Arvioitu lukuaika 2 min

Mistä oikeastaan olikaan puhe?

Julkaistu

Suomen elinvoiman lähteet kehitysohjelma päättyi keväällä 2010. Ohjelman tärkeimpänä lopputuloksena nousi esiin näkemys siitä, että Suomi on siirtymässä teollisen ajan ajattelusta ja rakenteista kohti ihmis- ja ratkaisukeskeistä palvelutaloutta. Vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon ja nopeasti muuttuva maailma pakottaa meidät toimimaan yhä ketterämmin, kun maali on jatkuvassa liikkeessä.

Torstaina 10.3. 2011 kokoontuva Elinvoima-verkosto katsoo kohti Suomen globaalia toimintaympäristöä ja hahmottaa mitkä ovat tämän päivän polttavimmat kysmykset liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan, talouteen ja haasteisiin. Jotta tähän hetkeen nähtäisiin tarkemmin, voidaan nyt hetki muistella mitä vuosi sitten ajateltiin.

Suomi keskellä globaalia talouskriisiä

Nähtiin, että jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ei voida toimia enää vanhoilla konsteilla. Siksi haluttiin myös välttyä jumittumasta köydenvetoon siitä tulisiko puhua kilpailukyvystä vai hyvinvoinnista. Siksi päätettiin puhua elinvoimasta, jossa kiteytyvät paitsi hyvinvointi, kilpailukyky, myös energia, vuorovaikutus ja dynaamisuus. . Elinvoima kumpuaa ihmisten aktiivisuudesta, luovuudesta, toimeen tarttumisesta ja innostumisesta.

Elinvoimaa tarkasteltiin yleisen toimintaympäristön muutoksen lisäksi kolmen näkökulman kautta, joita olivat hyvinvointi, johtaminen ja yrittäjyys.

Suomen on kyettävä uudistumaan

Tulevaisuuden elinvoimaisen Suomen on siis uudistuttava. Yhtä kansallista strategiaa ei voida määritellä, koska maali on jatkuvassa liikkeessä. Sen sijaan voidaan opetella toimimaan uudessa maailmassa, ketterästi ja avoimesti. Pohjoismainen hyvinvointivaltio kestää ja kantaa kansalaisiaan globalisaatiokehityksen äkkinäisissä heilahduksissa. Sen on kuitenkin kyettävä uudistumaan resurssilähtöisestä ajattelusta ihmislähtöiseen toimintaan.

Ihmisten tulee itse voida osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja palveluihin. Julkisen sektorin tehtävä on mahdollistaa ihmisten osallistuminen, yhteisen toiminnan alustat ja luoda vuorovaikutukselle välineet. Hyvinvointi muodostuu yhä enemmän siitä, että jokaiselle on yhteiskunnassa merkityksellistä tekemistä. Ihmiset muuttuvat yhteiskunnassa objekteista subjekteiksi, aktiivisiksi tekijöiksi, työn toteuttajista työn määrittelijöiksi.

Teollisuus ei katoa Suomesta, mutta teollisuuden on kyettävä tuottamaan yhä enemmän ratkaisuja ja palveluja teollisten tuotteiden sijaan. Samalla yrittäjyys on nostettava kasvun moottoriksi. Tämä vaatii yrityskulttuurin ja verkottumisen nostamista kansainväliselle tasolle. Samalla on tunnistettava myös uudet yrittäjyyden ja tekemisen muodot; yhteiskunnalliset yritykset, erilaiset yritysverkostot, innovaatiohautomot, vertaistuotannon ja avoimen yhteiskehittelyn mahdollistamat uudet yritykset. Yrittäjämäistä asennetta tarvitaan myös työpaikoilla, kun siirrytään enemmän työtehtävään kuin asemaan perustuvaan työhön.

Muutos vaatii uudenlaista johtajuutta. Kun monimutkaisuus ja ennustamattomuus lisääntyvät, johtaja ei voi enää seistä hierarkiansa huipulla. Johtajan tehtävä on ennen kaikkea mahdollistaa ja tukea tiiminsä työtä ja vuorovaikutusta. Hyvä johtaja mahdollistaa tiimilleen riskin oton, luovuuden ja ideoitten toteuttamisen.

 

Julkaistu