Arvioitu lukuaika 2 min

LATU-kuntien esimiehet kokoontuivat Johtoryhmä-WALIMO:ssa

Kuva: Jorma Kainulainen

Julkaistu

Sitran rahoittaman Työelämän laadulla tuottavuutta (LATU) -hankkeen avulla parannetaan kuntien työelämän laatua, vaikuttavuutta ja kuntatuottavuutta. Vuoden 2013 loppuun saakka jatkuvassa LATU-hankkeessa kuntiin luodaan henkilöstölähtöinen jatkuvan uudistumisen kehittämismalli ja toimintakulttuuri.

LATU Johtoryhmä-WALIMO kokosi Pasilan vanhoille veturitalleille 18.4. innokkaita kuntaorganisaatioiden esimiehiä kaikista LATU-hankkeessa mukana olevista kunnista. Työpajan tavoitteena oli varmistaa henkilöstölähtöisen jatkuvan kehittämisen toiminta kunnissa myös hankkeen loppumisen jälkeen. Erityisesti haluttiin kiteyttää esimiesten roolia toimintakulttuurin kehittämisessä. Paikalla oltiinkin aktiivisesti mukana jakamassa omia hyviä kokemuksia, ja kaikista kunnista kuultiin esimerkkejä hankkeen tähänastisista tuloksista. Lisäksi päivän aikana päästiin pureutumaan tarkemmin kuntien omiin haasteisiin ja kehittämään ajatuksista selkeitä toimintasuunnitelmia. Pienryhmissä työskenneltiin sekä poikkialaisesti että toisten kuntien edustajien kanssa.

Henkilöstölähtöinen kehittäminen vaatii rohkeutta esimiestyössä 

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen kannusti alkupuheenvuorossaan kaikkia etsimään uusia näkökulmia ja ratkaisuja haasteisiin oman henkilöstön asiantuntemuksen kautta. Kehittämistyön avaaminen pienen johtoryhmän sisäisestä keskustelusta koko henkilöstön yhteiseksi tehtäväksi vaatii esimieheltä itseltään rohkeutta, mutta tuo valtavan voimavaran kehittämistoimintaan. Aidosti vuorovaikutteisessa työskentelyssä korostuu kuuntelemisen ja palautteen vastaanottamisen taito, ja johtajana on uskallettava astua omalta mukavuusalueelta. LATU- työpajoista kunnille on tarttunut mukaan työskentelymenetelmiä ideoiden keräämiseen, arviointiin ja eteenpäin viemiseen – nyt tärkeintä on yhteisen tahtotilan vahvistaminen henkilöstön keskuudessa.

LATU-hankkeesta työkaluja arjen innovointiin

”Ainahan me ollaan tehty, mutta nyt herättiin siihen että kun tätä ideointia tehdään järjestelmällisesti, niin voidaan paljon nopeammin päästä toteuttamaan asioita.”
LATU-hankkeen myötä kuntaorganisaatiot ovat kirkastaneet oman kehittämistoimintansa tavoitteita ja selkeyttäneet ideoiden arviointia. Yhteistyötä tehdään kuntatasolla, eri toimialojen välillä, sekä työyhteisötasolla kunnissa. Punkalaitumen kunnasta kuultiin esimerkki strategiatyöstä, jossa linjausten kehittämiseen osallistui koko kunnan 150-päinen henkilöstö. Näin strategia tuli konkreettisesti lähelle jokaista työntekijää, ja osallistuminen kehitykseen toi sitoutumista strategian toteuttamiseen omassa työssä.

Poikkialainen kehitystyö tuo helpotusta kuntalaisen arkeen

Kaupunginjohtaja Esko Lehto esitteli Lieksassa meneillään olevaa Valtiovarainministeriön luoman ASPA -asiakaspalvelukonseptin tuomista käytäntöön. Kaupungin palveluita pyritään tuomaan yhden luukun periaatteella toimivaan asiakaspalvelukeskukseen, jolloin apua saa helposti yhdestä pisteestä ja kuntalaisen tietämys kunnan palveluista kasvaa. Samalla kehitetään myös sähköistä itsepalvelua sekä muita etäpalveluita, jolloin asiantuntijoiden aikaa jää enemmän substanssityölle. Yhteisen asiakaspalvelupisteen luomisessa tarvitaan paljon poikkialaista yhteistyötä, ja henkilöstön osallistaminen on nähty tärkeäksi. Palvelupisteen kehityksestä vastaavan Riikka Borenin mukaan LATU-hanke on tuonut uusia työvälineitä, rohkeutta henkilökunnalle tehdä kehitysehdotuksia, ja luottamusta siihen että ehdotukset otetaan työssä huomioon. LATU-hankkeen myötä on myös esitelty työskentelyyn kokonaan uusi henkilöstöryhmä: sisäiset uudistajat, jotka työskentelevät yksiköissä, keräävät henkilöstölähtöiset kehitysideat ja vievät niitä eteenpäin.

Hollolan kunnassa puolestaan on kehitetty vahvaa yhteistyötä päivähoidon ja opetustoimen välillä. Siikajoella LATU-mallia on viety työyhteisötasolle kouluissa, ja Maskussa on kehitetty mm. vertaisoppimis-malli kunnan sisäiseen ATK-koulutukseen.

Julkaistu

Suosittelemme