea yksin, vaikka ratkaisun tavoiteltu hyöty ja myöhempi käyttöönotto ulottuisivat useisiin kuntiin. Hakemuksessa kannattaa tällöin kuvata uskottavasti, miten ratkaisu on levitettävissä ja juurrutettavissa muihin kuntiin ja kaupunkeihin.

14. Tehdäänkö konsortiohankkeessa rahoitussopimus vain vetäjäkunnan kanssa vai erikseen jokaisen rahoitusta saavan organisaation kanssa?

Jokaisen Sitralta rahoitusta hakevan konsortion jäsenen kanssa tehdään erillinen rahoituspäätös ja rahoitussopimus. Konsortio jättää kuitenkin yhteisen hakemuksen, ja jokainen konsortion jäsen täyttää yhteisen hakemuksen omalta osaltaan.

15. Laatiiko konsortio yhden yhteisen hankesuunnitelman vai oman hankesuunnitelman jokaiselle konsortion jäsenelle?

Konsortio laatii yhteisen hankesuunnitelman. Sen sijaan jokainen Sitralta rahoitusta hakeva konsortion jäsen täydentää oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa oman organisaationsa osalta.

16. Voiko hankkeessa olla mukana organisaatioita, jotka eivät itse hae Sitran rahoitusta?

Kyllä. Hankkeessa voi olla yhteistyökumppaneita, jotka eivät hae Sitralta rahoitusta. Niitä ei tällöin katsota rahoitushaun tarkoittamiksi konsortion jäseniksi, eikä niiden omia kustannuksia huomioida Sitran rahoitusosuuden laskennassa.

17. Voiko vasta perustettava startup toimia hankkeen kehittäjäkumppanina?

Kyllä. Haku kannustaa yhteistyöhön suomalaisten startupien ja kasvuyritysten kanssa. Startup voi toimia esimerkiksi hankkeen yhteistyökumppanina tai tietyin edellytyksin myös rahoitusta hakevana konsortion jäsenenä. Jos yritys hakee itse rahoitusta, sen tulee olla rekisteröity oikeushenkilö, jolla on Y-tunnus, ja sen tulee täyttää myös soveltuvat EU:n valtiontukisäännöt. Päähakijana tulee aina olla kunta tai kaupunki.

18. Jos kunta ostaa yritykseltä palveluja, pitääkö yrityksen liittyä konsortioon?

Ei. Kunta tai muu rahoituksen hakija voi hankkia hankkeessa tarvitsemiaan hyväksyttäviä palveluja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tällöin kustannus kirjataan rahoituksen saajan kustannukseksi, esimerkiksi ostetuksi palveluksi, eikä palveluntarjoajan tarvitse hakea itse Sitran rahoitusta tai olla konsortion jäsen. Kustannuksen tulee luonnollisesti liittyä hankesuunnitelmaan ja hyväksyttyyn kustannusarvioon.

19. Koskeeko hankkeessa tehtävää palveluostoa hankintalaki vai Sitran omat hankintarajat?

Rahoituksen saaja vastaa siitä, että hankinnat tehdään sitä koskevan lainsäädännön ja oman organisaation hankintasääntöjen mukaisesti. Sitran rahoitus ei vapauta kuntaa tai muuta hankintayksikköä julkisia hankintoja koskevista velvoitteista. Sitra toimii tässä haussa rahoittajana, ei hankkeen palvelujen ostajana.

20. Voiko Sitran rahoitusta hakea hankkeeseen, joka on jo aloitettu?

Kyllä, jo käynnissä oleva kokonaisuus ei sinänsä estä hakemista. Sitran rahoituksella voidaan kuitenkin kattaa vain rahoitettavan hankkeen hyväksyttyyn toteutusaikaan kuuluvia, hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon sisältyviä kustannuksia. Ennen hyväksyttyä toteutusaikaa syntyneitä kustannuksia ei voida kattaa jälkikäteen Sitran rahoituksella.

21. Mistä ajankohdasta alkaen syntyvät kustannukset voidaan hyväksyä rahoitettaviksi?

Ratkaiseva ajanjakso on rahoitussopimukseen kirjattava hankkeen toteutusaika. Rahoituksella voidaan kattaa vain kustannuksia, jotka ovat syntyneet tämän toteutusajan kuluessa ja täyttävät muut rahoituksen ehdot. Rahoituksen saamisen ja maksamisen edellytyksenä on lisäksi rahoitussopimuksen tekeminen Sitran kanssa.

