Artikkeli
Onnistunut, päätöksiin johtava ennakointi vaatii vahvan ymmärryksen myös nykyisyydestä. Uusi kirjoitussarjamme nostaa eri puolilta maailmaa mahdollisesti merkittäviäkin muutoksia, jotka saattavat yksittäisinä uutisina jäädä katveeseen.
Yliasiamies
Julkaistu
11.11.2025
Meillä ei ole paluuta mihinkään ”normaalitilaan” maailmassa nyt tapahtuvien, kiihtyvien muutosten jälkeen. Näin väittää innovaatiokonsultti ja London Business Schoolissa luennoiva Peter Hinssen, joka puhui Helsingissä syyskuun lopussa Nordic Business Forumissa.
Hinssen on kirjoittanut teeseistään kirjan ”The Uncertainty Principle”. Hän sanoo, että jatkuvan epävarmuuden maailmassa menestyvät ne, jotka kykenevät muuttumaan nopeasti ja ketterästi, jotka investoivat mielessään pitkä horisontti, ja jotka kehittävät jatkuvien kokeilujen ja innovaatioiden kulttuurin.
Jos näin on, on kiinnostavaa pohtia, päteekö tuo yritysten ohella myös kansakuntiin. Onko Suomella kykyä menestyä tällaisessa ”paluuta normaaliin ei enää ole” -tulevaisuudessa? Onko Suomi ”tietäjä”, joka toistaa jo oppimaansa, vai ”oppija”, joka mukautuu muutoksiin ja oppii edetessään?
Hinssen puhuu ja kirjoittaa kuin hän olisi Sitran ennakoinnin myyntimies. Hän kehottaa katsomaan huomisen yli, siis kuin Sitran Megatrendien suuntaan. Hän on kuitenkin teknologiaoptimisti.
Niin. Maailmaa suuresti muuttavat megatrendit ovat ilmeisiä, ja niihin ollut mahdollista valmistautua jo vuosia. Väestönkehityksen ongelmat yllättivät silti. Venäjä olikin erilainen kuin kuvittelimme. Yhdysvaltojen piti olla demokraattisten maiden vakaa esikuva ja turvallisuuden ankkuri. Ilmasto näyttää vääjäämättä lämpenevän, vaikka Eurooppa ahkeroi päästövähennyksiä.
Kaikki nämä suuret muutokset yllättivät osin siksi, että tilannekuvamme oli aikoinaan vajaa. Saatoimme tietää faktat, mutta emme ymmärtäneet niiden merkitystä.
Onnistunut, päätöksiin johtava ennakointi vaatii vahvan ymmärryksen myös nykyisyydestä. Jotta voi arvioida, mikä on todennäköisin tai mahdollinen kehityskulku, on tiedettävä ja ymmärrettävä lähtöpiste.
Sitra on toteuttanut uutta strategiaansa nyt reilun vuoden. Tavoitteena on palvella paremmin Suomea, jonka on yhä kaoottisemmassa maailmassa pakko hallita myös nopeita muutoksia, pitkää näkymää kadottamatta.
Olemme jo pyrkineet vastaamaan syvemmän analyysin ja tulkinnan tarpeisiin luomalla uuden tuoteperheen, strategisen ennakoinnin katsaukset. Näissä syvennytään valittuun aiheeseen, sen tilan tulkitsemiseen ja näkymien luomiseen.
Aiheina ovat jo olleet turvallisuusympäristömme muutos, talouden kasvun tulevaisuus, Euroopan unionin tulevaisuus sekä nuorten tulevaisuususko.
Tätä aikaa leimaa kuitenkin juuri tuo nopea muutos, joka vaatii usein tilannekuvan päivittämistä heti. Eilinen ymmärryksemme aiheesta voi tänään jo olla tarkistamisen tarpeessa.
Moni kaipaa juuri nyt ymmärrystä ja rohkeaakin näkemystä siitä, mitä ympärillämme tapahtuvat nopeatkin muutokset voivat tarkoittaa. Miten ne muuttavat todennäköisiä kehityskulkuja Suomen kannalta?
Näitä tarpeita pohdimme, ja hautumassa on uusia tapoja tuottaa yhteiskunnassa tarvittavaa ymmärrystä.
Yksi näistä on alkava kirjoitussarja, jossa etsimme eri puolilla maailmaa ajassamme tapahtuvia mahdollisesti merkittäviäkin muutoksia, jotka saattavat yksittäisinä uutisina jäädä katveeseen siksi, että huomiomme on suuntautunut muualle.
Kirjoitussarja jaottuu väljästi maanosittain ja noudattelee siten jossain määrin myös hahmottumassa olevia valtablokkeja. Mitä maailmassa tapahtuvasta tulisi huomata ja oivaltaa? Miten mannerlaatat liikkuvat Suomen kannalta?
Sitra on olemassa, jotta Suomen tulevaisuus voisi olla parempi. Tehtävänämme on edistää vakaata ja tasapainoista kehitystä. Ymmärrys tilanteesta, joissa omia valintojamme teemme, lisää onnistumisen todennäköisyyttä.
Maailma on juuri nyt kaikkea muuta kuin vakaa ja tasapainoinen, ja sellaisessa Suomen kaltaisen maan osana on usein sopeutua. Sitäkään ei kannata tehdä pakon edessä, kiireellä ja valmistautumatta.
Näkökulmia maailmalta -kirjoitussarja tuo viestiä eri puolilta maailmaa: mitkä kehityskulut määrittävät tulevaisuutta eri maissa tai alueilla, miten muutokset koetaan ja mitä merkitystä näillä voi olla Suomelle? Kirjoituksia on syksyn ja kevään mittaan tulossa muun muassa Itä-Aasian, Yhdysvaltain ja Venäjän asiantuntijoilta.