Kysymyksiä ja vastauksia rahoitushausta: Tuottavuutta parantavien ratkaisujen skaalaaminen julkisella sektorilla

Etsimme tässä rahoitushaussa hankkeita, jotka keskittyvät jo käytössä oleviin ratkaisuihin, joilla on mitattuja tuottavuusvaikutuksia suomalaisissa julkisissa organisaatioissa. Rahoituksen ehtona on, että ratkaisut voidaan skaalata käyttöön vähintään kymmeneen uuteen ympäristöön.

Hakuun liittyviä kysymyksiä voi esittää 1.12. ja 9.12. järjestettävillä hakuklinikoilla ja Sitran asiointipalvelussa 15.12.2025 klo 16 saakka. Julkaisemme kaikki kysymykset ja vastaukset tällä sivulla 16.12.2025 mennessä.

1. Voiko julkishallinnon kehittämiä ratkaisuja lisensoida ja viedä vientimarkkinoille, ja onko tällainen hanke rahoituskelpoinen Sitran haussa?

Tämäntyyppiset hankkeet ovat Sitran näkökulmasta kiinnostavia, mutta juuri nyt käynnissä oleva rahoitushaku keskittyy suoraan julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseen. Vastaavia skaalausrahoituksia avataan kuitenkin vuoden 2026 alusta jatkuvana rahoituksena, jolloin myös tämänkaltaiset hyödyt saattavat tulla kyseeseen.

2. Onko seuraavan klinikan (9.12.) sisältö sama kuin tämän ensimmäisen?

Klinikan sisältö on pääosin sama, mutta jos kysymyskanavaan tulee paljon uusia kysymyksiä, niitä saatetaan käsitellä myös seuraavassa tilaisuudessa.

3. Mitä edellytetään tuottavuushyötyjen osoittamisesta hakemuksessa?

Hakemuksessa tulee kuvata selkeästi, mikä muuttuu, kuinka paljon ja milloin. Tuottavuusvaikutukset tulee esittää mitattavina lukuina ja aikatauluina. On tärkeää osoittaa, miten ja millä aikavälillä hyödyt realisoituvat. Visuaaliset esitystavat ja konkreettiset mittarit ovat suositeltavia.

Kannattaa tutustua Sitran julkaisuun Tuottavuuslähtöisen uudistumisen toimintamalli, jossa tuottavuushyötyjen kuvaamisesta ja osoittamisesta kerrotaan tarkemmin.

4. Soveltuuko skaalautuva digitaalinen verkkoareena, joka yhdistää kunnan eri sidosryhmät, Sitran rahoitushakuun?

Ratkaisu vaikuttaa klinikassa kuultuna yleisellä tasolla soveltuvalta Sitran rahoitushakuun, koska se edistää yhteistyötä ja tuottavuuden parantamista julkisella sektorilla. Tarkempi arvio vaatii kuitenkin lisätietoja mittareista ja vaikutuksista.

5. Kannattaako hyvinvointialueiden hakea tässä haussa vai odottaa alkuvuoden tekoälypainotteista hakua?

Hyvinvointialueet voivat osallistua molempiin hakuihin. Tuleva haku keskittyy erityisesti tekoälyratkaisuihin sote-palveluissa, mutta myös nykyisessä haussa voi menestyä, jos ratkaisu on jo käytössä ja valmis skaalattavaksi. Hakujen painotukset ja kohderyhmät voivat vaihdella, joten kannattaa seurata molempia.

6. Onko mahdollista saada valtakunnallista rahoitusta kuntien elinvoimatyön palveluprosessien ja työkalujen kehittämiseen?

Sitran rahoitushaun tavoitteena on juuri löytää ratkaisuja, joilla on laajaa yhteiskunnallista hyötyä. Jos hanke tuottaa merkittäviä tuottavuusvaikutuksia ja hyötyjä koko Suomelle, se sopii hyvin Sitran rahoitushakuun.

