Julkaistu 10.01.2017

”Monille ihmisille joustavat työjärjestelyt voivat merkitä vapautta.” Matthew Taylor, toimitusjohtaja, Royal Society of Arts

Britannian työelämän muuttumisesta on tekeillä riippumaton selonteko, jonka avulla Matthew Taylor haluaa vaikuttaa julkiseen keskusteluun maan EU-eron alla. Onko Britannia valmis Brexitin jälkeiseen aikakauteen, kun yritys- ja työllisyyspolitiikka muuttuvat nopeasti ja globaalisti?
Kirjoittaja
Jarkko Jokelainen on suomalainen Lontoossa asuva toimittaja. Hän on työskennellyt Pohjoismaiden suurimmassa päivälehdessä Helsingin Sanomissa yli 20 vuoden ajan.

Viime kesänä, pian Brexit-kansanäänestyksen jälkeen, Britannia sai uudeksi pääministerikseen konservatiivipuolueen Theresa Mayn, jonka päätehtävänä on johdattaa kuningaskunta ulos Euroopan unionista. Jo ennen Brexit-neuvottelujen alkamista hän päätti tehdä jotain aivan muuta.

Ensitöikseen tuore pääministeri pyysi riippumatonta arviota siitä, kuinka työllistämiskäytäntöjä tulisi muuttaa, jotta maa pysyisi nykyaikaisen yritysmaailman mukana. Pääministeri valtuutti tehtävään Royal Society of Artsin toimitusjohtajan Matthew Taylorin, joka on aiemmin johtanut hallituksen politiikkayksikköä (No 10 policy unit) silloisen pääministerin, työväenpuolueen Tony Blairin alaisuudessa.

Työllisyys on muuttunut merkittävästi viime vuosina, kun monet perinteiset työt ovat katoamassa teknologisen kehityksen takia. Samalla freelance-työ ja joustavat työjärjestelyt ovat nopeasti yleistyneet: Itsensä työllistävien määrä on Britanniassa kasvanut ennätyksellisen korkeaksi, jo noin 4,8 miljoonaan. Tällä hetkellä joka viides brittityöntekijä on niin sanottujen vaihtoehtoisten työjärjestelyiden piirissä.

Tulevassa arviossaan Taylor tarkastelee keinoja, joilla varmistetaan, että työllisyyden sääntelyjärjestelmä pysyy työmarkkinoiden ja talouden muutosten tahdissa. Hän myös tutkii, kuinka joustavuus sekä työturvallisuuden ja työntekijöiden oikeuksien toteutuminen voidaan yhdistää.

Arvio julkaistaan kesällä 2017, mutta Taylor painottaa, että keskustelu aiheesta on jo käynnissä.

Alkuvuoden aikana hän kiertää ympäri Britanniaa selvittääkseen, millaista keskustelua Britannian työmarkkinoista parhaillaan käydään.

Matthew Taylor, miksi työllisyystilanteen arviointi on pääministerille niin tärkeää? 

”Siihen on luultavasti kolme syytä. Ensimmäinen syy on se, että hän halusi selvän suunnanmuutoksen. Tämä hallitus ei tule olemaan yhtä selkeästi vapaiden markkinoiden kannalla kuin edellinen hallitus. Uusi hallitus edustaa tietyllä tapaa holhoavampaa konservatismia. Uskon, että asian tärkeys johtuu tästä syystä.

Toiseksi, linjaus heijastelee muutosta ajan hengessä. Muutos alkoi jo vuoden 2008 luottolaman aikoihin, ja tilanne on jatkunut siitä saakka. Eräiden näkemysten mukaan hallitus ei voi jatkaa alipalkattujen työntekijöiden tukemista. Sen on nostettava palkkoja, joten meillä on nyt konservatiivihallitus, joka on korottamassa vähimmäispalkkaa ja keskustelee toimeentulon turvaavasta, riittävästä palkasta. Lisäksi uudenlaisten työpaikkojen osuus kasvaa nopeasti, ja samalla tietoisuus heikkolaatuisesta työstä on kasvamassa. Kymmenen vuotta sitten työstä kieltäytymistä tai työn välttelyä olisi todennäköisesti pidetty yhtenä suurimmista ongelmista. Nyt useimpien mielestä ongelmana on enemmänkin se, että tarjolla on liikaa huonolaatuisia, huonosti palkattuja ja turvattomia työpaikkoja.

