Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Talouden kasvun tulevaisuudet

Sitra avasi 13.2.2025 rahoitushaun selvityksille, joissa pohditaan Suomen talouden kasvun tulevaisuutta uusista näkökulmista. Tähän artikkeliin on koottu hakua koskevat kysymykset, joita on esitetty 10.3.2025 pidetyssä infotilaisuudessa tai lähetetty 7.3.2025 mennessä rahoitushaulle osoitettuun sähköpostiosoitteeseen.

Ennakoinnin lähestymistapa  

1. Onko haussa kyse nimenomaan ennakoinnista? 

Haussa on kyse ennakointilähtöisistä selvityksistä. Rahoitettavien selvitysten lähtökohtana tulee olla jokin ennakointitietoon perustuva, vallitsevia oletuksia haastava Mitä jos -kysymys, jonka pohjalta selvityksessä muodostetaan tarkemmin arvioitava tulevaisuuskuva.  

2. Mitä tulevaisuus tarkoittaa haun kontekstissa?  

Emme määrittele tulevaisuutta minkään tietyn vuosiluvun kautta. Tavoittelemme hakemuksissa vallitsevien oletusten rohkeaa haastamista. Tällaisiin oletuksiin perustuva tulevaisuuden tarkastelu hyötyy pitkästä aikajänteestä, yleensä vähintään 10 vuotta.

Talouden kasvun tulkinnat

3. Materiaaleissa puhutaan ”talouden kasvusta”. Tarkoitetaanko tässä samaa asiaa kuin ”talouskasvu” taloustieteessä?

”Talouden kasvun” voi hakemuksissa tulkita eri tavoin – joko siten kuin se taloustieteissä ymmärretään tai vaihtoehtoisin tavoin (esimerkiksi talouden laadullinen kasvu). Hakemuksessa on hyvä kertoa, mitä talouden kasvulla kyseisessä hakemuksessa tarkoitetaan.  

4. Voiko hankkeen mitä jos -skenaariona olla, että talouskasvu ei olekaan mahdollista planetaarisissa rajoissa, vaikka Sitran tehtävissä lukee talouskasvun tavoittelu?

Kyllä voi. Sitran ennakoinnin tehtävänä on tunnistaa Suomen tulevaisuutta haastavia yhteiskunnallisia kehityskulkuja ja ennakoida sekä mahdollisia että mahdottomilta vaikuttavia ja sekä toivottavia että ei-toivottuja kehityskulkuja.  

5. Voiko mitä jos -kysymyksenä/skenaariona olla talouskasvun tyrehtyminen (jolloin hanke keskittyy tähän olosuhteeseen sopeutumiseen) vai onko parempi, että mitä jos -kysymyksenä on esim. ympäristöhaittojen tiukka rajoittaminen, jolloin vasta tuotettavassa selvityksessä tulee vastattua kysymykseen, mitä tämä tarkoittaa talouskasvulle?

Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen.  

6. Painottaako haku nimenomaan vaihtoehtoisia kasvumalleja markkinalähtöisen kasvun sijaan?

Tavoitteenamme on löytää rahoitettavaksi hankkeita, jotka edustavat monipuolisesti erilaisia Mitä jos -kysymyksiä ja lähestymistapoja. Hakemukset voivat siten nojata erilaisiin kasvumalleihin, mutta hakemukset voivat tarkastella talouden kasvua myös muista näkökulmista kuin kasvumalleista käsin.   

7. Voisiko ajatella että ”talouden kasvun tulevaisuudet” viittaa skenaarioihin, joissa talouskasvu kehittyy eri tavoin (kasvu on nopeampaa tai hitaampaa)?

Rahoitettavien selvitysten lähtökohdaksi tulee valita yksi Mitä jos -kysymys. Valitun Mitä jos -kysymyksen pohjalta voi myös muodostaa yhden tai useampia tulevaisuuskuvia. Talouden kasvun voidaan hakemuksissa nähdä kehittyvän eri tavoin – joko hitaampana tai nopeampana.

8. Täytyykö selvityksessä määritellä sitä, kuinka suuri vaikutus trendillä on talouteen vai ainoastaan arvioida mitä tulisi tehdä, jotta tunnistettu positiivinen skenaario tapahtuisi tai negatiivinen skenaario vältettäisiin?

Selvityksessä tulee arvioida tarkasteltavan Mitä jos -kysymyksen ja siitä johdetun tulevaisuuskuvan vaikutuksia. Arvioinnin tulee olla tarkoituksenmukainen suhteessa hankkeen tavoitteeseen ja saatavilla olevaan tietoon. Vaikutuksia voi arvioida joko määrällisesti tai laadullisesti (esim. vaikutusketjun kuvaaminen).   

