Onko vanha uusi nuori?

Ikäkäsitykset muuttuvat – mutta muutoksen tahti ei ehkä aina riitä torjumaan väestön ikääntymisen taloudellisia vaikutuksia.

Nykyaika herättää meissä viisikymppisissä levottomuutta. Olemme tehneet koko ikämme töitä eläkepäivien siintäessä horisontissa, ja nyt meitä askarruttaa, pääsemmekö maaliviivalle, ennen kuin sitä siirretään eteenpäin. Samaan aikaan asiantuntijat kehottavat meitä nauttimaan siitä mahdollisuudesta, että työnteko saattaa jatkua kolme, viisi, ehkä jopa kymmenen vuotta pidempään kuin mitä olemme odottaneet.

Yhtälö on kuitenkin yksinkertainen: ellei koko väestön työuria pidennetä, eläkerahastojen varat eivät riitä tukemaan meitä vanhoilla päivillämme, sillä ihmiset elävät huomattavasti pidempään elintason ja sairaanhoidon parantumisen vuoksi.

”Ongelmaa ei tiedosteta yhteisesti juuri lainkaan”, kertoo Sitran johtava asiantuntija ja tutkija Teppo Turkki Taiwanin kansallisesta Chengchin yliopistosta. ”Ikääntymiseen liittyvät kysymykset tuntuvat edelleen liian kaukaisilta ja ehkä myös liian teoreettisilta ainakin Suomen kaltaisissa maissa. Japanin ilmiö saapuu Suomeen vasta muutaman tai kymmenen vuoden päästä. Japanissa on mielenkiintoista kävellä pienten kaupunkien kaduilla, koska siellä todella huomaa, että enemmistö vastaantulijoista on vanhuksia.”

”Useimmissa länsimaisissa yhteiskunnissa ajatus eläkkeelle jäämisestä noin 60 vuoden iässä on juurtunut vahvasti yhteiskuntaan ja ammattiyhdistysten retoriikkaan”, Turkki kertoo. ”Tässä on kyse pitkälti odotusten ja ennakkokäsitysten muuttamisesta. Mielestäni meidän on ryhdyttävä tiedottamaan laajalti eliniän pitenemiseen liittyvistä asioista. Meidän on myös kerrottava ihmisistä, jotka todella työskentelevät pidempään ja hyötyvät vaivannäöstään taloudellisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti.”

Turkin mukaan työnantajat, jotka harjoittavat valistunutta henkilöstöpolitiikkaa vanhempia työntekijöitä kohtaan, ovat avainasemassa. ”Asiaa täytyy myös vielä tutkia paljon. Hallitusten pitää lisätä yleistä tietoisuutta asiasta ja ottaa se huomioon kaikissa yhteiskuntamme tulevaisuuteen liittyvissä yhteyksissä.”

Suomessa valmistelut ovat pidemmällä kuin monissa muissa maissa. ”Meillä on melko hyvät tilastot, ja perustutkimusta on tehty. Vakuutus- ja eläkelaitoksilla on paljon tietoa. Haasteet liittyvätkin lähinnä poliittiseen ymmärrykseen ja julkisen keskustelun uudistamiseen. Olemme kuitenkin mielestäni jäljessä Hollannin, Ruotsin, Tanskan ja Japanin kaltaisista maista. Varsinkin Saksassa on tehty paljon visionääristä tutkimusta ja käyty tutkijoiden ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua.”

Ennakkoluuloja voitettavana

”Työllistyminen uudelleen eläkeiässä on Suomessa epätavallista”, kertoo Mirjami Laitinen, joka otti hiljattain vastaan Sitrasta vanhemman neuvonantajan osa-aikaisen työn. Hän työskentelee hankkeessa, jossa kehitetään sähköisiä palveluja julkiselle sektorille. Laitinen jäi eläkkeelle verohallinnon pääjohtajan tehtävistä, joten hänellä on erinomaiset edellytykset kertoa, miltä tuntuu jatkaa työntekoa eläkeiässä. Laitisen mielestä Suomessa on edelleen muutettava asenteita ”kypsempiä” työntekijöitä kohtaan.