Kolmantena tekijänä on teknologia, joka muuttaa työtä lukuisilla eri tavoilla ja näkyy esimerkiksi freelance-työn yleistymisenä. Vaikuttaa myös siltä, että työ- ja verolainsäädännössä ei ole osattu hyödyntää uusia keinoja, jotka teknologia mahdollistaa.”

Kuinka hallitus voi vastata työelämän muutoksiin? Millaisia työkaluja sillä on? 

”Näkisin, että hallituksella on siihen kolme eri keinoa. Se voi säännellä markkinoita perinteiseen tapaan lainsäädännöllä ja verotuksella. On selvää, että itsensä työllistämisen lisääntyminen johtuu osin verotusjärjestelmästämme, joka kannustaa työntekijöitä profiloitumaan itsenäisinä ammatinharjoittajina ja yrityksiä teettämään työt yrittäjillä mieluummin kuin palkkaamaan työntekijöitä. Toiseksi, hallitus voi vaikuttaa sidosryhmiin, kuten työnantajiin, yrityksiin, ammattiliittoihin ja muihin organisaatioihin. Kolmanneksi, hallitus voi puuttua yleiseen mielipiteeseen kannustamalla kuluttajia ja kansalaisia tavoittelemaan erilaista mallia.

Arvioni ei tule käsittelemään vain sääntöjä ja asetuksia. Siinä tullaan tarkastelemaan uutta tilannetta, jossa työn oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoisuus nähdään tärkeinä kysymyksinä. Tämä on hyvä asia, mutta hallitus ei voi yksin taata oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä. Se vaatii niin yritysten johdon, työntekijöiden, kansalaisten kuin kuluttajienkin sitoutumista. Jos työntekijöiden epäoikeudenmukainen kohtelu ei vaikuta yrityksen tuotteiden myyntiin tai huono maine ei vaikuta millään tavalla tuottavuuteen, meidän on turha valittaa lopputuloksesta.”

Olisiko perustuloa syytä harkita? 

”Kannatan vahvasti perustuloa, mutta en usko sen roolin suoranaisesti korostuvan raportissa. Mielestäni perustulossa on kyse suuremmasta kokonaisuudesta, joka liittyy työn kannustinjärjestelmiin ja laajempiin kysymyksiin siitä, mitä uskomme työmarkkinoilla tapahtuvan seuraavien 30 vuoden aikana. Toivon, että raportissa esittämäni näkökannat tuovat oman lisänsä perustulosta käytävään keskusteluun.”

Kuinka voidaan taata, että tavallisille ihmisille riittää työtä?

”En usko, että sitä voidaan koskaan taata. Työmarkkinoilla tullaan näkemään suuria muutoksia, ja politiikassa on kyettävä ottamaan nämä muutokset huomioon. Sitä vastoin meidän ei tule antautua sen virhekäsityksen valtaan, että työpaikkojen hävitessä yhdellä alalla seurauksena olisi rakenteellinen työttömyys.

Tästä on kaksi todistetta. Pääostoskaduilla on aiempaa vähemmän vähittäistavarakauppoja siitä syystä, että tavaroita ostetaan entistä enemmän verkosta. Tilalle ovat tulleet kynsihoitolat, terveyskylpylät ja kahvilat. Henkilökohtaisesti ajattelen, että osittain muutos on tapahtunut huonompaan suuntaan: itse säilyttäisin mieluummin kalakauppiaan kuin kynsihoitolan. Toisaalta osa muutoksista on positiivisia: mieluummin poikkean kahvilassa kuin vedonlyöntitoimistossa.

