sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Osalta nykyihmisistä on kadonnut luonnollinen suhtautuminen ruokaan ja syömiseen. Syöminen voi olla tankkausta, laadulla tai määrällä ei ole niin väliä. Syöminen voi myös olla hävettävää, sillä siitä voi lihoa. Syöminen voi olla kontrollia eli kalorien ja kuitujen laskemista. Syöminen voi olla nautintoa – joskus hillittyä, joskus ylenmääräistä. Syöminen voi olla myös toiminto, joka tapahtuu muun tekemisen ohessa, television tai tietokoneen ääressä: vahingossa syödään aivan liikaa.
Makukoulu on osaltaan tukemassa syömisen normalisoitumista ja ruoan arvon palauttamista. Se on Ranskasta lähtöisin oleva konsepti, jossa lapset ruoan ja syömisen kanssa puuhatessaan oppivat uutta. Muualla maailmassa SAPERE-nimellä tunnettu menetelmä kehitettiin tukemaan lasten kehitystä rohkeiksi ja ennakkoluulottomiksi maistajiksi. Kansainvälinen SAPERE-yhdistys tukee eri maissa tapahtuvaa toimintaa.
Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERA tuki makukoulun opetusmateriaalien tuottamista eri-ikäisille oppijoille. ERA-ohjelman loppuessa talvella 2008 oli suomeksi julkaistu Makukoulu-opetusmateriaalia yläasteikäisille, alakouluikäisille sekä esiopetukseen. Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, materiaalia on saatavilla jopa koululaisten kerhotoimintaa varten.
Mikä Makukoulu on?
Makukoulussa otetaan käyttöön kaikki aistit oppimisen tueksi. Harjoituksissa tunnustellaan, katsellaan, haistellaan ja maistellaan. Harjoituksissa käydään läpi aistit ja niiden merkitys syömiselle. Niissä tutkitaan erilaisia ruoka-aineryhmiä, ruoka-aineiden alkuperää ja tapoja valmistaa ruokia sekä kehitetään kykyä kuvailla ja välittää eteenpäin aistimista. Kaikki yhdessä paitsi monipuolistavat syömiseen liittyvää kokonaisuutta myös kasvattavat oppilaista arviointikykyisiä ja mahdollisesti kriittisiä kuluttajia.
Aikuistenkin varmaan kannattaisi ottaa oppia näistä harjoituksista: on tärkeää ja nautinnollista keskittyä syömiseen pelkän mättämisen sijasta. Kuinka usein tulemme ajatelleeksi, että osa syömisestä käyttää kuuloakin? Miltä maistuisi näkkileipä, joka ei rousku pureskellessa? Miltä maistuu punainen maito – ei rasvaisempi maito, jonka purkki on punainen, vaan maito joka on itsessään punaista. Hajun vaikutuksen maistamiseen tuntee aina, kun nuhaisena nenä on niin tukossa, ettei haista mitään, silloin ei ruokakaan maistu miltään. Kun tätä miettii eteenpäin, niin suuri osa maistamisesta onkin haistamista. Maistapa ruokaa nenä sormilla puristamalla suljettuna, ruoka ei maistu juuri miltään. Majoneesin ja viilin pehmeys löytyvät tuntoaistin kautta. Entäpä sitten se maku? Puhtaasti makuaistilla löytyy vain viisi perusmakua: makea, suolainen, hapan, karvas ja umami. Neljä ensimmäistä ovat melko selkeitä mutta viides perusmaku, umami, on hankalampi – se on kuin lihan maku.
Ravitsemuskasvatus voi olla hyvin arka aihepiiri kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Siihenkin Makukoulu on yksi työkalu: luonteva tapa käsitellä syömistä muutoin kuin ravintoaineiden ja kalorien muodossa. Iloinen tutkiva eteneminen auttaa lapsia helpommin aloittamaan uusien ruokien kokeilemisen. Varmasti ilonaihe monelle leikki-ikäisen vanhemmalle. Ruoan ja aistien käyttö opetuksessa tarjoaa kasvuikäiselle lisää eväitä kasvaa tietoiseksi persoonaksi, joka suhtautuu luonnollisesti syömiseen iloineen ja rajoitteineen.
Kuinka Makukoulu etenee nyt?
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma SRE on aktiivisesti edistänyt Makukoulu-konseptia tukemalla useita hankkeita. SRE on myös tukenut muita ERA-ohjelman hankkeiden tuloksia hyödyntäviä projekteja.
Kotitalousopettajaliitto on soveltamassa Makukoulua alakouluikäisille ja tuottaa samalla lisää oppimateriaalia. Marthaförbundet puolestaan toimii ruotsinkielisen opetuksen puolella ”SMACK-smak för alla sinne” -hankkeellaan.
Kerhokeskus ry on tuottanut ohjeet Makukoulun käyttöön koululaisten kerhoissa, samalle se tietysti palvelee opettajia jotka haluavat käyttää menetelmää opetuksessaan.
Varhaiskasvatuksen piirissä SAPERE-menetelmä otetaan tänä vuonna käyttöön Keski-Suomessa seitsemässä kunnassa sekä Turussa, noin 30:ssa yksikössä, päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kutsuttiinpa menetelmää Makukouluksi tai SAPEREksi, näyttää siltä, että sille on syntynyt hyvä mahdollisuus asettua osaksi Suomen lasten ja nuorten elämää.
Markku Mikola on Elintarviketieteiden tohtori, joka on kiinnostunut syömisestä ja maistamisesta.