Mikäli Mitä jos -kysymys liittyy talouskasvun oletettuun määrään, vaikutuksia voi arvioida esimerkiksi suhteessa yhteiskuntaan tai luontoon. Mikäli Mitä jos -kysymys taas kohdistuu johonkin talouden toimintaympäristön muutokseen, sitä voi puolestaan arvioida suhteessa talouden kasvuun.  

9. Miten keskeisenä pidätte sitä, että Mitä jos -kysymys ja siihen vastaava hanke ovat sidoksissa talouskasvuun?

Tämä on aivan keskeistä. Joko itse Mitä jos -kysymys tai siitä johdettujen vaikutusten tulee kytkeytyä talouden kasvuun. Talouden kasvu voidaan kuitenkin hakemuksissa ymmärtää eri tavoin (ks. vastau kset kysymyksiin 3 ja 8).

Tarkastelun taso

10. Tuleeko selvityksen tarkastella vaikutuksia koko suomalaisen yhteiskunnan tasolla vai voiko selvitys keskittyä pienempään kokonaisuuteen kuten kunnat, yliopistot tai yritykset. (Tahot kuitenkin vaikuttavat laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan kokonaisuudessaan)?

Selvitykset kohdistuvat Suomeen, mutta kansainvälisen toimintaympäristön muutokset huomioiden. Selvitykset voivat tarkastella Suomea eri tasoilta käsin (esimerkiksi kansantalous, alue- tai kuntatalous tai yritystalous). Valitun tarkastelutason merkitys Suomelle tulee kuitenkin perustella.  

Kuka voi hakea  

11. Voiko hakijoita olla enemmän kuin yksi samalla hakemuksella? 

Kyllä voi.  

12. Suositellaanko useamman toimijan ns. yhteishankkeita vai riittääkö yksi hakijaorganisaatio?

Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä lailla tervetulleita. 

13. Voiko yksi organisaatio saada rahoitusta useamman konsortion osana?

Ei voi.

14. Rahoitushaussa sanotaan, että siitä voidaan rahoittaa vain yksi hanke per hakija. Onko hakija tässä hanketta ehdottava organisaatio tai konsortio siten, että yksittäinen yritys voi kuitenkin osallistua kahteen rahoitettavaan hankkeeseen eri konsortion mukana?

Yksittäinen yritys voi osallistua hakijana kahden rahoitettavan hankkeen hakuun. Jos yritys on mukana kahdessa eri konsortiossa, Sitra voi rahoittaa niistä ainoastaan toisen. Mikäli hakija on mukana useammassa kuin yhdessä hakemuksessa, tulee sen ilmoittaa hankkeiden etusijajärjestys. Etusijajärjestys huomioidaan, mikäli Sitra päätyisi rahoittamaan useampaa hanketta, jossa on mukana sama hakija. 

Yritys voi olla mukana hankkeessa myös palveluntuottajan roolissa. Tällöin yritys ei ole hankkeessa hakijana eli se ei saa rahoitusta Sitralta. Hakijaorganisaatiot voivat ostaa Sitran myöntämällä rahoituksella palveluja yrityksiltä. Sama yritys voi olla palveluntuottajana useammassa hakemuksessa. 

15. Onko yhdistysten mahdollista osallistua rahoituksen hakuun?

Voivatko ns. poliittiset ajatuspajat hakea kyseistä rahoitusta? (Eli puoluetta lähellä olevat ajatuspajat, jotka vielä viime vuonna saivat OKM:n yleisavustusta.) 

Voiko yliopisto hakea? 

Hakijana voi olla rekisteröity organisaatio (oikeushenkilö), jolla on y-tunnus. Tämän ehdon täyttävät yhdistykset ja poliittiset ajatuspajat voivat osallistua hakuun. Yliopisto voi olla hakijana.

16. Onko kotimaan matkailu, lähimatkailu ja sen edistäminen potentiaalisia rahoituksen saajia?

Rahoituksen saajina voivat olla eri toimialojen organisaatiot, myös matkailua edustavat. 

Ketä hanke voi käyttää asiantuntijoina

17. Voiko hankehakemuksessa olla mukana kirjoittaja, joka on kirjoittajana myös toisen tahon hankehakemuksessa (mutta hakijaorganisaatiot ovat siis eri)?

Kyllä voi. 

18. Voiko hankkeessa on mukana asiantuntijana henkilö, joka on jo mukana Sitran rahoituksen saaneessa hankkeessa? 

Kyllä voi. 