On myös tärkeää muistaa, että jopa miljoona ihmistä voitaisiin palkata hoitotyöhön huolehtimaan lapsista ja vanhuksista. Se parantaisi ihmisten elämänlaatua merkittävästi. Tehtävästä työstä ei ole pulaa, mutta sen sijaan meidän olisi keksittävä, kuinka rahoittaa nämä työt.

Olen enemmän huolissani siitä, kuinka taloutemme toimii. Olen pohtinut paljon verotuksen sietokykyä ja joustavuutta. Ensin ajattelin, että kyse on lähinnä työntekijän ja työnantajan välisestä suhteesta ja hyväksikäytöstä. Se on toki tärkeä asia, mutta yhtä tärkeä on verokysymys. Verotusjärjestelmämme heikentää veropohjaa ja voimistaa ei-toivottuja vaikutuksia. On pohdittava luovemmin sitä, kuinka verotusjärjestelmämme vastaisi 2000-luvun haasteisiin. Teknologia avaa loistavia uusia mahdollisuuksia. Voimme esimerkiksi kehittää paljon tehokkaampia veronkantojärjestelmiä.”

Olisiko myös koulutuksesta tehtävä joustavampaa?

Nykyinen koulutusjärjestelmämme on liian yksipuolinen: kaikki koulutus kasautuu ensimmäiseen neljännekseen elämästämme.

”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä. Nykyinen koulutusjärjestelmämme on liian yksipuolinen: kaikki koulutus kasautuu ensimmäiseen neljännekseen elämästämme. Elinikäinen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää, ja siksi olisi varmistettava, että ihmiset voisivat työskennellä jo opintojensa aikana ja vastaavasti työelämässä olevat saisivat mahdollisuuden jatkaa kouluttautumista.

Meidän tulee myös pohtia työelämässä etenemistä ja kehittymistä. Selvästi yksi suurista työntekijöiden, vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden ongelmista on se, ettei heillä ole mahdollisuuksia kehittyä työssään. Sen vuoksi haluan pohtia, kuinka voisimme tarjota ihmisille enemmän mahdollisuuksia kehittyä ja edetä työelämässä. Jokaisen tulisi voida kokea, että työssä on mahdollista edetä.”

Työstä on tulossa entistä joustavampaa, ja yhä useampi toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Piileekö tässä riski, että työolosuhteet muuttuvat huonompaan suuntaan?

”Se on hyvin subjektiivista. Onko parempi työskennellä puhelinpalvelukeskuksessa vai hiilikaivoksessa? Jossakin mielessä puhelinkeskus on ilman muuta parempi, sillä se on turvallisempaa eikä siellä ole onnettomuuksia tai ihmiset eivät kuole kaivoksen romahtaessa. Se kuulostaa paljon paremmalta vaihtoehdolta. Toisaalta se ei todennäköisesti ole yhtä hyvin palkattua kuin kaivostyö. Entä voiko siinä kokea samanlaista ammattiylpeyttä? Luultavasti ei.

Kysymys kuuluukin: uskommeko me yhteiskuntana siihen, että työn arvokkuudella on merkitystä?

Kysymys kuuluukin: uskommeko me yhteiskuntana siihen, että työn arvokkuudella on merkitystä? Tulisiko meidän pyrkiä ennemmin siihen, että ihmisillä ylipäänsä on työtä kuin siihen, että työ on myös ihmisarvoista ja oikeudenmukaista? Työtä, josta he nauttivat ja joka on täynnä mahdollisuuksia. Yhteiskunnassa vallitsee entistä voimakkaammin ilmapiiri, joka korostaa ihmisarvoisen työn merkitystä. Tässä mielessä arvioni tuo oman lisänsä tähän keskusteluun. Meidän kaikkien vastuulla on varmistaa, että ihmisillä on ihmisarvoista työtä.”

Millaisena näet ammattiliittojen roolin tulevaisuudessa? 

