Arvioitu lukuaika 2 min

Puisia matala- ja nollaenergiataloja globaaleille markkinoille

Metsistään ja puistaan ylpeä Suomi on puukerrostalojen rakentamisen kehitysmaa. Kiinteistöissä käytetään yli 40 prosenttia Suomen kaikesta energiasta, joten puusta rakennettaville matalaenergiakerrostaloille olisi suurta tarvetta. Kotimarkkinoiden lisäksi niistä voisi tulla myös hyvä vientituote.

Julkaistu

Metsistään ja puistaan ylpeä Suomi on puukerrostalojen rakentamisen kehitysmaa. Kiinteistöissä käytetään yli 40 prosenttia Suomen kaikesta energiasta, joten puusta rakennettaville matalaenergiakerrostaloille olisi suurta tarvetta. Kotimarkkinoiden lisäksi niistä voisi tulla myös hyvä vientituote.

Matalaenergia- ja nollaenergiataloissa suomalaisilla on ollut huippuosaamista jo pidemmän aikaa. Myös pientalojen rakentaminen puusta on perinteinen suomalainen vahvuus. Kun keskustelunaiheeksi nostetaan puukerrostalo, voidaan puheet suomalaisesta huippuosaamisesta kuitenkin lopettaa. Puukerrostalorakentamisen mallia on tähän saakka pitänyt mennä hakemaan esimerkiksi Ruotsin Växjön puukerrostaloalueelta.

– Suomessa puukerrostalojen rakentamisen suurin ongelma on ollut puun kastuminen jo rakennusvaiheessa. Betoni kyllä kestää kosteutta ja sään vaihteluja, mutta puu ei. Puukerrostalon voi kuitenkin rakentaa säältä suojassa. Kun rakentamisolosuhteet ovat lähellä taloelementtitehtaan sisätiloja, saadaan puukerrostaloista aivan betonitalojen veroisia. Kustannukset pienenevät, rakentamisen taloudellisuus lisääntyy ja ihmiset saavat asuttavakseen mukavampia ja ekologisempia asuntoja, listaa Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Sitran Energiaohjelmassa mukana oleva Airaksela on rakennuttanut Suomeen matalaenergia- ja passiivienergiataloja aikaisemminkin. Puukerrostalorakentamisesta on kehittymässä yritykselle uusi merkittävä liiketoiminta-alue.

Puukerrostaloilla on mahdollisuus noin 10 prosentin markkinaosuuteen

Puukerrostalojen rakentamista ovat Suomessa hidastaneet tiukat palomääräykset, betonirakentamisen tietoinen edistäminen sekä myös puunjalostusteollisuuden into tehdä puusta ennemmin paperia kuin rakennuksia. Betonikerrostalon on voinut ostaa melkein kuin kaupan hyllyltä. Puukerrostaloja ei halukas ostaja ole saanut edes tilaamalla.
 
– Puuelementtitehtaita meillä on paljon, mutta niiden tuotanto on keskittynyt pientalojen elementtien tuotantoon. Puukerrostalon rakentamisesta ei Suomessa ole kukaan aikaisemmin ottanut kokonaisvastuuta. Puukerrostalojen osuus uusista Suomessa rakennettavista kerrostaloista voi vuonna 2020 olla noin 10 prosenttia. Se tarkoittaa, että meillä rakennettaisiin noin 30 – 40 puukerrostalokohdetta vuosittain, laskee Airaksela.

Rakennusliike Reposen toteuttaman oman pilottitalon rakentaminen alkaa Heinolassa lokakuussa 2010. Valmiina viisikerroksisen ja 27 asuntoa käsittävän puukerrostalon pitäisi olla huhtikuussa 2011.

Vientituote maanjäristysalueille

Puu on kerrostalon rakennusaineena sekä kiitollinen että haastava. Puu joustaa ja kestää värinää betonitaloja paremmin. Siksi puukerrostalot sopivat erinomaisesti maanjäristysalueille. Sinne niitä kannattaisi Airakselan mielestä ryhtyä jollain aikavälillä viemään myös Suomesta.

– Puussa ei ole massaa samalla lailla kuin betonissa. Siksi se joustaa ja värisee betonia enemmän. Liioitellen voikin sanoa, että jos rakentamisen laskelmissa oiotaan, niin ylimmässä kerroksessa linkoava pesukone voi laittaa koko puukerrostalon värisemään. Värinän hillitsemiseksi myös puukerrostalossa on aina jonkin verran betonirakenteita mukana, Airaksela muistuttaa.

Puukerrostalorakentamista suosiva asenneilmasto on Suomessa melko uusi ilmiö. Poliittista ymmärrystä löytyy nykyisin selvästi aikaisempaa enemmän, joskin Suomessa on Airakselan mielestä edelleenkin puukerrostaloille tiukemmat rakennusnormit kuin monessa muussa maassa.

Nollaenergiatalot tulevat – mutta millä hinnalla?

Vuonna 2020 uusien suomalaisten julkisten rakennusten on oltava nollaenergiataloja. Niiden on siis tuotettava yhtä paljon energiaa kuin ne kuluttavatkin. Tämä vaatii paljon uutta ajattelua ja uudenlaista arvomaailmaa. Rakennusteollisuus kykenee tällaisia rakennuksia rakentamaan, mutta onko niiden tekeminen sitten järkevää ja realistista?

– On ja ei. Lyhyellä aikajänteellä puukerrostalorakentamisen hiilijalanjälki on esimerkiksi betonitaloa pienempi. Pitkällä aikavälillä näin ei välttämättä ole, sillä puutalojen elinikä on luultavasti betonitaloja lyhyempi. Aurinkoenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen lisääntyy rakentamisessa tulevaisuudessa. Sitran Energiaohjelman tapaisilla hankkeilla rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuutta voidaan edistää, Airaksela uskoo.

– Kunpa valtiovalta vielä ymmärtäisi senkin, että ilman yrittämiseen panostamista ei tästä nykyisestä taloussuosta nousta. Rahat ja vauraus eivät synny ilmasta vaan työstä, innovaatioista ja tuottavuudesta. Tämä pitäisi vääntää politiikoille tarvittaessa vaikka rautalangasta, huokaa Airaksela lopuksi.

Julkaistu