19. Jos rahoitusta haetaan toimitettuun julkaisuun, jossa on useita asiantuntijakirjoittajia, voiko mukana olla kirjoittaja, joka on töissä Sitralla? Jos voi, tuleeko tästä mainita hakemuksessa ja liittyykö kirjoittajan palkkion maksuun rajoitteita?

Sitran työntekijät eivät voi olla mukana hankkeissa. 

Rahoituksen määrä 

 20. Onko rahoitus 100% tukea tässä haussa? 

Rahoitusta voidaan myöntää 100 %:na tukena. Mikäli hankkeelle on myös muita rahoittajia, hakija voi halutessaan esittää rahoitusta myönnettäväksi myös osarahoituksena.  

Kustannusarvio ja kustannusten korvaaminen  

21. Millaiset kulut hyväksytään rahoitettavaksi ja miten ne raportoidaan? 

Voimme rahoittaa vain sellaisia kuluja, jotka ovat syntyneet hankkeen aikana ja jotka on kirjattu rahoituksensaajan kirjanpitoon. Raportointi tapahtuu hankkeen toteutusajan jälkeen. Näin ollen, mikäli hanke jatkuu 31.12.2025 asti, raportointi tapahtuu vuoden 2026 puolella. Katso Sitran rahoituksen käyttöehdot.  

22. Hyväksyttekö kokonaiskustannusmallin?

Rahoitusta voidaan kohdistaa myös hankkeen välillisiin kustannuksiin. Hankkeen kustannukset jaetaan välittömiin ja välillisiin kustannuksiin hakijan organisaatiossa yleisesti käytettäviä periaatteita noudattaen. Henkilösivukulut kohdistetaan hankkeelle prosenttiosuutena hankkeelle kohdistuneista välittömistä palkoista ja yleiskustannukset prosenttiosuutena hankkeelle kohdistettujen palkkojen ja henkilösivukulujen yhteismäärästä. Osuudet määritetään hankkeen kustannusarvioon. Tutustu tarkemmin Sitran rahoituksen käyttöehtoihin.  

23. Onko kululajien kesken mahdollista tehdä muutoksia projektin edetessä?

Lähtökohtaisesti kustannusarvio tulee laatia siten, että se vastaa hankesuunnitelmaa mahdollisimman hyvin. Kululajeihin voi kuitenkin tehdä muutoksia hankkeen aikana sopimalla muutoksesta etukäteen Sitran kanssa. Muutospyynnöt arvioidaan suhteessa hankesuunnitelmaan. Edellytämme, että muutos tukee hankesuunnitelman toteuttamista.  

24. Jos hakija käyttää työn tuottamiseen yrittäjän työpanosta, tuleeko sivukuluja laskea (esimerkiksi YEL-vakuutuksen määrä kun ei vaihtele) ja ainoa sama prosenttimääräinen sivukulu on sairausvakuusmaksu?

Yrittäjän työpanoksen tulee näkyä rahoituksensaajan kirjapidossa hankkeen aiheuttamana kustannuksena. 

Välilliset kustannukset kohdistetaan hankkeelle prosenttiosuutena hankkeelle kohdistuneista välittömistä palkoista. Henkilösivukuluiksi hyväksyttäviä kuluja ovat muun muassa palkallisista poissaoloista kertyneet palkat, lomarahat, sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut, muut vastaavat työnantajamaksut, sekä näiden maksujen palautukset. Mikäli ette pysty laskemaan prosenttiosuutta kirjanpitonne perusteella luotettavasti, hyväksymme seuraavat kiinteät osuudet: Enintään 50 % hankkeen tehollisen työajan palkoista, jos maksatte henkilölle loma-ajan palkkaa, tai enintään 30 %, jos ette maksa henkilölle loma-ajan palkkaa.  

25. Onko Sitralla ohjetta sille, kuinka suuri osa budjetista (% kokonaiskustannuksista) tulisi varata tulosten levittämiselle?

Ei ole.

Hakemuksen jättäminen 

26. Miten ja missä hakemus tulee allekirjoittaa?

Hakemus tehdään asiointipalvelussa, eikä sitä tarvitse allekirjoittaa.

27. Lähettääkö hakulomakkeen avaaja hakemuksen organisaation puolesta / tarvitaanko nimenkirjoitusoikeudellinen lähettäjä?

Hakemuksen lähettäjällä ei tarvitse olla nimenkirjoitusoikeutta. Nimenkirjoitusoikeutta edellytetään rahoitussopimuksen allekirjoittajalta. 

