Kuvaaja: Heikki Tuuli

Julkaistu 26.08.2013

Osallisuus lisää myönteisyyttä ja vähentää vastustusta

Kirjoittaja
Asiantuntija, Tietopalvelut, Sitra
Pia Mero tähyää tulevaisuuteen ennakoinnin ja tietojohtamisen näkökulmasta.

Nykyhetken pienet ideat ovat kuin taimia, joita hoivaamalla päästään vähitellen käsiksi tulevaisuuden uusiin ratkaisuihin. Virtuaaliset sivustot ja sähköiset palvelut tarjoavat ympäristön tällaiselle toiminnalle. Niihin voidaan koota ideoita innostuville ja tarjota näkyvyyttä ideoiden kehittäjille. Yhteisö antaa mahdollisuuden olla mukana oman asuinympäristön kehittämisessä.

Vuorovaikutus ja tiedon avoin jakaminen ovat keinoja saada asukkaat mukaan oman elinympäristön kehittämiseen. Mitä enemmän ihmiset ovat mukana, sitä enemmän asioiden yksioikoinen vastustaminen vähenee. Osallisuuden kautta rakennetaan yhteistä vastuuta asioista. Sen vuoksi reitti NIMBYstä YIMBYyn kulkee osallisuuden kautta. Notinmybackyard-yhteisö saa helposti äänensä kuuluviin, koska tähän asti hallinto on kuunnellut vain sitä ja on tarjonnut palautekanavia vain valittajille. Mitä enemmän vuorovaikutusta rakennetaan myönteisessä hengessä yhteisen jakamisen kautta, sitä enemmän myös Yesinmybackyard-tyyppiset ajatukset saavat sijaa. Siksi on tärkeää tarjota konkreettisia työkaluja vuorovaikutuksen edistämiseen asukkaiden ja hallinnon välille.

Brickstarterin idea

Brickstarter on Sitran design-tiimin kehittelemä prototyyppi sähköisestä sivustosta, jossa on tarjottu mahdollisuutta  yhteisöllisesti kehitellä ideoita oman elinympäristön muuttamiseksi haluttuun  suuntaan.  Sen taustalla oli halu konkretisoida toiveita ja uusia toimintatapoja palvelumuotoilun keinoin niin sanotusti ”protoamalla” eli näytekappaleen avulla kokeilemalla. Perusidea lähti liikkeelle ajatuksen vimmasta ja ihmisten kokoisten ratkaisujen hakemisesta. Mitään oikeaa sivustoa ei kuitenkaan ole olemassa, vaan sivusto elää omaa elämäänsä ”protona” ja innostaa ihmisiä esimerkin voimalla käynnistämään jotain samankaltaista omassa lähipiirissään. Brickstarter on rinnakkaisilmiö sosiaalisen median Kickstarter-yhteisöpalvelulle. Siinä missä Kickstarterissa erityisesti etsitään ratkaisuja rahoitusongelmiin, tarjoaa Brickstarter lisäksi mahdollisuuden esitellä ideoita liittyen mihin tahansa oman elinympäristön kehittämiseen. 

http://brickstarter.org/background-thinking

Kickstarter on yhdysvaltalainen joukkorahoituspalvelu jonka kautta on voinut saada projektilleen vastikkeellista joukkorahoitusta. 

Wikipedian mukaan joukkorahoituksen idea on yksinkertainen. ”Hyväksi pitämäänsä hanketta voi tukea vaikka yhdellä eurolla. Kun näin tekee iso joukko ihmisiä, voidaan kerätä rahoitus valtavaankin hankkeeseen. Yleisö pääsee suoraan vaikuttamaan siihen, minkälaisia tuotteita tulee ja välikädet putoavat pois tuottajan ja yleisön väliltä, kuten monilla muilla aloilla on käynyt. Virtuaalihyväntekeväisyys on joukkorahoituksen näkyvä ulottuvuus”.

