Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Tuottavuutta parantavien ratkaisujen skaalaaminen julkisella sektorilla (toinen haku)

Etsimme tässä rahoitushaussa hankkeita, joissa skaalataan jo käyttöönotettuja ratkaisuja, joilla on mitattuja tuottavuusvaikutuksia suomalaisissa julkisissa organisaatioissa. Rahoitettavien hankkeiden ehtona on lisäksi, että ratkaisut voidaan rahoituksen turvin skaalata käyttöönotettavaksi vähintään kymmeneen uuteen ympäristöön.

Hakuun liittyviä kysymyksiä voi esittää Sitran asiointipalvelussa 2.3.2026 klo 16 saakka. Julkaisemme kaikki kysymykset ja vastaukset tällä sivulla viimeistään 3.3.2026.

1. Onko julkisrahoitteinen organisaatio osallistumiskelpoinen hakuun, vaikka se ei olisi varsinainen hyvinvointialue (esim. hyvinvointialueiden rahoittama organisaatio)?

Kyllä on. Teknisenä kriteerinä on, että hakijalla tulee olla Y-tunnus. Yksityishenkilöiden hakemuksia ei hyväksytä, mutta organisaatiomuodolla ei ole muuta estettä, kunhan Y-tunnus löytyy.

2. Voiko hakuun osallistua ratkaisulla, joka on käytössä yksityisellä sektorilla, mutta jota ei ole vielä todennetusti käytetty julkisella sektorilla?

Valitettavasti ei voi. Rahoitushaun kriteeristö edellyttää, että ratkaisu on jo käytössä ja sen tuottavuusvaikutukset on pystytty todentamaan (mittaamaan) nimenomaan suomalaisissa julkisissa organisaatioissa.

Haun tavoitteena on tukea sellaisten ratkaisujen skaalaamista, joista on jo olemassa näyttöä julkisen sektorin toimintaympäristöstä. Pelkkä näyttö yksityiseltä sektorilta ei tässä haussa riitä täyttämään valintakriteerejä.

3. Ovatko arviointikriteerit ja painotukset samat kuin edellisellä hakukierroksella?

Kyllä, kriteeristöt ja arvosteluperusteet ovat pysyneet muuttumattomina. Keskeinen muutos on hakuprosessin vaiheistus: ensimmäisessä vaiheessa ei pyydetä laajaa hankesuunnitelmaa, vaan tiivis PowerPoint-muotoinen esitys, jossa kuvataan ydinongelma, ratkaisu ja haettu investointisumma.

4. Miten konsortion jäsenten tulee kirjautua hakupalveluun? Pitääkö jokaisen osapuolen edustajan kirjautua erikseen?

Kyllä, jokaisen konsortioon kuuluvan organisaation edustajan tulee kirjautua asiointipalveluun ja jättää yhteystietonsa virallisesti osana hakemusta.

Lisää ohjeita konsortiona hakemiseen löytyy asiointipalvelusta.

5. Pitääkö jokaisen konsortion jäsenen jättää palveluun oma PowerPoint-dokumenttinsa?

Ei tarvitse. Konsortio lähettää yhden yhteisen esityksen. Käytännössä konsortiolla on yksi päähakija, joka muodostaa hakemuksen ja kutsuu muut osapuolet siihen mukaan asiointipalvelussa. Hakemuksesta on kuitenkin käytävä ilmi hankkeen kokonaiskustannukset ja kunkin osapuolen hakema rahoitusosuus.

6. Voiko Sitran rahoitusosuus vaihdella konsortion jäsenten välillä?

Sitra tekee erilliset rahoituspäätökset ja -sopimukset jokaisen konsortion osapuolen kanssa. Jokaisen yksittäisen osapuolen kohdalla reunaehtona on, että Sitran rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia kyseisen osapuolen ilmoittamista kustannuksista. Mikään osapuoli ei voi hakea yli 50 prosentin tukea omille kustannuksilleen, mutta alle sen voi hakea.

7. Täytyykö käyttöönottovaatimuksen (vähintään 10 uutta kohdetta) olla identtinen kaikilla konsortion osapuolilla?

Käyttöönottojen ei tarvitse olla täysin identtisiä keskenään. Lopputulos ratkaisee: hankkeen seurauksena kyseisen ratkaisun tai toimintamallin on oltava todistetusti käytössä vähintään kymmenessä uudessa kohteessa.

8. Voiko yritys hakea rahoitusta yksin, jos ratkaisu on tarkoitettu julkiselle sektorille, vai pitääkö mukana olla aina julkinen toimija?

Teknisesti yritys voi hakea yksin. On kuitenkin vahvasti suositeltavaa, että mukana on nimettyjä julkisen sektorin tahoja. Tämä osoittaa sitoutumista ja johtajuutta, jotka ovat kriittisiä muutoshankkeen läpiviennissä. Keskeistä on pystyä osoittamaan, että tuottavuushyödyt kohdistuvat julkisen sektorin vastuualueille.

Löydät ensimmäisen rahoitushakukierroksen kysymys-vastaus -artikkelin tästä linkistä.