22. Voiko koko kehittämiskokonaisuus kestää yli 12 kuukautta?

Voi, mutta Sitran tässä haussa rahoittama toimintajakso on lähtökohtaisesti enintään 12 kuukautta. Laajempi kehittämiskokonaisuus voi siis olla tätä pidempi, kunhan Sitralta haettava osuus on rajattu selkeästi, sen tavoitteet ja kustannukset voidaan erottaa muusta kokonaisuudesta ja rahoitettavat kustannukset syntyvät hyväksyttynä toteutusaikana.

23. Jos hanke kestää yli 12 kuukautta, miten tuottavuushyötyä arvioidaan?

Tuottavuushyötyä ei tarvitse rajata vain Sitran rahoituskauden aikana realisoituviin hyötyihin. Hakemuksessa tulee esittää perusteltu laskelma siitä, miten tuottavuusvaikutus syntyy ja miten sitä mitataan hankkeen aikana ja sen jälkeen. Kustannusten osalta laskennan tulee kuitenkin erottaa Sitran rahoittaman hankkeen hyväksytyt kustannukset asianmukaisesti.

24. Voiko Sitralta hakea rahoitusta hankkeeseen, joka saa jo muuta julkista rahoitusta?

Kyllä. Muu rahoitus voi olla hakijan omaa rahoitusta tai muun julkisen tai yksityisen tahon myöntämää rahoitusta. Tässä haussa Sitran osuus saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, eikä samoja kustannuksia voida rahoittaa päällekkäisesti useasta lähteestä. Taloudellista toimintaa harjoittavien hakijoiden osalta on lisäksi huomioitava EU:n valtiontukisäännöt ja mahdollinen de minimis -rahoitus.

25. Miten tuottavuushyöty arvioidaan, jos se realisoituu vasta hankkeen tai ensimmäisen toimintavuoden jälkeen?

Tämä on mahdollista ja monissa hankkeissa myös luontevaa. Hakemuksessa tulee kuvata perustellusti hyötyjen syntymisen aikajänne, lähtötaso, tavoitetaso sekä mittarit, joilla vaikutusta seurataan hankkeen aikana ja sen jälkeen. Tuottavuushyöty voidaan osoittaa esimerkiksi säästyneenä työaikana, prosessin nopeutumisena, kustannussäästönä tai parantuneena palvelun laatuna.

Lisätietoa: https://www.sitra.fi/julkaisut/tuottavuuslahtoisen-uudistumisen-toimintamalli/

26. Onko tuottavuushyödyn realisoitumiselle jokin ajallinen takaraja?

Hakuilmoituksessa ei ole määritelty ehdotonta takarajaa tuottavuushyödyn realisoitumiselle. Arvioinnissa tarkastellaan kuitenkin sitä, kuinka nopeasti tuottavuushyödyt kattavat kehitys- ja käyttöönottokustannuksia sekä kuinka realistisesti käyttöönoton aikataulu ja resurssit on arvioitu. Mitä kauemmas tulevaisuuteen hyödyt sijoittuvat, sitä tärkeämpää on perustella niiden toteutuminen uskottavasti.

27. Voiko lähetettyyn konsortiohakemukseen lisätä uusia osallistujaorganisaatioita ennen hakuajan päättymistä?

Hakemusta voi täydentää vapaasti niin kauan kuin se on asiointipalvelussa luonnoksena. Konsortiohakemuksessa kaikkien konsortion jäsenten on täydennettävä vaaditut tietonsa ennen kuin päähakija lähettää hakemuksen Sitraan. Tämän vuoksi konsortion kokoonpano kannattaa varmistaa ennen hakemuksen lähettämistä.

28. Millä tarkkuudella hankkeen kustannusarvio pitää laatia?

Hakija ilmoittaa asiointipalvelun rahoitussuunnitelmassa Sitralta haettavan rahoituksen määrän. Toisessa vaiheessa kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma täsmennetään, ja konsortiossa jokainen rahoitusta hakeva jäsen ilmoittaa oman organisaationsa kustannukset.

Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa kustannuslajeiksi on määritelty muun muassa rahapalkat, henkilösivukustannukset, yleiskustannukset, matkakustannukset, aineet ja tarvikkeet, koneet ja laitteet, ostetut palvelut sekä muut kustannukset.

29. Pitääkö esimerkiksi koulutuksiin osallistuvista henkilöistä kerätä nimilista vai riittääkö osallistujamäärä?

Hakuvaiheessa osallistujista ei lähtökohtaisesti tarvita nimilistaa. Olennaista on esittää uskottava arvio kohderyhmästä, osallistujamäärästä ja siitä, miten toimenpide liittyy hankkeen tavoitteisiin ja tuottavuushyödyn syntymiseen. Esimerkiksi suunnitellun koulutuksen arvioitu osallistujamäärä voi olla hakuvaiheessa riittävä tieto.

30. Riittääkö hankkeen toteutuksen seurannassa osallistujamäärä vai pitääkö osallistujat raportoida nimeltä?

Sitra ei lähtökohtaisesti edellytä henkilötason nimilistoja hankkeen kustannusraportoinnin perusteeksi. Raportoinnin tarkkuus ja hankkeen tulosten seurannan mittarit sovitaan hankesuunnitelmassa ja rahoitussopimuksessa. Olennaista on, että hankkeen eteneminen, tulokset ja kustannukset voidaan luotettavasti todentaa. Sitran rahoituksen yleiset ehdot edellyttävät erityisesti, että hankkeen kustannukset pystytään yksilöimään ja erottamaan organisaation muusta toiminnasta kirjanpidossa.

31. Voiko rahoitusta hakea uudenlaisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen, jossa kunnan eri palvelut, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset tuottavat palveluja yhdessä sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä?

Hankeidea voi soveltua rahoitushakuun, jos sen keskiössä on kunnan tai kaupungin toiminnan tuottavuuden konkreettinen parantaminen eikä ensisijaisesti uuden palvelukonseptin tai toimintaympäristön rakentaminen. Hakemuksessa tulee kuitenkin osoittaa selkeästi, mitä toimintaa uudistetaan, millaisia mitattavia tuottavuushyötyjä muutoksella saavutetaan ja miten nämä hyödyt käytännössä realisoidaan esimerkiksi kustannussäästöinä, työajan vapautumisena tai palveluprosessien tehostumisena.

32. Jos yritys toimii kehityshankkeen asiantuntijakumppanina, jolta kunta tai kaupunki ostaa palvelua, onko yritys myös rahoituksen hakija?

Ei ole. Jos yritys toimii palveluntarjoajana, jolta kunta tai kaupunki ostaa palvelua, yritys ei tällä perusteella ole Sitran rahoituksen hakija. Yritys voi kuitenkin halutessaan hakea rahoitusta konsortion jäsenenä, jolloin sitä koskevat samat haun ehdot ja arviointiperusteet kuin muitakin hakijoita. Taloudellista toimintaa harjoittavaan hakijaan sovelletaan lisäksi EU:n de minimis -valtiontukisääntelyä, mikä on huomioitava rahoitusta hakiessa.

33. Miten tuottavuushyötyjen ROI tulee laskea? Käytetäänkö laskennassa koko hankkeen kustannuksia vai vain Sitran rahoitusosuutta?

ROI:ssa tulee huomioida hankkeen kokonaiskustannukset, ei ainoastaan Sitran rahoitusosuutta. Tuottavuushyötyjä tulee verrata kaikkiin ratkaisun kehittämisestä ja käyttöönotosta aiheutuviin hankkeen kustannuksiin, jotta laskelma kuvaa realistisesti ratkaisun panos-tuotos-suhdetta; hyötyjen määrittelyssä, mittaamisessa ja realisoinnin suunnittelussa kannattaa hyödyntää myös Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistumisen toimintamallia.

34. Miten jo päätetyn järjestelmähankinnan ja Sitran rahoittaman toimintamallin kehittämisen hyödyt ja kustannukset tulee erottaa toisistaan?

Sitran rahoituksen kohteena olevan kehittämisen tulee muodostaa selkeästi rajattu kokonaisuus, jonka kustannukset ja tuottavuushyödyt voidaan erottaa jo päätetystä järjestelmähankinnasta. Hakemuksessa tulee kuvata, mitä lisähyötyä juuri rahoitettavalla toimintamallin kehittämisellä saavutetaan ja miten nämä hyödyt realisoidaan, eikä aiemmin päätetyn järjestelmähankinnan kustannuksia tai sille kuuluvia hyötyjä tule sisällyttää rahoitettavan hankkeen ROI-laskelmaan.

