archived
Arvioitu lukuaika 5 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Mitä on järkiruoka?

Terveydestään kiinnostuneet ihmiset niin Suomessa kuin maailmalla haluavat nauttia terveellisestä ruuasta. Kun yhdistetään suomalaisen perusruuan laatu funktionaalisten tuotteiden kehitysosaamiseen, syntyy elintarvikkeita, joilla on kysyntää – järkiruokaa.

Julkaistu

Terveydestään kiinnostuneet ihmiset niin Suomessa kuin maailmalla haluavat nauttia terveellisestä ruuasta. Kun yhdistetään suomalaisen perusruuan laatu funktionaalisten tuotteiden kehitysosaamiseen, syntyy elintarvikkeita, joilla on kysyntää – järkiruokaa. Ei se ole mitään outoa, vastaapa vain järkevän syömisen vaatimuksiin.  Järkiruoka voi olla terveellisistä marjoista kehittyä jälkiruokaa tai erityisen kuitupitoista vehnäleipää. Järkiruokaa on myös lihapyörykkä, jonka rasvan laatu ja suola on saatu ravitsemuksellisestikin kohdallaan. Järkiruoka-käsite kertoo paitsi tuotteista ja niiden syöjistä myös ruokailun kulttuurista.  

Suomalainen osaaminen taustalla

Suomalainen ruoka on monilla tavoilla mitattuna huippuhyvää. Raaka-aineet kasvavat Euroopan puhtaimmassa ympäristössä, ne on usein poimittu tai pyydystetty jopa erämaan keskeltä. Luonnon laatua varjellaan suomalaisen elintarviketuotannon laatuketjulla. Kaikki ruuan käsittelijät ovat sitoutuneet säilyttämään sen laadukkuuden – metsästä tai maatilalta lautaselle saakka. Toisaalta Suomi kuuluu Euroopan high tech -osaajien kärkeen elintarviketeknologian ja -tutkimuksen alueilla. Suomi on edelläkävijä erityisesti terveyttä edistävien eli funktionaalisten elintarvikkeiden kehittäjänä. Arjen ruokapalvelu on Suomessa myös poikkeuksellisen hyvää. Ulkomaalaiset ihmettelevät päiväkotien, koulujen ja työympäristöjen tarjoamien aterioiden maksuttomuutta ja monipuolisuutta. 

Tällaista ruokaa ja osaamista kannattaa tehdä ja viedä ulkomaille nykyistä ponnekkaammin. Nyt se tapahtuu kun valmistamme järkiruokaa, suomalaisesta laadusta ja osaamisesta aidosti syntyvää terveellistä ruokaa. Järkiruoka – smart food – vastaa ihmisten kiinnostukseen kaikkialla, koska elintapasairaudet varjostavat hyvinvointia. Tietysti järkiruoka on tarpeen myös meille suomalaisille. 

Järki on ruokailijassa

Järkiruuasta tiedetään, että se vaikuttaa myönteisesti syöjänsä terveyteen. Siihen voi luottaa, vaikka ei hallitsisikaan ravitsemusopin hienouksia. Järkiruokaa ei olekaan haluttu määritellä pilkuntarkasti koostumuksen rakennetta, prosentteja ja milligrammoja hyväksi käyttäen. Järkiruoka on kuitenkin toimivimmillaan, jos syöjä jossain määrin tuntee, mitä hänen fysiologiansa ruualta kaipaa. Tällöin hän voi valita itselleen sopivinta ravintoa. Näinpä kysymys on paitsi ruuasta, ruokailun tavasta.

Tietysti järkiruoka vastaa nykyaikaisen ruokailun kaikkiin vaatimuksiin. Siis se maistuu hyvältä, on pakattu mukavasti ja tarkoituksenmukaisesti, vastaa eettisiin haasteisiin ja on hinnoiteltu oikein. Siitä annetaan runsaasti tietoa pakkauksessa, aiempaa enemmän internetissä ja tulevaisuudessa sen vaikutuksiin voi ehkä tutustua myös kännykästä.

Suomalaiset hyväksyvät järkiruuan

Joukko erilaisia suomalaisia maisteli maaliskuussa 2006 tehdyssä tutkimuksessa järkiruoka-käsitettä. Heiltä kysyttiin, herättääkö järkiruoka sanana oikeita mielikuvia, kelpaako sana suomalaisille vai kaivataanko jotain erilaista – ehkä hienompaa ilmaisua. Haastatellut arvostivat järkiruoka-sanaa ja heidän mielikuvansa siitä olivat oikean suuntaisia. 