7. Teemme selvitystä Valtiokonttorin Valtionavustukset -palvelun mukauttamisesta kuntien käyttöön. Kyseessä on avoimella lähdekoodilla Microsoft Azure-alustan työkaluilla toteutettu toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaisi kunnille sekä avustusten haun, käsittelyn, päätöksenteon sujuvoittamisen että avustettavaan toimintaan liittyvän tiedon hyödyntämisen rajapintaratkaisuilla. Kunnat tukevat kolmannen sektorin toimintaa suurella määrillä avustuksia vuosittain, ja toimintaan liittyvää tietoa tarvitaan vaikuttavaan päätöksentekoon sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Kyseessä on siis palvelu, joka mahdollistaisi kunnille datan ja tekoälyn hyödyntämisen sekä käsittelyssä että tietoa hyödyntävissä ratkaisuissa, mutta ei sinällään ole yksinomaan tekoälymenetelmiin pohjautuva ratkaisu. Voiko tällainen ratkaisu olla hakukriteereissä mainittu ”tuotteistettava tekoälyratkaisu”, jos se täyttää kriteerit muuten? Lisätietoa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/valtionavustuspalvelut/valtionavustuspalvelut/

Kysymyksenne vaikuttaa liittyvän toiseen rahoitushakuun, mutta haluamme korostaa, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole edellytys tässä rahoitushaussa. Tärkeintä on, että ratkaisu on jo käytössä vähintään yhdellä julkisen hallinnon organisaatiolla, sillä on todennetut tuottavuushyödyt ja tavoitteena on skaalata se useamman julkisen hallinnon organisaation käyttöön.

8. Pitääkö uusien ympäristöjen olla eri organisaatioita, vai voivatko ne olla saman organisaation sisällä? 

Ympäristö voi tarkoittaa esimerkiksi eri kuntia, hyvinvointialueita tai valtionhallinnon yksiköitä. Tärkeintä on, että ratkaisu laajenee uusiin toimintaympäristöihin, joissa on samankaltaisia tarpeita. Myös saman organisaation eri yksiköt voivat olla uusia ympäristöjä, jos ne ovat selkeästi erillisiä toiminnallisesti. Esim. hyvinvointialueen sisäiset eri toiminnot voivat olla uusia ympäristöjä, kunhan tuottavuushyödyt voidaan osoittaa. 

9. Hyväksytäänkö vakituisen työntekijän työpanos oma rahoitukseksi? 

Kyllä, se hyväksytään. On jopa hyvä asia, jos hakijayhteisön omaa työtä käytetään hankkeessa. Se osoittaa, että organisaatio on sitoutunut tekemään hankkeen kunnolla. 

10. Voiko hankkeen omistajana olla yritys? 

Kyllä voi. On kuitenkin keskeistä osoittaa, miten ratkaisu tuottaa hyötyjä nimenomaan julkiselle hallinnolle. Tyypillisesti kyseessä on konsortiohakemus, jossa yritys ja muut organisaatiot osoittavat omat kustannuksensa ja tavoitteensa.  

Lisäksi yritysten kohdalla on huomioitava, että taloudellisen toiminnan harjoittajille rahoitus myönnettäisiin De minimis -tukena. Yrityksen pitää siis pystyä vastaanottamaan rahoitus kyseisessä tukimuodossa. Katso De minimis- tuesta Rahoituksen yleisten ehtojen kohta 13.  

11. Miten arvioida, onko hanke edennyt tarpeeksi pitkälle ollakseen soveltuva tähän rahoitushakuun? 

Hakemuksen tulee koskea jo käytössä olevaa ratkaisua, jonka tuottavuushyödyt voidaan osoittaa numeerisesti. Vielä pelkässä kehitysvaiheessa olevat ratkaisut eivät sovellu tähän hakuun. 

12. Kuinka suuri omarahoitusosuus vaaditaan? 

Sitra voi rahoittaa korkeintaan puolet (50 %) hankkeen kokonaiskustannuksista. Hakijan tulee kattaa loput hankkeen kustannukset omarahoituksellaan ja/tai muiden rahoittajien myöntämällä rahoituksella. Sitra voi rahoittaa myös pienemmän osuuden, mutta ei yli puolta hankkeen kuluista.

13. Mistä löytää tietoa tulevien rahoitushakujen ajankohdista? 

Ajantasaisin tieto löytyy Sitran verkkosivuilta (sitra.fi) kohdasta ”Hae rahoitusta”. Tulevien hakujen tarkat ajankohdat eivät ole vielä tiedossa, mutta hakuja järjestetään jatkossa tiheämmin. 

14. Miten ratkaisun tuottavuusvaikutukset kannattaa osoittaa hakemuksessa? 

Tyypillisin tapa on ROI-laskelma (Return on Investment). Hakemuksessa tulee esittää selkeä ja perusteltu logiikka, miten tuottavuushyödyt syntyvät ja miten ne realisoidaan. 
 