35. Millainen näyttö tuottavuushyödyistä riittää ensimmäisessä hakuvaiheessa? Hyväksytäänkö perusteltu skenaario, jonka lähtötaso varmennetaan hankkeen aikana?

Varmennetut toteumatiedot ovat suositeltavia, muitta on ymmärrettävää ettei aina ole mahdollista referoida varmennettuun toteumatietoon, tällöin hyvin perusteltu ja läpinäkyvästi kuvattu skenaario voi olla riittävä. Hakemuksessa tulee kuitenkin kuvata keskeiset oletukset ja arvioitu lähtötaso sekä se, miten lähtötaso varmennetaan, hyötyjä mitataan ja miten tavoitellut tuottavuushyödyt realisoidaan. Tuottavuushyötyjen tunnistamiseen, arviointiin ja realisoinnin suunnitteluun kannattaa hyödyntää myös Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistamisen toimintamallia.

36. Miten työajan vapautuminen arvotetaan tuottavuushyödyksi, jos henkilöstökustannukset eivät välittömästi vähene?

Vapautunut työaika voidaan huomioida tuottavuushyötynä, vaikka henkilöstökustannukset eivät suoraan vähenisi, jos työaika pystytään aidosti kohdentamaan uudelleen esimerkiksi suurempaan palvelumäärään, laadukkaampaan palveluun tai muuhun organisaation kannalta arvoa tuottavaan työhön. Hakemuksessa tulee kuvata vapautuvan työajan määrä ja arvo sekä ennen kaikkea miten vapautunut kapasiteetti käytännössä realisoidaan tuottavuushyödyksi; tässä voidaan hyödyntää apuna myös Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistamisen toimintamallia.

37. Jos konsortiossa yksi kunta toimii päähakijana, maksaa hankkeen kustannukset ensin ja laskuttaa myöhemmin muita kuntia, riittääkö, että vain päähakija jättää rahoitushakemuksen?

Jos muut kunnat eivät hae Sitralta rahoitusta omiin kustannuksiinsa, riittää, että päähakijana toimiva kunta hakee rahoitusta ja vastaa rahoitettavan hankkeen kustannuksista. Jos sen sijaan myös muiden kuntien omia kustannuksia on tarkoitus sisällyttää Sitran rahoitukseen, niiden tulee olla mukana rahoitusta hakevina konsortion jäseninä ja laatia omat kustannus- ja rahoitussuunnitelmansa.

38. Voiko hankkeen toteuttaa siten, että kunta/kaupunki toimii päähakijana ja ainoana Sitran rahoituksen saajana, mutta muut hankkeeseen osallistuvat kunnat ja/tai kuntayhtymä osallistuvat hankkeeseen omalla henkilöstötyöpanoksellaan ilman Sitran rahoitusta (omarahoitusosuus)? Jos voi, miten näiden kumppaneiden työpanos tulee kuvata hakemuksessa ja kustannusarviossa? Voidaanko työpanosta pitää hankkeen omarahoituksena vai jääkö se kokonaan Sitran 50 %:n rahoitusosuuden laskennan ulkopuolelle? Edellytetäänkö rahoitusta hakemattomilta kumppaneilta erillisiä sitoumuksia tai yhteistyösopimuksia?

Kyllä, hankkeessa voi olla mukana kuntia, kuntayhtymiä tai muita kumppaneita, jotka eivät itse hae Sitralta rahoitusta. Rahoitusta hakemattomien kumppaneiden kustannuksia tai henkilöstötyöpanosta ei kuitenkaan lasketa hankkeen omarahoitukseksi eikä huomioida Sitran enintään 50 prosentin rahoitusosuuden laskennassa.

Kumppaneiden roolit ja työpanokset kannattaa kuvata hankesuunnitelmassa osana hankkeen toteutusta, mutta kustannusarvioon sisällytetään rahoitusta hakevan organisaation kustannukset. Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaan konsortiossa jokainen Sitralta rahoitusta hakeva organisaatio laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa.