– Kuulostaa ihan fiksulta vastakohdalta hötöhötöruualle ja ylikansalliselle mönjälle, mietiskeli eräs haastateltava. – Järkevä ruoka ehkä on just silleen mitä käytetään jokapäiväisesti – järkevää ruokaa, mistä voisi ajatella, että se löytyisi jääkaapista jonain päivänä, arvioi toinen, jo omaakin tulevaa käyttöään vastauksessaan heijastellen. Kummatkin mietteet vastaavat sitä, mitä järkiruuasta halutaan kehittää: suomalaista, terveellistä, jokapäiväiseen ravitsemukseen luonnollisesti kuuluvaa. 

Kohderyhmä on olemassa

– Seniorikansalaisten määrä ja sen myötä terveyden arvostus kasvaa, toteaa UKK-instituutin johtaja ja suomalaisen ravitsemuksen tuntija Mikael Fogelholm, kun häntä pyydetään ennakoimaan järkiruuan menestystä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ruokailu on järkevää ja terveyttä tukevaa vasta kun käytössä on järkiruokavalio. Hyvätkään yksittäiset elintarvikevalinnat eivät toimi, yksi järkiruokapakkaus ei riitä, jos ruokailua ei rakenneta kokonaisuutena. 

Fogelholm on varma, että panostaminen järkiruuan kehittämiseen ja markkinointiin on Suomen elintarviketeollisuudelle järkevä valinta. Maamme ei kannata kilpailla globaalien halpabrandien kanssa vaan suunnata tuotteita yhä kasvavalle kuluttajaryhmälle, jolle halpa hinta ei ole keskeisin valintaperuste. Nämä kuluttajat arvostavat paitsi terveellisyyttä, myös eettisiä arvoja, joita Fogelholm toivoo järkiruuan myös tarjoavan. Uuden ruokaryhmän menestystä voisi Fogelholmin mukaan ennakoida vertaamalla Reilun kaupan tuotteisiin. Ne menestyvät, koska niiden ostajille oikeiden asioiden tukemisesta voi hyvinkin maksaa 20 % enemmän. Samalla Fogelholm peräänkuuluttaa kaupan etiikkaa. – Jos kauppa ja teollisuus haluavat viestittää, että ajattelevat todella kuluttajia, ei pitäisi vain tuoda terveellisiä vaihtoehtoja vaan myös poistaa hyllyiltä kaikkein surkeimmat tuotteet, hän haastaa. 

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö, ruokakulttuurin tutkija Johanna Mäkelä vastaa kysymykseen, miten suomalaiset vastaanottavat järkiruoka-käsitteen. Hän toivoo, että käsite ei loisi liian kapeaa, vain rationaalisuuteen vetoavaa vaikutelmaa, sillä ruokavalinnat eivät ole yksioikoisia ja ainoastaan järkiperustein tehtäviä. Hän kaipaa makua ja eettisiä arvoja mukaan järkiruokaresepteihin.

Toisaalta Mäkelä korostaa, että maalaisjärjen käyttö on suomalaisten mieleen. Ei Suomessa ajauduta hysteriaan, jos jossain kauempana käydään kiihkeää keskustelua viimeisimmästä ruokakriisistä. Itse harkitaan, miten kannattaa toimia.
– Kun järkiruoka-sanaa käytetään, syöjillä on oltava oma aktiivinen rooli. Se antaa tilaa käyttää omia aivoja ja toteuttaa omia mieltymyksiä. 

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn osana on yhteistyössä luotu koko alan strategia, joka määrittelee vision: Suomi – terveellisen ravitsemuksen kilpailukykyinen edelläkävijä. Strategia määrittää, että Suomi haluaa tulla edelläkävijäksi järkiruuan (smart food) alueella. Strategiaraportti pdf-muodossa »

Tämä artikkeli on tuotettu järkiruoka-aiheisen keskustelun pohjaksi. Artikkelia saa vapaasti käyttää 9.5.2006 jälkeen. 

Lisätietoja:

Sitran ERA-ohjelman viestintä, Seija Kurunmäki
Puh. 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi

Mistä on kyse?