”On tärkeää pohtia sitä, kuinka saamme työntekijöiden ja alihankkijoiden kollektiivisen äänen paremmin kuuluviin. Myös itsensä työllistävillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oltava vaikutusmahdollisuuksia ja tilaisuus neuvotella johdon kanssa tilanteestaan. Myös heillä on oltava oikeutensa.

Ongelmana on se, että edes perinteisessä yksityisen sektorin palkkatyössä kovinkaan moni ei käytä noita oikeuksiaan. Kuinka saisimme rohkaistua työntekijöitä puhumaan omasta puolestaan? Uskon tuottavuuden lisääntyvän, kun työntekijöiden annetaan puhua kokemuksistaan, ilmaista kantansa ja sitoutua tärkeinä pitämiinsä asioihin. Osa tästä vastuusta lepää ammattiliittojen harteilla. Parhaat ammattiliitot ovat asennoituneet niin, että ne haluavat sitouttaa jäsenensä. Kyse ei tällöin ole työelämän konflikteista vaan kumppanuudesta. Jotkin ammattiliitot luovat liian yksipuolista kuvaa, että kyse on vain teollisuuden ristiriidoista ja vasemmistopolitiikasta. Tämä vieraannuttaa ihmisiä. Ammattiliittojen haasteena on osoittaa, että ne ovat tavallisten ihmisten asialla. On kaikkien etu, että yritystä johdetaan hyvin.”

Uskotko, että itsenäisille ammatinharjoittajille perustetaan uudenlaisia ammattiliittoja?

”Tässä kohtaa ammattiliitoilla olisi oiva tilaisuus tarjota tukea, palveluita ja opastusta freelancereille ja alihankkijoille. Se tosin edellyttää ammattiliitoilta uudistumista. Niiden on sovelluttava paremmin nykyaikaisten työntekijöiden elämään ja vastattava heidän tarpeisiinsa. Britanniaan ollaan luomassa freelancereille tarkoitettuja ammattiliittoja ja -järjestöjä. Yhdysvalloissa tässä ollaan jo huimasti edellä. Paljon voitaisiin tehdä sen eteen, että nämä ryhmät saavat äänensä kuuluville.”

Työelämän muutokset ovat jo aiheuttaneet poliittista turbulenssia. Voisi jopa väittää, että ne vaikuttivat osaltaan Brexitiin.

”Brexitissä kyse on enemmän talouden yleisestä luonteesta, ja siihen vaikuttavat maantieteelliset tekijät. Taloudellisesti Britannia on jakautunut erittäin epätasaisesti, koska Lontoolla menee paremmin kuin maan muut osat. Osittain Brexit johtuu myös ihmisten pettymyksistä poliitiikkaan, elintasosta ja maahanmuutosta. Olen vakuuttunut siitä, että työn laatu ja ihmisten kohtelu työelämässä ovat niin ikään vaikuttaneet ratkaisuun, mutta en liioittelisi niiden osuutta tässä yhteydessä.”

Yhteenvetona voisi sanoa: muutokset työllistämisessä eivät tule olemaan pelkästään synkkää luettavaa. Kuinka tavalliset ihmiset voivat hyötyä muutoksista?

Jos voit tehdä työtä, antaa oman panoksesi ja olla samalla oman itsesi herra, monille ihmisille se merkitsee vapautta.

”Niin kauan kuin meillä on oikeanlaiset puitteet ja ihmisiä ei riistetä, uskon, että joustavat työjärjestelyt ovat hyvä asia. Mielestäni on myös hienoa, jos ihmisillä on enemmän mahdollisuuksia itsenäiseen työskentelyyn. Kannatan itsensä työllistämistä ja joustavia työjärjestelyjä kunhan varmistetaan, ettei ketään käytetä hyväksi eivätkä järjestelyt vaikuta negatiivisesti verotukseen. Jos voit tehdä työtä, antaa oman panoksesi ja olla samalla oman itsesi herra, monille ihmisille se merkitsee vapautta.”

Muut artikkelit

Yksi vielä?

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?