Hakemusten arviointi  

28. Millä tavoin arviointikriteerejä painotetaan suhteessa toisiinsa?

Arviointikriteereille ei ole esitetty painoarvoja. Kaikkien kolmen hakuilmoituksessa ensin esitetyn kriteerin tulee täyttyä (Mitä jos -kysymyksen hyvä perustelu, laadukas hankesuunnitelma sekä hankkeen toteuttamiseen soveltuva riittävä osaaminen). Näiden pohjalta Sitra tekee kokonaisarvion hankkeesta. Sitra käyttää valinnoissaan kokonaisharkintaa myös sen osalta, että rahoitettavaksi valittavat hankkeet edustavat monipuolisesti erityyppisiä toteuttajia, erilaisia tarkastelun tasoja sekä eri aiheisia Mitä jos -kysymyksiä. 

Hankkeiden toteutus 

29. Onko saatu rahoitus käytettävä tämän vuoden aikana vai voiko rahoitusta saada hanke, joka alkaa vähän myöhemmin?

Onko rahoitettava selvitystyö mahdollista suorittaa perustellusta syystä osittain tai kokonaan kevään 2026 tai vuoden 2026 aikana?  

Rahoitettavien selvitysten tulee olla valmiita 31.12.2025 mennessä. Rahoituksen raportointi ja siten viimeisen maksuerän maksu voi tapahtua vuoden 2026 puolella.  

Hankkeen loppuraportti 

30. Onko loppuraportoinnissa täytettävä erikseen loppuraportti rahoituksen käyttämisestä (järjestelmässä?) sen lisäksi että hankkeessa syntyy varsinainen lopputuotos, selvitysraportti?

Hankkeesta laaditaan yhteenvetoraportti hankkeen päätyttyä, jossa kuvataan lyhyesti hankkeen eteneminen ja tavoitteiden saavuttaminen.  

Hankkeen toteutuneet kustannukset raportoidaan Sitralle ennen viimeisen rahoituslaskun lähettämistä.  

Selvityksen lopputuotos ja tulosten julkaiseminen  

31. Hankkeen raportin on oltava ”vähintään 30 sivua”. Onko vaatimus sama, vaikka ei hae 80 000 euroa (vai lyhyempi raportti siinä tapauksessa)?

Kyllä on. 

32. Julkaistaanko hankkeen tuotokset Sitran kautta? Missä muodossa? Onko hakijaorganisaatiolle mahdollista julkaista tuotosta omissa kanavissaan ja käyttäen omia formaatteja?

Täytyykö selvitys julkaista jossain julkaisussa vai voidaanko julkaisu suunnitella hankkeen edetessä, jos sitä on kaikissa tapauksissa mahdollista käyttää, muokata ja luovuttaa vapaasti kaikille tahoille? 

Jos omatoiminen julkaisu on ok, onko julkaisuprosessi mahdollista toteuttaa ilmoitetun hakuajan ulkopuolella?  

Pitääkö julkaisupäivämäärän olla 31.12.2025 mennessä vai voiko olla esim. tammikuussa 2026? 

Rahoituksensaajan tulee julkaista selvitys verkossa creative commons tai vastaavalla lisenssillä 31.12.2025 mennessä (ks. rahoitussopimuksen kohta 8). Tämän lisäksi rahoituksensaaja voi halutessaan julkaista selvityksen myös muussa julkaisukanavassa tai -formaatissa, jossa se on mahdollista julkaista myös 31.12.2025 jälkeen.

33. Tuleeko esim. tuotettavan selvityksen julkistustilaisuus ja aiheesta viestivät podcast-jaksot toteuttaa myöskin tämän vuoden aikana?

Onko hankkeesta mahdollista viestiä esim. järjestämällä julkaisutapahtuma ilmoitetun toteutusajan ulkopuolella esimerkiksi helmikuussa?  

Voimme rahoittaa vain sellaisia kuluja, jotka ovat syntyneet hankkeen aikana, eli ennen 31.12.2025 (ks. myös vastaus kysymykseen 21). Kannustamme toki rahoituksensaajia viestimään omatoimisesti ja omakustanteisesti tuloksistaan myös hankkeen toteutusajan jälkeen. 

Muut rahoitushaut 

34. Olisiko teillä tulossa muita vastaavia rahoitushakuja? 

Onko suunnitelmia, että näitä hakuja olisi jatkossakin, jos ei tähän vuoden 2025 hakuun ehdi mukaan?

Sitra on lisäämässä rahoituksen osuutta merkittävästi. Eri aihepiirejä koskevia hakuja on siis tulossa. Katso lisää Hae rahoitusta -sivulta. Sivulta löytyy myös yleistä tietoa Sitrasta rahoittajana.

Tutustu hakuun