Brickstarterissa Kikstarterin ideaa on sovellettu laajemmin kehittämiseen. Tavoitteena ei ole ensisijaisesti rahoituksen kerääminen vaan kannatuksen ja hyväksynnän saaminen sekä ideoiden edistäminen.

Sähköinen alusta on olemassa vain protona, mutta silti se tuntuu elävän omaa elämäänsä sen liikkeelle laittamien ideoiden ja ajatusten myötä. Mutta Brickstarter ei tietenkään syntynyt tyhjiössä. Sen rinnakkaistoteutuksia on ollut ja tulee olemaan erilaisissa yhteyksissä ja hyvä niin. Kaikki ne edustavat samaa jatkumoa, joka kertoo ihmisten tarpeesta olla läsnä oman elinympäristönsä tapahtumissa, mikä on osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.

Ihmiset haluavat olla mukana vaikuttamassa

Ihmisillä on entistä suurempi tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin.  Sen voi nähdä olevan vastakehitys globaalille kehitykselle, jossa suuret ratkaisut tehdään kaukana tavallisten ihmisten ulottumattomissa. Nykykehitys on vastakkainen ilmiö globalisaatiolle, koska se etsii ihmiskasvoista ja ihmisen kokoista elinympäristöä haasteineen ja ratkaisuineen.  Pienet asiat saavat uuden,  suuremman merkityksen sitä kautta, miten ne tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan ja omaa elämää määrittäviin kehityskulkuihin.

Pienten asioiden ja jaettujen merkityksellisten tapahtumien kautta rakennetaan myös uudenlaista yhteisöllisyyttä. Jakamistalous eri muodoissaan edustaa muun muassa tätä kehitystä. Omistamisen sijaan elämää rakennetaan kokemusten ympärille. Sosiaalisen median ja teknologisen kehityksen myötä ihmisten tapa osallistua ja olla läsnä on muuttunut. Se on  laajentunut fyysisestä maailmasta virtuaaliseen maailmaan, mikä on lisännyt läsnäolon volyymia ja vaikuttavuutta. Sosiaalisen median mekanismit, kuten hyväksynnän ja kannatuksen  etsiminen,  yksityisyyden rajojen hälveneminen, mielipiteiden ja kansalaisaktiivisuuden tiivis kytkös konkreettiseen toimintaan sekä tavaroiden ja resurssien jakaminen mielipiteiden tapaan, ovat vähitellen muuttamassa tapaamme nähdä ympäröivää fyysistä maailmaa ja sen toimintaa. 

Osallistuminen haastaa hallinnon rakenteita

Uusi demokratiakehitys ammentaa voimaansa uudesta yhteisöllisyydestä. Edustuksellisessa demokratiassa asioiden edistäminen luovutetaan harvoille ja valituille kansan ja asukkaiden edustajille. Nykyinen virtuaalimaailma ja teknologiaratkaisut antavat kaikille mahdollisuuden osallistua suoraan ilman edustuksellisia välikäsiä.  Mitä enemmän yhteisöllistä kehitystä tapahtuu ihmisten arkielämässä sitä enemmän painetta kohdistuu myös perinteisiin hallinnollisiin ja poliittisiin malleihin. Voidaan puhua demokratian kriisistä – mutta yhtä hyvin demokratian uusista muodoista – ilman uhkakuvien maalailua. 

Uusissa osallistumisen muodoissa piilee myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nykyisenkaltainen maailma visaisine ongelmineen vaatii uusia ratkaisumahdollisuuksia ja myös uusia ratkaisutapoja. Hallinnon kankeat menettelyt eivät kaikilta osin taivu muuttuvan maailman joustavuusvaatimuksiin.  Myönteisesti ajatellen osallistumisen ja joukkoistamisen kautta hallinto osittain vapautuu siihen kohdistuvista vaatimuksista koska ratkaisuja etsitään muilla foorumeilla.