”Vaikka Suomessa onkin ”joustava” eläkeikä, useimmat jäävät eläkkeelle heti, kun se on mahdollista”, hän toteaa. ”Töihin ovat palanneet yleensä vain ne, jotka ovat voineet jäädä eläkkeelle ennen yleistä eläkeikää. He ovat usein perustaneet oman yrityksen tai jatkaneet itsenäisinä ammatinharjoittajina.”

”On yhä tavallisempaa, että esimerkiksi kolmannella sektorilla tai terveydenhuollon alalla tulee tarjolle uusia työpaikkoja. Asia ei ole kovin epätavallinen myöskään yksityisellä sektorilla. Olen myös huomannut, että jotkin yritykset ovat perustaneet ”henkilöstöpankkeja” eläkeläisille voidakseen työllistää heitä silloin, kun yritys tarvitsee tilapäisesti lisää työvoimaa.”

Laitisen mielestä ennakkoluulot ja asenteet iäkkäämpiä kohtaan ovat Suomessa silti jokseenkin kielteisiä. ”Asia käy ilmi yksityisellä ja julkisella sektorilla silloin, kun väkeä on vähennettävä. Vanhemmat saavat lähteä ensin. Olen myös kuullut, että eläkeikää lähestyviä ihmisiä on pakotettu ilmoittamaan, milloin he aikovat jäädä eläkkeelle. Tämä on mielestäni täysin verrattavissa siihen, että heitä kehotettaisiin antamaan periksi ja lähtemään. Siksi katson, että asenteita iäkkäämpiä kohtaan on muutettava. Lisäksi muissa Pohjoismaissa 50 vuotta täyttäneiden on helpompaa aloittaa uusi ura kuin Suomessa.”

Tosiasioiden kieltämistä

Mirjami Laitinen pitää mahdollisena, että Suomessa ja muualla ihmiset saattavat jossakin määrin kieltää tosiasiat puhuessaan eläkeasioista. ”Kun tarkastelemme kansantaloutta ja työtuntien vähenemistä, tiedämme kaikki, että työntekoa on jatkettava. Uskonkin sen yleistyvän. Samalla tarvitsemme myös aivan uudenlaista ajattelua. Minulle työn aloittaminen Sitrassa oli kuin lottovoitto, ja minua on pyydetty sen jälkeen kahdesti mentoroimaan nuorempia.”

Turkki kertoo muiden maiden näyttävän asiassa esimerkkiä. Joskus niiden malli perustuu pikemminkin vanhoihin kuin uusiin ajatuksiin. ”Japanissa vallitsee kungfutselainen perinne, ja ihmiset kunnioittavat yhä itseään iäkkäämpiä ihmisiä ja vanhuksia, aivan kuten Kiinassa ja Koreassakin”, hän kertoo. ”Monet japanilaisyritykset – varsinkin pk-yritykset – yrittävät saada iäkkäämmät työntekijät pysymään töissä. Sodanjälkeisen vauvabuumin sukupolvi on tärkeässä asemassa Japanin tulevaisuuden kannalta.”

Turkin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että iäkkäät voivat olla hyviä ja tuottavia työntekijöitä. Lisäksi optimaalinen ikäjakauma on tulevaisuudessa tärkeä kilpailuvaltti. Turkki katsoo joka tapauksessa haasteiden liittyvän pikemminkin työntekijöiden mielikuvitukseen ja luovuuteen kuin tarpeeseen laatia uutta lainsäädäntöä. ”Voi olla, että tulevaisuudessa valtioiden kilpailukyky tulee olemaan kilpailua, jossa vastakkain ovat toisaalla kansakunnan muutoskyky sekä kognitiiviset taidot ja toisaalla väkirikkaus sekä nuoren työvoiman määrä”, hän on kirjoittanut.

Mirjami Laitinen antaa lopuksi työntekijöille järkeviä neuvoja: ”Eläkkeelle jäämistä harkitseville haluaisin sanoa, ettei kannata pitää kiirettä. Aika jäädä pois työelämästä tulee kyllä riittävän pian. Kannattaa pysyä aktiivisena, kehittää itseään ja pysyä työelämässä niin pitkään kuin suinkin vain voi.”

Tim Bird