archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Suomalaislapset eivät liiku tarpeeksi – ja se on vanhempien syy

Myös päättäjät voisivat tehdä paljon sen eteen, että suomalaislapsien terveyttä uhkaavasta liikkumattomuudesta päästäisiin eroon

Julkaistu

Karut faktat tiskiin: lapsemme liikkuvat aivan liian vähän ja kärsivät siksi ylipainosta.

– Meillä on nyt käsissämme ensimmäistä kertaa sukupolvi, joka elää lyhyemmän ajan kuin vanhempansa – nimenomaan ylipaino- ja lihavuuskehityksestä johtuen. Tämä tilanne on sama kaikissa länsimaissa, sanoo tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Tilanne ei kuitenkaan ole lohduton, sillä ongelma on ratkaistavissa. Ja ratkaisun avaimet ovat aikuisten käsissä.

Ensinnäkin lasten vanhempien pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja muuttaa tapojaan. Lapset ottavat mallia vanhemmistaan: jos aikuiset eivät liiku, lötköttelevät lapset aloillaan. Esimerkin lisäksi Tammelin peräänkuuluttaa lujuutta kasvatukseen.

– Ilo ja hauskuus on tärkeimpiä syitä lapsille liikkua, mutta kyllä sellainen pieni pakko on myös oltava. Lasten liikkuminen on kuitenkin vanhempien vastuulla.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä voimakkaammin se on vanhempien vastuulla. Meillä vanhemmilla on välillä kasvatuslaiskuutta, Tammelin harmittelee.

Somekyyryssä möllötellään

Yksittäisten ihmisten lisäksi yhteiskunnalla on vastuu liikkumattomuudessa. Ensinnäkin kouluissa olisi kirjaimellisesti paljon tehtävää. Kansan liikkeessä nähdään vahva esimerkki erään koulun pihalta. Alakoululaiset touhuvat ja ovat koko ajan liikkeessä välitunnilla. Yläkoululaiset sen sijaan möllöttävät puhelimiensa äärellä somekyyryssä.

– Yläkoulujen pihat ovat pääasiassa aika hiljaisia. Ei sieltä juurikaan löydy varusteita tai välineitä, ei mitään inspiroivaa. Pääasiassa ne ovat tappavan tylsiä, Tammelin kertoo.

Vaikuttaako se, että yläkoululaisilla on lupa käyttää mobiililaitteita pihalla?

– Kyllä se vaikuttaa. Se pysäyttää liikkeen, mutta ei tietenkään pään sisällä, Tammelin sanoo.

Haasta päättäjä!

Yksi kätevä keino lasten liikkeelle saamiseksi olisi se, että he kulkisivat mahdollisimman paljon pyöräillen ja kävellen. Kansan liikkeen eri puolilla Suomea asuvat koeperheet havaitsevat tässä kohdin yhteisen ongelman. Se on pelko siitä, että lapselle tapahtuu tien päällä jotain.

– Autoihin kun kaikki saa vöihin, niin kaikki pysyvät paikoillaan, eikä kukaan karkaile tielle. Kun mennään pyörillä, se on lapsista hauskaa, mutta aikuiset joutuvat pelkäämään henkensä edestä, rovaniemeläinen Kansan liikkeen koehenkilö Eveliina Nquyen sanoo.

Onkin varsin ymmärrettävää, ettei kukaan halua laittaa lastaan vaikkapa vilkkaan maantien reunaan kulkemaan koulumatkaansa. Tässäkin kohdin vaadittaisiin yhteiskunnalta vastuunkantoa.

Jokaisen lapsensa turvallisuuden puolesta huolissaan olevan olisikin syytä kääntyä kuntansa päättäjien puoleen ja vaatia heiltä ratkaisuja.

Kansan liikkeen 7. jaksossa nähdään tästä malliesimerkki – sekän puidaan tietysti monelta eri kantilta lapsiemme liikkumattomuutta.

Tammelin kertoo ohjelmassa myös toisenlaisesta ratkaisumahdollisuudesta:
– Joissain kouluissa on tehty koulumatkakartoituksia yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa. Niissä kartoitetaan vaaran paikat ja sen jälkeen suunnitellaan reitit ja viedään myös viestiä kunnan päättäjille. Tällä tavalla voidaan viestiä käytännön ideoita eteenpäin.

Katso Kansan liike Yle TV1:ssä sunnuntaina klo 18.45 tai Yle Areenasta samantien!

Mistä on kyse?