Rahoitusta hakemattomilta kumppaneilta ei hakuvaiheessa lähtökohtaisesti edellytetä omaa rahoitushakemusta. Mahdolliset yhteistyö- tai sitoumusjärjestelyt voidaan kuvata hankesuunnitelmassa tarkoituksenmukaisella tavalla, erityisesti jos kumppaneiden työpanos on hankkeen toteutumisen kannalta olennainen.

39. Haluaisimme lisätietoa siihen, miten rahoituksen hakeminen ja maksatukset tapahtuvat monen toimijan hankkeessa. Esimerkki: Neljä organisaatiota hakee rahoitusta hankkeelle, jossa Sitralta saatava rahoitus käytetään yhteisen konsulttityön tilaamiseen. Omarahoitusosuus kootaan kaikkien neljän organisaation asiantuntijoiden hankkeelle tekemästä työstä. Pitääkö tällöin kaikkien organisaatioiden hakea rahoitusta samalle konsulttityölle erikseen omarahoitustaan vastaavan summan verran vai voidaanko rahaliikenne hoitaa esimerkiksi vain päähakijan ja Sitran välillä?

Jos useampi kunta hakee Sitralta rahoitusta, jokainen kunta laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa, joissa kuvataan kyseiselle kunnalle syntyvät hankkeen kustannukset ja omarahoitus. Kunkin kunnan kustannusarviossa tulee huomioida myös mahdollinen kyseiselle kunnalle kohdistuva osuus yhteisestä ulkoisesta konsulttihankinnasta, ja kustannusten tulee vastata sitä, miten ne tosiasiallisesti kohdistuvat ja kirjataan organisaatioiden kirjanpitoon.

Lisäksi on hyvä huomioida, että Sitra ei tässä rahoitushaussa lähtökohtaisesti rahoita suoria järjestelmä- tai sovelluslisenssihankintoja. Rahoituksen tulee kohdistua ennen kaikkea toimintamallien ja toiminnan uudistamiseen sekä sellaiseen kehittämiseen, jolla tavoitellaan konkreettisia ja realisoitavissa olevia tuottavuushyötyjä.

40. Voiko hyvinvointialue olla hakukonsortion jäsen?

Kyllä. Vaikka haku on suunnattu kuntien ja kaupunkien tuottavuuden edistämiseen ja päähakijan tulee aina olla kunta tai kaupunki, konsortiossa voi olla rahoituksen hakijana mukana myös muita organisaatioita, kuten hyvinvointialue. Rahoitettavan hankkeen tulee kuitenkin kohdistua kuntien ja kaupunkien tuottavuuden parantamiseen ja täyttää muut haun ehdot.

41. Jos kaksi kuntaa ja yksi kaupunki toteuttavat hanketta yhdessä uuden yrityksen kanssa, tuleeko yrityksen olla rahoituksen hakijana ja tekevätkö kaikki osapuolet oman hakemuksen?

Yrityksen ei tarvitse olla rahoituksen hakija, jos se toimii hankkeessa esimerkiksi kehittäjäkumppanina tai palveluntarjoajana. Jos yritys kuitenkin haluaa itse Sitran rahoitusta omiin hankekustannuksiinsa, sen tulee olla rahoitusta hakeva konsortion jäsen, jolloin sitä koskevat samat haun ehdot sekä taloudellista toimintaa harjoittavana tahona EU:n de minimis -valtiontukisäännöt.

Konsortio jättää yhden yhteisen hakemuksen päähakijan kautta, mutta jokainen Sitralta rahoitusta hakeva konsortion jäsen laatii oman organisaationsa kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman. Päähakijana tulee olla kunta tai kaupunki.

42. Voiko maakunnallinen organisaatio olla yhtenä hakijana konsortiossa?

Kyllä, mikäli maakunnalla tarkoitetaan esimerkiksi maakunnan liittoa tai muuta maakunnallista organisaatiota, se voi olla rahoitusta hakeva konsortion jäsen. Kaikilta Sitran rahoitusta hakevilta organisaatioilta edellytetään Y-tunnusta. Konsortion päähakijan tulee kuitenkin aina olla kunta tai kaupunki, ja hankkeen tulee täyttää muut rahoitushaun ehdot.