Hallinnon ja asukkaiden välinen vuoropuhelu on jo jonkin aikaa nähty alueena, jota kunnissa ja valtionhallinnossa tulee kehittää. Siihen on tällä hetkellä myös lainsäädäntöön perustuvat velvoitteet. Osallisuutta mietitään laajalti kuntatasolla, sillä osallistumisen myötä ihmiset odottavat aitoa vuoropuhelua, palautetta, tasapuolista vaikuttamismahdollisuutta ja avoimuutta. Miten tämä kaikki järjestetään ja miten se vaikuttaa hallinnon rakenteisiin ja siellä tehtävään työhön? Ihmisten osallisuus omaa elinympäristöään koskeviin kysymyksiin on uusi ja haastava ilmiö juuri tuon edellä mainitun vankan edustuksellisuuden perinteen vuoksi. Uudenlaisen osallistumisen edellytyksenä on, että hallinnon työtapojen, työvälineiden ja osaamisen on kehityttävä vastaavasti. Brickstarter-tyyppiset sähköiset ympäristöt  ovat askel tähän suuntaan, sillä ne tarjoavat työvälineitä osallisuuden rakentamiseen.

Kotka kokeilee rohkeasti

Kotkassa etsittiin www.avoinkotka.fi-sivustolla uudenlaista vuorovaikutusta asukkaiden ja hallinnon välillä.  Avoinkotka-kokeilun  taustalla vaikuttivat kokemukset Sitran Brickstarter-alustan kehittelystä ja sen ympärillä käydystä ideoivasta keskustelusta. Vuorovaikutusta halutaan kehittää kuntatasolla, mutta pelkkä sähköisen kanavan avaaminen ei riitä. On huolehdittava siitä, miten asiat esitetään ymmärrettävästi, miten luottamusta rakennetaan virkamiesten ja asukkaiden kesken ja miten helposti tieto on saatavilla. Vuorovaikutuksen rakentamisessa tiedon avoimuus ja yksinkertainen informaatiorakenne  ovat avainasemassa. Sen toteutumiseen vaikuttavat sekä sähköisen alustan tekniset ratkaisut (hierarkkiset rakenteet) että virkamieskunnan asenteet että hallintokulttuuri. Tässä kehityksessä päästiin hyvään alkuun Kotkassa. Kotkan kaupungin puolelta tuotiin avoimesti esiin kehitteillä olevia asioita, vaikka ne olivat keskeneräisiä tai luonnosvaiheessa. Asukkaiden puoleen käännyttiin ja toivottiin heiltä näkemystä ja ideoita kehityksen ja kaupunkistrategian uusista suunnista. Näin meneteltiin esimerkiksi Kotkan vanhan satama-alueen kehittämissuunnitelman osalta. Kilpailun kautta asukkaat saivat esittää ideoitaan ja väliaikaisesti toteutettavia hankkeita. Samanaikaisesti tartuttiin tärkeään kaupunkikehityskysymykseen koskien kaupungin vajaakäytössä olevien alueiden käyttöasteen tehostamista kestävän kehityksen hengessä.

Vastaavanlaisia esimerkkejä syntyy maailmalla ja Suomessa jatkuvasti. Osallistava suunnittelu etenee tällä hetkellä niin asuinympäristöjen kehittämisessä, arkkitehtuurissa, strategiatyössä, budjetoinnissa ja niin edelleen. Maailman monimutkaistuessa entisenkaltainen hallintokulttuuri ei enää toimi. Sosiaalisen median ja virtuaaliyhteisöjen maailmassa ihmisten odotukset muuttuvat. Heillä on kokemuksia yhdessä saavutetuista voitoista ja esteiden voittamisesta omaksi kokemissaan asioissa. Heillä on halu olla  osallisina mahdollisessa maailmassa.

Tutustu julkaisuihin:

Brickstarter / Bryan Boyer, Dan Hill. Sitra, 2013

Avoin Kotka, kokeiluhankkeen loppuraportti /  Erkki Hedenborg, Jouni Eho.  Oxford Research Oy, 2013