archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Maahanmuuttajat aktiivisiksi valmentajiksi tietoyhteiskuntaan

Sitran Oppivat seutukunnat (OSKU) -hankkeessa rakennettiin kansalaisten tietoyhteiskuntaa eri puolille Suomea.

Julkaistu

Sitran Oppivat seutukunnat (OSKU) -hankkeessa rakennettiin vuosina 2001 – 2003 kansalaisten tietoyhteiskuntaa eri puolille Suomea. Turun OSKU-hankkeessa keskityttiin maahanmuuttajiin ja monikieliseen tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajat olivat OSKUssa itse myös toimijoina eivätkä vain perinteisesti kehityshankkeiden toiminnan kohteina. Tämä näkyi myönteisesti myös hankkeen tuloksissa. 

Sitran Oppivat seutukunnat (OSKU) -hankkeessa synnytettiin yhteisöllisiä kansalaisten tietoverkkoja sekä parannettiin 40 000 ihmisen tietoyhteiskuntataitoja kahdeksalla alueella eri puolilla Suomea. Hankkeen avainhenkilöitä olivat paikalliset maallikko-/vertaiskouluttajat, jotka kiersivät niin kouluissa kuin työpaikoillakin opastamassa ihmisiä tietokoneen ja Internetin käytössä sekä kertomassa hankkeen toteuttamista alueellisista kansalaisverkoista. OSKU-alueet olivat Pohjois-Lappi, Kainuu, Pieksämäen seutu (Piisavo), ePäijänne, Itä-Uusimaa (Kehä 5), Turunmaan saaristo, Itä-Turku sekä Maunulan kaupunginosa Helsingissä. Hankkeen ideologinen tausta löytyi Sitran rahoittamasta ja vuosituhannen vaihteessa toteutetusta Ylä-Karjalan kansalaisverkkohankkeesta, jonka kokemuksia siirrettiin OSKU-hankkeessa uusille alueille ja uudenlaisiin asuinympäristöihin.

Turussa tavoitettiin sekä vanhukset että maahanmuuttajat

OSKU avasi turkulaispäättäjien silmät tietoyhteiskunnalle Itä-Turun OSKU-hankkeen erityispainopisteet liittyivät maahanmuuttajien tietoyhteiskuntataitojen parantamiseen sekä monikielisyyteen. Itä-Turun 30 000 asukkaasta oli yli 10 % maahanmuuttajia ja alueella puhuttiin useita kieliä. Suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, arabia, kurdi, albania, viro ja somali. Yhteisenä kielenä kaikilla kansallisuusryhmillä oli suomi.

– OSKU erosi muista Itä-Turussa toteutetuista hankkeissa varsinkin siinä, että maahanmuuttajat olivat itse mukana toteuttamassa projektia. Koulutustilaisuuden vetäjänä saattoi toimia yhtä hyvin nuori kuin vanha tai syntyperältään suomalainen kuin somalialainenkin henkilö. Tämän ansiosta Itä-Turun OSKU-hanke tavoitti hyvin juuri ne henkilöt, joita kehityshankkeissa on yleensä vaikea tavoittaa, eli vanhukset ja maahanmuuttajat, kertoo Itä-Turun OSKU-hankkeen tiedottajana toiminut Mikko Pakarinen.

Turussa oltiin jo vuosituhannen vaihteessa hyvin kiinnostuneita kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä. Turulla oli myös tarjota kehittämishanketta varten sosioekonomisesti mielenkiintoinen ja EU:n tavoite 2-ohjelman piiriin kuluva kompakti kaupunkialue.

– Tarjolla oli siis valmis alusta yhteiskunnallista kokeilua varten, johon hanke oli helpohko istuttaa. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat siis hyvin toisensa, huomauttaa Pakarinen. Nykyisin Turun kaupunginjohdon erityisasiantuntijana työskentelevä Pakarinen sekä silloinen hankkeen projektipäällikkö Sari Hannila kertovat OSKU-hankkeen avanneen monen turkulaisen päättäjän silmät tietoyhteiskunta-asioissa.

– Vuosina 2001 – 2003 toteutettu OSKU-hanke jatkui luontevasti koko Turun kaupunkia koskeneella ihminen@turku -ohjelmalla vuosina 2004 – 2006. Yhdessä nämä hankkeet muuttivat paljon turkulaisten virkamiesten ajatusmalleja ja paransivat syrjäytymisuhan alla olleiden ryhmien mahdollisuuksia, sanoo nykyisin Turun kaupungin tietohallinnossa erityisasiantuntijana työskentelevä Hannila.

Konkreettisesti Itä-Turun OSKU- ja ihminen@turku -hankkeiden taustat näkyvät edelleen muun muassa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ylläpitämässä Kansalaisen Mikrotuki -palvelussa (www.kansalaisenmikrotuki.fi).

OSKUssa reagoitiin nopeasti

Itä-Turun OSKUssa työskenteli parhaimmillaan samanaikaisesti 16 henkilöä. Heistä 14 oli entisiä työttömiä, joista koulutettiin projektin aikana vertaiskouluttajia. Kaikkiaan Itä-Turun OSKUn järjestämiin koulutuksiin osallistui 1,5 vuoden toiminta-aikana 3076 henkilöä.

– Koulutetuista valtaosa oli varttuneempaa väkeä ja ehkä hieman yllättäen koulutuksiin osallistui enemmän miehiä kuin naisia. Pystytimme alueelle 24 kioskipistettä, joiden avulla myös omaa tietokonetta omistamattomat ihmiset pääsivät maksutta Internetiin. Pisteitä rakennettiin muun muassa kauppoihin, kirjastoihin ja erilaisten yhdistysten tiloihin. Osassa näiden pisteiden tietokoneista oli arabian- tai venäjänkieliset käyttöliittymät ja näppäimistöt, kertoo Pakarinen.

Maahanmuuttajataustaisista vertaiskouluttajista parhaiten menestyviä olivat aiheesta todella innostuneet henkilöt kuten iranilainen Ramin Badvinezhad, somalialainen Abdullahi Sultan, bosnialainen Nedad Jakupovicja virolaistaustainen Inna Tauk.

Sekä Hannila että Pakarinen kiittelevät Sitraa nopeasta reagointikyvystä ja vähäisestä byrokratiasta. Vauhtia oli tosin välillä liiaksikin. Siksi risuntapaisiakin on jonkin verran jaossa.

– Tavoitteet olivat kovat, ja aikaa niiden toteuttamiseksi melko vähän. OSKU-hankkeen yksi opetus olikin, että sekä ihmisten että organisaatioiden toimintatapojen ja asenteiden muutos vaatii enemmän aikaa kuin käytössämme ollut pari vuotta. Hurjat tulosodotukset tuntuivat raskailta Itä-Turun lisäksi myös useiden muiden OSKUn alueprojektien vetäjien harteilla. Paljon kuitenkin saatiin paikallisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä ja uusien ihmisryhmien innostamisessa aikaan. Sekä meillä Turussa että myös muilla OSKU-alueilla, muistelevat Hannila ja Pakarinen.

Hankkeen kovat tulostavoitteet kohdistuivat alueprojekteista vastaavien lisäksi myös Sitrassa työskennelleisiin oskulaisiin. Heitä olivat silloinen projektinjohtaja ja nykyisin Kuntaliitossa työskentelevä Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, silloinen projektipäällikkö ja nykyisin valtiovarainministeriössä työskentelevä Leni Haavisto sekä silloinen projektisihteeri ja nykyisin Sitran viestintätiimissä työskentelevä Jenni Sarolahti.

Teksti: Kai Tarkka
Kuva: Mikko Pakarinen