43. Miten rahaliikenne järjestetään konsortiohankkeessa, jossa kunnat kattavat omarahoitusosuutta omalla henkilöstötyöllään ja asiantuntijayritykseltä ostetaan ulkopuolista asiantuntijatyötä? Laskuttaako yritys kuntia vai Sitraa?

Asiantuntijayritys laskuttaa palvelun hankkivaa kuntaa tai kaupunkia, ei Sitraa. Jokainen Sitralta rahoitusta saava kunta vastaa omista hankekustannuksistaan ja niiden seurannasta omassa kirjanpidossaan, mukaan lukien oma henkilöstötyö ja sille kohdistuvat ostopalvelut. Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaan konsortiossa jokainen rahoitusta hakeva organisaatio laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa.

Rahoitus maksetaan kullekin rahoituksen saajalle sen oman maksupyynnön perusteella, rahoitussopimuksessa määriteltyjen maksuerien ja ehtojen mukaisesti. Maksuerän ehtona voi olla esimerkiksi siihen mennessä toteutuneiden kustannusten raportointi ja Sitran hyväksyntä, ja hankkeen lopussa edellytetään sovittua kustannus- ja tulosraportointia.

Jos toteutuneet kokonaiskustannukset jäävät hyväksyttyä kustannusarviota pienemmiksi, myös Sitran lopullinen rahoitus pienenee sovitun rahoitusosuuden mukaisesti.

44. Jos yritys on rahoitusta hakeva konsortion jäsen, voidaanko kuntien hankkeessa yritykselle maksamia palvelumaksuja pitää yrityksen omarahoituksena?

Ei. Jos kunnat maksavat yritykselle hankkeessa ostamistaan palveluista, kyse on yrityksen saamasta ulkopuolisesta rahoituksesta tai tulosta, ei yrityksen omarahoituksesta. Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaan omarahoituksella tarkoitetaan sitä osuutta organisaation hankekustannuksista, jota vastaan se ei saa ulkopuolista rahoitusta.

Samaa kustannusta ei myöskään tule esittää hankkeessa kahteen kertaan siten, että kunta ilmoittaa maksun omana ostopalvelukustannuksenaan ja yritys saman summan omana rahoitettavana kustannuksenaan. Konsortiossa jokaisen rahoitusta hakevan organisaation tulee laatia oma kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa, joissa kustannukset ja niiden rahoitus esitetään organisaatiokohtaisesti ja ilman päällekkäisyyksiä.

45. Sovelletaanko Sitran enintään 50 prosentin rahoitusosuutta konsortion yhteenlaskettuihin kustannuksiin vai jokaiseen konsortion jäseneen erikseen? Voiko rahoitusosuus vaihdella jäsenten välillä?

Sitran enintään 50 prosentin rahoitusosuutta tarkastellaan koko hankkeen tasolla. Konsortiossa yksittäisten rahoitusta hakevien jäsenten rahoitusosuudet voivat siten vaihdella ja myös ylittää 50 prosenttia, kunhan Sitran rahoitus on koko hankkeen yhteenlasketuista hyväksyttävistä kustannuksista enintään 50 prosenttia.

Jokainen rahoitusta hakeva konsortion jäsen laatii kuitenkin oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa, jotta kustannukset ja rahoituksen jakautuminen organisaatioiden välillä voidaan todentaa.

46. Voiko päähakijana toimiva kunta ostaa hankkeen projektinhallinnan ja projektipäällikön työn ulkopuoliselta yritykseltä, joka ei ole konsortion jäsen?

Kyllä. Päähakija voi hankkia projektinhallinnan ja projektipäällikön työn ostettuna palveluna ulkopuoliselta yritykseltä, eikä yrityksen tarvitse olla konsortion jäsen. Ostettu palvelu on hyväksyttävä hankekustannus, kun se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltu, sisältyy hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon sekä kirjataan rahoituksen saajan kirjanpitoon. Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa ostetut palvelut on määritelty omaksi kustannuslajikseen.

Hankinnassa tulee lisäksi noudattaa kuntaa koskevia julkisten hankintojen sääntöjä ja organisaation omia hankintaohjeita.

47. Voiko ostopalveluun sisältyä kehitettävän ratkaisun käyttöoikeus hankkeen ajaksi osana käyttöönotto-, mukautus- ja kehityspalvelua, vai katsotaanko se lisenssikustannukseksi?

