Kuva: Saana Säilynoja

Julkaistu 05.04.2017

Palveluväylä liikuttaa dataa, mahdollistaa palveluja ja helpottaa ihmisten arkea

Sähköiset palvelut edellyttävät kansalaisten vahvaa tunnistamista ja tietokantojen välistä tietojen vaihtoa. Sitra toi yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijat ja edisti hankkeillaan palveluväylän syntyä Suomeen. Nyt käynnissä on maailman mittakaavassakin ainutlaatuinen yhteistyö kahden valtion, Viron ja Suomen välillä.
Kirjoittaja
Asiantuntija, Viestintä, Sitra
Kirsi Suomalainen vastaa Hyvinvoinnin palveluoperaattorin, Kestävän talouspolitiikkakoulutuksen ja Työelämäpalkinnon viestinnästä. Työlistalla ovat myös Tajua Mut! -toimintamalli lasten ja nuorten kanssa tehtävään yhteistyöhön, digitaalinen palvelutori ja LATU-toimintamalli työyhteisön kehittämiseen.
Nopeat faktat

Tavoite, työ ja tulos

Tavoite: Tavoitteena oli luoda toimintaympäristö ketterämmille sähköisille palveluille sekä edistää yhteisten tietojen käyttöä ja julkisen datan avaamista.
Työ: Sitra toi yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijat edistämään sähköistä asiointia ja tietokantojen välistä datan vaihtoa.
Tulos: Palveluväylä toimii ja se on määritelty julkisen sektorin datan vaihdon perustaksi. Sähköinen asiointi lisääntyy esim. tulorekisterin käyttöönoton myötä vuonna 2019. Suomi ja Viro allekirjoittivat sopimuksen yhteisestä instituutista, joka kehittää X-Roadia jatkossa.

Mistä työssä oli kyse?

Monipuolinen sähköisten palvelujen tuottaminen ja käyttö edellyttävät kansalaisen sähköistä tunnistamista ja tietokantojen välistä tietojen vaihtoa yhtenäisellä tavalla. Yhteinen palveluväylä vastaa juuri tähän tarpeeseen. Palveluväylä on tiedonvälityskerros, joka määrittää miten tietoja välitetään eri tietojärjestelmien välillä. Sen avulla voidaan mm. hyödyntää olemassa olevia tietokantoja uudenlaisten palvelujen tuottamisessa. Palveluväylä toteutetaan teknisesti Virossa käytössä olevan X-roadin (tiedonvälitysalustan) pohjalta ja samoilla periaatteilla.

Sitran projektin tavoitteena oli luoda toimintaympäristö ketterämmille sähköisille palveluille sekä edistää yhteisten tietojen käyttöä ja julkisen datan avaamista. Ketterämmän sähköisen asioinnin myötä syntyy uutta liiketoimintaa, kansalaiset omistavat omat tietonsa ja voivat ottaa enemmän vastuuta omista asioistaan. Lisäksi sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy Suomessa ja uudet tiedonvälitystavat vähentävät kustannuksia ja kasvattavat tuottavuutta.

Toimintaympäristö rakentuu kaikkien hyödynnettävissä olevista kansallisista ratkaisuista ja toimintatavoista: palveluväylästä, tunnistamisratkaisusta ja uusista palveluväylää hyödyntävistä palveluista. Perustaa voivat hyödyntää esimerkiksi reaaliaikaisen talouden palvelut, kuten tulorekisteri tai sähköinen asunto-osakerekisteri.

Miten työ eteni?

Sitra edisti hankkeillaan laajaa yhteistyötä yksityissektorin ja julkishallinnon kesken. Vuosina 2013–2015 nostettiin esille kansallisen ratkaisun ja yhteistyön tärkeyttä selvitysten ja tapahtumien avulla.

Sitra muun muassa selvitti palveluväylän hyötyjä ja toimivuutta kokeilujen kautta. Sitra rahoitti kahta palveluväyläpilottia Espoossa ja Lahdessa. Niissä testattiin Viron X-road-ratkaisun sopivuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Kansallisia infrastruktuuriratkaisuja hyödyntävien uusien palvelujen kehittäminen ja edistäminen olivat avainalueen keskeisiä tavoitteita. Esimerkiksi tulorekisterin ja sähköisen asunto-osakerekisterin ja -kaupan kaltaiset palvelut eivät ole nousseet minkään yksittäisen organisaation agendalla tärkeimmiksi, mutta niistä hyötyvät erittäin monet tahot ja niiden toteuttamista kannatetaan laajasti. Sitran selvitykset ja tilaisuudet sidosryhmille edistivät molempien palvelujen toteutusta. Uusia yhteistyömuotoja hyödynnettiin myös ohjauksen tasolla muun muassa perustamalla ICT2015-seurantaryhmä.

