Lainvalmistelu avoimemmaksi ja selkeämmäksi

12.1.2012

Lainsäädäntö on demokratian toimivuuden kannalta eräs keskeisimmistä asioista. Perusteellisemmalla ja johdonmukaisemmalla lainvalmistelulla saadaan aikaan parempia lakeja, joiden vaikutukset ovat juuri sellaisia, kun on haluttukin. Lainvalmistelun parantaminen on mukana myös nykyisessä hallitusohjelmassa, joten tuloksia on odotettavissa jo ensi vuonna.  

Oikeusministeriön ja Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman yhdessä toteuttamassa ”Sujuvampaan lainvalmisteluun”-hankkeessa ovat aktiivisesti mukana myös työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriö. Hanke kehittää lainvalmistelutyölle ideaalimallin, jonka avulla nykyinen lainvalmistelu muuttuu aikaisempaa perusteellisemmaksi ja johdonmukaisemmaksi kaikissa ministeriöissä.  

– Lainvalmistelu on hienoa ja mielenkiintoista työtä, jonka arvostuksessa on kuitenkin toivomisen varaa. Valmistelu vaatii erityisesti tarkkuutta. Useat lait vaikuttavat meidän kaikkien kansalaisten elämään, joten ei ole yhdentekevää missä kohdassa virkettä ”ja”- sekä ”tai”-sanat sijaitsevat, huomauttaa oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola Helsingin Pohjoisesplanadilla sijaitsevassa työhuoneessaan.  

Hankkeen avulla lainvalmistelu muuttuu myös läpinäkyvämmäksi, ennakoitavammaksi ja selkeämmäksi. Lisäksi tieto uuden lain tuomista kustannuksista on paremmin kaikkien lain kohderyhmien käytettävissä.  

– Hallituksella on keväällä 2012 strategiariihi, jossa tarkastellaan yhdessä, kuinka hyvin hallitusohjelmassa sovitut kärkihankkeet ovat edenneet. Kärkihankkeissa on paljon lainvalmisteluhankkeita, joiden valmistelu toteutetaan uudella ideaalimallillamme. Näin malli muuttuu teoriasta käytännöksi ja toivottavasti myös luontevaksi toimintatavaksi kaikissa ministeriöissä, Astola kertoo.  

Poliittiset päätökset on tehtävä oikeaan aikaan  

Lainsäädännön valmistelu on Astolan mukaan tyyppiesimerkki prosessista, joka ei hyvin toimiessaan kiinnitä juuri kenenkään huomiota. Jos lainsäädännön valmistelu sen sijaan ei toimi, niin sen huomaavat nopeasti monet ihmiset ja organisaatiot. Yhteisellä hankkeella oikeusministeriö ja Sitra haluavat varmistaa lainvalmistelun hyvän toimivuuden myös tulevaisuudessa.  

– Lainsäädännön valmistelua on aika-ajoin kritisoitu julkisuudessa, ja osittain kritiikki on ollut aivan oikeutettua. Joskus kritiikissä menevät kuitenkin puurot ja vellit sekaisin. Silloin kritisoidaan helposti lainvalmistelua, vaikka todellisuudessa ei olla tyytyväisiä lain sisältöön ja sen vaikutuksiin aivan muista syistä, sanoo Astola.  

– Lainsäädäntöprosessin takana on aika raskas koneisto. Siihen sisältyy valmistelua ja erilaisia hyväksymisvaiheita ministeriöissä, eduskunnan valiokunnissa ja täysistunnossa sekä lopullinen hyväksyminen, jonka tekee tasavallan presidentti. Prosessin kannalta on olennaista, että lainvalmistelun poliittinen päätöksenteko tapahtuu oikeaan aikaan. Näin ei tehdä turhaa työtä, eikä päätöksenteko siirry virkamiehille, jatkaa Astola.  

Kuntauudistus vaatii erityisen huolellista lainvalmistelua  

Nopeus ei ole lainvalmistelussa itseisarvo, mutta tarpeeton aikailu ei myöskään ole kenenkään etu. Lakitekstin pituus ei välttämättä kerro asian vaikeudesta.  
– Joskus lyhyen lakitekstin valmisteluun saattaa kulua hyvinkin pitkä aika. Vastaavasti pitkät tekstit voidaan saada valmiiksi nopeasti. Olennaista on se, että valmisteluun varataan aikaa ja resursseja riittävästi, Astola muistuttaa.

Tyypillinen lähitulevaisuuden lainvalmisteluhanke, jossa tarvitaan huolellista valmistelua, on kuntauudistus. Siinä yhdistyvät lukuisat erilaiset poliittiset intohimot sekä hyvin laaja vaikutuskenttä, ovathan sen kohteena kaikki Suomen kansalaiset. Sekä ministeriöiden virkamiesten että poliitikkojen on siksi oltava erityisen huolellisia, jotta hankkeeseen liittyvien lakien vaikutusten ennakoinnissa ja asianosaisten mielipiteiden kuulemisessa onnistutaan.

Vilkuile oman uomasi ylitse naapurin puolelle  

Kansalaiset ja erilaiset ryhmät saavat tulevaisuuden Suomessa entistä paremmin äänensä kuuluviin jo lainvalmistelussa. Kun valmistelu on läpinäkyvämpää, niin myös sen kommentointi on helpompaa. Muun muassa sosiaalinen media on eräs tapa, jota kautta kansalaisten   näkökulmat välittyvät lainsäätäjille.  

– Lainsäädännön poikkihallinnollisuus lisääntyy myös toivottavasti nykyisestä. Professori Esa Saarista lainatakseni haluaisin nähdä vähemmmän ”uomakipitystä” ja enemmän toimintaa hallinnonalojen välillä. Ei siis käperrytä vain oman yksikön ja ministeriön seinien sisään, vaan katsotaan rohkeasti myös oman uoman yli naapurin puolelle. Lainvalmistelijoiden parempi ja kokonaisvaltaisempi tietämys maailmasta parantaa lainvalmistelun laatua, kun prosessissa osataan ottaa erilaiset intressit paremmin huomioon, toteaa Astola.

Teksti: Kai Tarkka / TrueStory
Kuva: Oikeusministeriö / Panu Kajova