Kyllä, käyttöoikeus voi olla osa hankkeessa ostettavaa käyttöönotto-, mukautus- ja kehityspalvelua, jos se on välttämätön osa ratkaisun kehittämistä ja käyttöönottoa eikä hankinnan pääasiallinen tarkoitus ole järjestelmä- tai lisenssihankinta. Haun lähtökohtana on toiminnan ja toimintamallien uudistaminen sekä todennettavien tuottavuushyötyjen saavuttaminen, eikä Sitra lähtökohtaisesti rahoita hankkeita, jotka ovat pääasiassa teknologiahankintoja.

Hakemuksessa kustannus kannattaa siksi kuvata selkeästi osana kehittämis- ja käyttöönottopalvelua ja perustella sen välttämättömyys hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle.

48. Voiko vasta perustettava yritys liittyä konsortioon toisessa hakuvaiheessa, jos sillä ei ole Y-tunnusta ensimmäisen vaiheen määräajassa? Voiko konsortion kokoonpano muuttua vaiheiden välillä?

Ei. Rahoitusta hakevan konsortion kokoonpano tulee määritellä ensimmäisen vaiheen hakemuksessa, eikä konsortioon voi lisätä uusia rahoitusta hakevia jäseniä toisessa hakuvaiheessa. Kaikilla rahoitusta hakevilla konsortion jäsenillä tulee olla Y-tunnus jo ensimmäisen vaiheen hakemusta jätettäessä.

49. Pitääkö hankkeessa käytettävän ostopalvelun tuottaja nimetä jo hakemuksessa, jos hankintapäätöstä ei ole vielä tehty?

Ei tarvitse. Jos palveluntuottajaa ei ole vielä valittu, hakemuksessa riittää, että ostettava palvelu, sen rooli hankkeessa ja arvioitu kustannus kuvataan riittävän selkeästi. Palveluntuottaja voidaan valita myöhemmin organisaation normaalin hankintamenettelyn mukaisesti. Sitran rahoitushaku Ratkaisut kuntien ja kaupunkien tuottavuuden edistämiseen arvioi hanketta ja sen tuottavuusvaikutuksia, eikä hakuvaihe edellytä keskeneräisen hankinnan palveluntuottajan nimeämistä.

50. Mitä hankkeen tuloksista tulee julkaista avoimesti? Koskeeko avoimuus myös yrityksen kehittämää ohjelmistoa ja lähdekoodia, ja kenelle immateriaalioikeudet jäävät?

Hankkeen keskeiset tulokset, opit ja sovellettavissa oleva toimintamalli tulee lähtökohtaisesti kuvata siten, että niitä voidaan hyödyntää ja levittää myös muihin kuntiin ja kaupunkeihin. Tämä tukee myös haun tavoitetta rahoittaa ratkaisuja, jotka ovat käyttöönotettavissa ja levitettävissä laajemmin.

Avoimuus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti tarkoita yrityksen ohjelmiston, lähdekoodin tai muun suojatun aineiston avaamista. Sitran rahoituksen yleisissä ehdoissa hankkeen tuloksia ja niihin liittyviä oikeuksia käsitellään erikseen, ja immateriaalioikeudet määräytyvät rahoitussopimuksen sekä hankkeen osapuolten välisten sopimusten perusteella.

Käytännössä konsortion kannattaa siis sopia etukäteen omistajuudesta, käyttöoikeuksista ja siitä, mikä osa hankkeen tuloksista voidaan julkaista avoimesti, erityisesti silloin, kun hankkeessa hyödynnetään yrityksen olemassa olevaa tai hankkeessa syntyvää teknologiaa.

51. Voiko kunnan hankkeelle kohdistettujen henkilöstökulujen lisäksi kohdistaa yleiskustannuksia, ja millä perusteella ne lasketaan?

Kyllä voi. Yleiskustannukset kohdistetaan hankkeelle prosenttiosuutena hankkeen palkkakustannusten ja henkilösivukulujen yhteismäärästä. Rahoituksella voidaan kattaa yleiskustannukset hankkeen hyväksytyssä kustannusarviossa määritetyn yleiskuluprosentin mukaisesti.

52. Millaista työajanseurantaa edellytetään, jos työntekijä käyttää hankkeeseen vain osan työajastaan, esimerkiksi 1–2 tuntia viikossa? Riittääkö kuukausittainen tuntikirjanpito?