Apuna vaikutuslaskelmiin kannattaa käyttää Sitran Tuottavuuslähtöisen uudistumisen toimintamallia: https://www.sitra.fi/julkaisut/tuottavuuslahtoisen-uudistumisen-toimintamalli/ 

15. Voivatko säätiöt, kuten yliopistot tai kansalliskirjasto, hakea rahoitusta? 

Kyllä voivat, kunhan hakijalla on Y-tunnus ja ratkaisu tuottaa hyötyjä julkiselle sektorille. Hakemuksessa tulee osoittaa, miten vaaditut tuottavuushyödyt saavutetaan. 

16. Onko tekoäly olennainen osa tässä haussa? 

Tekoäly ei ole vaatimus. Ratkaisussa voi olla tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia, mutta se ei ole edellytys rahoituksen saamiselle. 

17. Voiko hankkeeseen sisällyttää olemassa olevan palvelun kehittämistä, jotta se skaalautuu? 

Kyllä, hankkeeseen voi sisällyttää teknisen ratkaisun muutostöitä ja kehittämistä, jos se on tarpeen. On kuitenkin tärkeää huomata, että hankkeen lopputuloksena ratkaisun täytyy olla otettu käyttöön vähintään kymmenessä (10) uudessa toimintaympäristössä. Pelkkä kehitystyö ei siis riitä – rahoituksen ehtona on, että ratkaisu on konkreettisesti levitetty ja käytössä näissä uusissa ympäristöissä hankkeen päättyessä. 

18. Täytyykö ratkaisun levittämiskohteista olla jo kirjallinen sopimus? 

Ratkaisun levittämiskohteista, kuten esimerkiksi toisista organisaatioista, ei tarvitse olla vielä kirjallista sopimusta hakuvaiheessa. Riittää, että jokaisesta levittämiskohteesta on olemassa selkeä sitoumus ja nimetty yhteyshenkilö. Näin varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia hankkeesta ja mukana toteutuksessa, vaikka virallisia sopimuksia ei olisi vielä tehty. 

19. Riittääkö laadullinen kuvaus vaikuttavuudesta, jos numeerisia lukuja ei ehdi saada hakuajan puitteissa? 

Ei riitä. Tuottavuusvaikutukset tulee osoittaa numeerisesti ja perustella selkeästi. 

20. Kannattaako hakea varmuuden vuoksi, jos ei ole varma hankkeen sopivuudesta? 

Ei kannata hakea varmuuden vuoksi. On tärkeää, että hakemus on hyvin valmisteltu ja täyttää vaaditut ja ennalta ilmoitetut kriteerit.  

21. Miten valmistautua Sitran tuleviin rahoitushakuihin ja löytää soveltamiskuntia? 

Seuraa Sitran tiedotusta ja verkostoidu muiden toimijoiden kanssa. Sitra toimii myös alustana, jonka kautta voi löytää yhteistyökumppaneita. 

22. Onko vaatimus siitä, että ratkaisu pitää levittää vähintään kymmeneen uuteen ympäristöön, voimassa myös tulevissa hauissa? 

Tässä rahoitushaussa edellytetään, että ratkaisu otetaan käyttöön vähintään kymmenessä uudessa ympäristössä. Tulevissa hauissa tämä vaatimus voi muuttua, eli jatkossa kriteerit voivat olla erilaisia. On hyvä seurata Sitran tiedotusta uusista hauista ja niiden ehdoista. 

23. Voiko yrityksen edustaja täyttää hakemuksen kahden eri kunnan puolesta, vai vaaditaanko, että näiden kuntien edustajat kirjautuvat ja täyttävät hakemuksen itse omilla tiedoillaan? Kuntien vastuuhenkilöt toimivat hankkeen ”omistajina”, mutta tekninen sisältö tulee yrityksen edustajilta.  

Hakemuksessa tulee olla tiedossa kaikki mukana olevat, hankkeen edistämiseen sitoutuneet julkisen hallinnon organisaatiot sekä heidän yhteyshenkilönsä.  
 