Keitä oli mukana?

Työtä tehtiin tiiviisti muun muassa valtiovarainministeriön, muiden ministeriöiden, kuntatoimijoiden ja yritysten kanssa. Palveluväylän käyttöönottoa edistettiin myös tekemällä käyttöönottoselvitykset yhdeksän kunnan kanssa: miten väyläratkaisu sopii kuntien tarpeisiin ja miten väylän toimeenpanovaihe saadaan sujuvasti käyntiin kunnissa. Palveluväylän käyttöönoton etenemistä selvitettiin sote-sektorilla yhteistyössä Kuntaliiton ja STM:n kanssa sekä toteuttamalla selvitykset palveluväylän tietoturvasta ja kustannushyödyistä.

Valtiovarainministeriö (VM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Väestörekisterikeskus ja Sitra suunnittelivat valtiovetoisen tunnistusratkaisun vuonna 2013. Tunnistusratkaisun suunnittelu jatkui yhteistyössä tunnistuspalvelujen tarjoajien kanssa vuonna 2014. Työn tuloksena VM:n ja LVM:n laatima hallituksen esitys hyväksyttiin eduskunnassa tammikuussa 2015.

Mitä saatiin aikaan?

Sähköisen asioinnin ja uusien palvelujen kehittämiselle on syntymässä suotuisa toimintaympäristö. Tällä hetkellä julkisen sektorin organisaatioilla on velvollisuus tai oikeus käyttää Palveluväylää. Yksityisen sektorin organisaatioilla on oikeus käyttää Palveluväylää tietojen siirtoon. Palveluväylän käyttövelvollisuus alkoi 15.7.2016. Velvollisuus tarkoittaa liittymistoimenpiteiden käynnistämistä. Uudenlaisessa palveluarkkitehtuurissa ei ole kyse vain kansallisesta asiasta: Suomi ja Viro sopivat maaliskuussa 2017 yhteisen instituutin perustamisesta kehittämään X-Road-teknologiaa.

Samoin julkisen sektorin organisaatioilla on velvollisuus tai oikeus käyttää Suomi.fi-tunnistusta asiointipalveluissaan, jotka edellyttävät käyttäjän vahvaa tunnistamista. Käyttöön velvoitetun organisaation on otettava palvelu käyttöön 1.1.2018 mennessä. Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019. Sähköinen asunto-osakerekisteri -hanke on yksi Suomen nykyisen hallituksen käynnistämistä kärkihankkeista.

ICT- ja tietohallintoasioissa on perinteisesti tehty hyvin vähän yhteistyötä eri organisaatioiden välillä, olivatpa nämä ministeriöitä, valtioita, kuntia tai muita organisaatioita. Hajaantuneesta kokonaisuudesta on päästy laajaan yhteistyöhön. Kansallisissa hankkeissa uudenlaiset yhteiset ja koordinoidut tekemisen tavat toteutuvat jo käytännössä.

Mikä on työn merkitys tulevaisuudessa?

Julkisten ja kaupallisten palvelujen käyttäminen verkossa edellyttää käyttäjien sähköistä tunnistamista ja valtuutusten ja roolien hallintaa. Kansalaisille sähköinen tunnistaminen ja asiointi mahdollistavat omien tietojen tarkistamisen ja päivittämisen.

Yhteisen palveluväylän kautta voidaan hyödyntää olemassa olevia julkisten organisaatioiden tietovarastoja palvelujen tuottamisessa. Monenlaisten rekisteritietojen, esim. potilastietojen, ajoneuvorekisterin tai ammattioikeuksien, säilyttämiseen riittää yksi paikka, kun ne saadaan palveluväylän avulla käyttöön siellä, missä niitä tarvitaan.

Palveluväylän suurin lisäarvo muodostuu sitä hyödyntävistä uusista palveluista, esimerkiksi reaaliaikaisen talouden palveluista. Reaaliaikaisen talouden infrastruktuurin tavoitteena on automatisoida yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja niin, että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy.

Mistä on kyse?