Kyllä riittää. Hankkeeseen käytetystä osa-aikaisesta työstä tulee pitää todelliseen työaikaan perustuvaa, henkilökohtaista ja todennettavaa työajanseurantaa, joten esimerkiksi kuukausittainen tuntikirjanpito riittää, kun siitä käyvät ilmi hankkeelle tosiasiallisesti tehdyt tunnit. Olennaista on, että tunnit voidaan luotettavasti kohdentaa hankkeelle ja henkilöstökustannukset ovat erotettavissa organisaation muusta toiminnasta Sitran rahoituksen yleisten ehtojen mukaisesti.

53. Ovatko luottamushenkilöiden kokous- ja osallistumispalkkiot hyväksyttäviä hankekustannuksia esimerkiksi työpajoihin ja koulutuksiin osallistumisesta?

Luottamushenkilöiden kokous- ja osallistumispalkkiot voivat olla hyväksyttäviä kustannuksia vain, jos ne liittyvät suoraan hankkeen toteuttamiseen, perustuvat organisaation normaaliin palkkio- tai hallintosääntöön ja sisältyvät hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan ja kustannusarvioon. Sitran rahoituksen yleiset ehdot eivät määrittele luottamushenkilöpalkkioita erikseen, joten kustannuksen hyväksyttävyys arvioidaan yleisten kustannusehtojen perusteella ja se tulee pystyä yksilöimään hankkeen kustannukseksi kirjanpidossa.

54. Onko arvonlisävero hyväksyttävä kustannus kunnalle, jolla on oikeus kuntien arvonlisäveron palautukseen, vai budjetoidaanko ostopalvelut ilman arvonlisäveroa?

Jos kunnalla on oikeus saada hankintaan sisältyvä arvonlisävero takaisin ALV-palautuksena, veroa ei tule sisällyttää Sitralle ilmoitettaviin hankekustannuksiin, vaan ostopalvelut budjetoidaan arvonlisäverottomina. Lähtökohtana on, että kustannusarvioon sisällytetään vain hankkeelle tosiasiallisesti jäävät kustannukset ja ne eritellään samalla periaatteella kuin ne kirjataan rahoituksen saajan kirjanpitoon.

55. Kuinka suuri osa rahoituksesta voidaan tyypillisesti maksaa ensimmäisenä eränä hankkeen alussa, ja kuinka suuri osa maksetaan vasta loppuraportin jälkeen?

Maksamisen aikataulusta ja maksueristä sovitaan rahoitussopimuksessa hankekohtaisesti. Sitran rahoitussopimuksen mallissa rahoitus voidaan jakaa useampaan maksuerään, ja ensimmäinen erä voidaan sopimuksessa määriteltyjen ehtojen täyttyessä maksaa jo hankkeen alkuvaiheessa. Maksuerien määrä, ajankohdat ja edellytykset vahvistetaan kuitenkin vasta rahoitussopimusneuvottelussa.

56. Voiko päähakijakunta tehdä hankinnan yhteishankintana kaikkien konsortiokuntien puolesta ja kohdistaa kustannukset kunnille, vai tuleeko jokaisen kunnan tehdä oma hankintansa?

Päähakijakunta voi toteuttaa hankinnan yhteisesti konsortiokuntien puolesta, jos järjestely on hankintalainsäädännön ja kuntien omien hankintasääntöjen mukainen.

Sitran rahoituksen näkökulmasta ratkaisevaa on, että jokainen rahoitusta hakeva kunta laatii oman kustannusarvionsa ja rahoitussuunnitelmansa ja että sille kuuluva osuus yhteisestä hankinnasta voidaan asianmukaisesti kohdistaa ja todentaa sen kirjanpidosta.

57. Millainen on kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman pohja, joka hakijan tulee täyttää ja mistä se löytyy?

Kustannusarvio on lomake, joka täytetään rahoituksen asiointipalvelussa rahoitushakemusta tehdessä, ja se näyttää tältä: (kuva). Haun ensimmäisessä vaiheessa täytetään Sitralta haettavan rahoituksen määrä. Täsmällistä kustannusarviota kustannuslajeittain eriteltynä ei tarvitse toimittaa ensimmäisessä vaiheessa.

Tutustu myös