Mikäli rahoitusta hakee useampi kuin yksi organisaatio, voidaan muodostaa konsortio. Konsortion jäseninä pidetään vain niitä organisaatioita, jotka hakevat Sitralta rahoitusta. Konsortiossa yksi organisaatio toimii päähakijana ja aloittaa hakemuksen täyttämisen asiointipalvelussa. Päähakija lisää konsortion muut jäsenet hakemukselle ja he saavat sähköpostilla linkin oman osuutensa täyttämiseksi. Jokaisen konsortion jäsenen tulee täyttää asiointipalvelussa omaa organisaatiotaan koskeva kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma ennen kuin päähakija lähettää konsortiohakemuksen Sitraan. Katso tarkemmat ohjeet konsortiohakemuksen tekemisestä asiointipalvelun ohjeesta

24. Mitä hakemuksen perusteena ja perusteltavana olevan hankkeen kannalta tarkoittaa ja sisältää yksityiskohtaisemmin ohjeessa: ”Ratkaisu tulee hyödyntää yhteisiä peruspalveluja ja rajapintoja sekä noudattaa yhtä yhteistä toimintastandardia, jotta ratkaisu on yhteentoimiva (eng. interoperable esim. Suomi.fi?, oma ERP ja pilviekosysteemi?) ja monistettavissa eri ympäristöihin?

Ratkaisun tulee olla suunniteltu siten, että se voidaan ottaa käyttöön eri organisaatioissa ilman merkittäviä räätälöintejä – eli se ei ole sidottu vain yhteen tiettyyn ympäristöön, kuten yksittäiseen kuntaan, ERP-järjestelmään tai pilvialustaan. Toimintastandardien noudattaminen tarkoittaa esimerkiksi JHS-suositusten, kansallisten arkkitehtuuriperiaatteiden ja tietoturvavaatimusten huomioimista. Tämä varmistaa ratkaisun yhteentoimivuuden ja monistettavuuden eri ympäristöihin.

25. Mitä hyötyä (ja millä mitataan/todennetaan) näistä odotetaan koituvan kohderyhmien tuottavuudelle (ovatko nämä kohderyhmiä; kunnat konserniyhtiöineen ja luottamuselimineen, kuntayhtymät, maakuntaliitot, hyvinvointialueet, Inhouse-yhtiöt, yhteiskunnan ja instituutioiden omistamat ”julkis-” osakeyhtiöt kuten esimerkiksi Kaupunkiliikenne Oy)?

Rahoitusta myönnetään vain hankkeille, jotka täyttävät tuottavuuden minimikriteerin: panos-tuotos-suhteen (ROI) tulee olla vähintään 500 %. Tämä tarkoittaa, että ratkaisun tulee tuottaa kohderyhmille – kuten kunnille, kuntayhtymille, hyvinvointialueille ja julkisomisteisille yhtiöille – selkeästi mitattavia tuottavuushyötyjä, kuten säästöjä, tehostumista tai parempaa resurssien käyttöä. Hyödyt tulee osoittaa konkreettisilla mittareilla, esimerkiksi säästetyillä euroilla, työtunneilla tai nopeutuneilla prosesseilla, vertaamalla lähtötilannetta ja ratkaisun käyttöönoton jälkeistä tilannetta.

26. Onko seuraavien vaateiden ”hybridi”: “Yksi yhteinen toimintastandardi ja standardiratkaisu, vakioitu tietomalli ja dokumentoitu rajapinta, skaalautuvuus” se, että ratkaisu voidaan ottaa käyttöön missä tahansa julkisen sektorin organisaatiossa ilman räätälöintiä ”hyllytavarana”? (Tässä yhteydessä ”hyllytavara” ei ole aliarvostava termi, vaan kuvaa ratkaisun hankinnan ja sen käyttöönoton vaivattomuutta itsenäisesti ilman konsulttiapua verkon kautta.)

Miten em. suhtautuu ja tarkoittaa käytännössä ratkaisun a) hankkimiseen ja b) käyttöönottoon ja c) asiantuntijoiden ja kouluttajien tuella hyödyntämiseen? ”Rahoitusta ei voi käyttää liikesalaisuuden piiriin kuuluvien ratkaisujen, toiminnallisuuksien ja/tai toimintamallien kehittämiseen. Julkisella sektorilla turvaluokiteltuun toimintaan liittyvät ratkaisut muodostavat poikkeuksen. Niiden salassa pidettävyydestä ja rahoituksen ehdoista sovitaan rahoitusneuvottelun yhteydessä erikseen.”

Hankkeeseen voi sisällyttää teknisen ratkaisun muutostöitä ja kehittämistä, jos se on tarpeen. On kuitenkin tärkeää huomata, että hankkeen lopputuloksena ratkaisun täytyy olla otettu käyttöön vähintään kymmenessä (10) uudessa toimintaympäristössä. Pelkkä kehitystyö ei siis riitä – rahoituksen ehtona on, että ratkaisu on konkreettisesti levitetty ja käytössä näissä uusissa ympäristöissä hankkeen päättyessä.