Arvioitu lukuaika 3 min

Rauni Hagman: Millä eväillä 2010-luvulle?

Vuosikymmenen vaihduttua monella taholla pohditaan tulevaisuuden kehitystrendejä. Erityisen kiehtovilta vaikuttavat viestintäteknologioiden ja -palveluiden kehitysnäkymät.

Julkaistu

Viestintäteknologioiden ja palveluiden kehitys

Vuosikymmenen vaihduttua monella taholla pohditaan tulevaisuuden kehitystrendejä. Erityisen kiehtovilta vaikuttavat viestintäteknologioiden ja -palveluiden kehitysnäkymät.

Viime vuosikymmenen aikana olemme katselleet langattoman viestinnän ja internetin voittokulkua. Kun haluamme tavoittaa toisen, saatamme toki kilauttaa kännykällä kaverille. Tavallisimmin kuitenkin lähetämme sähköpostin, ”mesetämme” tai kerromme kuulumisistamme erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Kyse ei enää ole henkilöltä toiselle tapahtuvasta viestinnästä, vaan verkottuneesta kanssakäymisestä. Hakukoneet puolestaan tuottavat ja järjestävät meille tietoa kaikista maailman asioista. Ihmisten lisäksi verkossa viestivät tai tulevaisuudessa ehkä jopa seurustelevat koneet ja erilaiset järjestelmät.

Kohde- ja joukkoviestinnän rajan hämärtyessä poistuu myös raja viestinnän infrastruktuurin ja palveluiden välillä. ”Älykkyyttä” löytyy verkoista, päätelaitteista ja erilaisista sovelluspalveluista. Sähköisen kanssakäymisen ja tiedonvälityksen pohjana oleva infrastruktuuri ja palvelut ovat globaaleja, ja ne toteutetaan usein ns. pilvessä, jolloin suuret palvelinkeskittymät ja laaja maantieteellinen hajautus takaavat edullisimman tuotannon ja suojan häiriötä vastaan. Pilvipalvelut mahdollistavat myös sovellus- ja kapasiteettipalvelujen hankkimisen suoraan internetistä, jolloin ohjelmistokehitys sekä mm. palvelinkannan mitoitus ja ylläpito siirtyvät palveluntarjoajan huoleksi.  
Toki edelleenkin tarvitaan fyysisiä verkkoja ja konesaleja. Laajakaistaisten kuituverkkojen ja nopeiden langattomien verkkojen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Julkishallinnon ja yritysten palvelut viedään verkkoon ja viestintäyhteyksiä halutaan käyttää ajasta ja paikasta riippumattomasti. Kun verkkoinvestointeja tekevät yritykset haluavat pääomalleen myös tuottoa, joudutaan pohtimaan uudenlaisia ansaintamalleja.

Useimmat internetin kautta tarjottavat palvelut ovat maksuttomia, mihin käyttäjät ovat jo tottuneet. Teleyritykset laskuttavat sopimuksen tehneitä asiakkaitaan liittymistä ja televerkon kautta välitettävästä puhe- tai useimmiten bittivirrasta aikaperusteisesti tai nykyään tavallisimmin kiinteähintaisesti bittiputken kapasiteetin mukaan. Sisältöpalveluiden kehityksessä ei hittituotetta ainakaan ansaintamielessä ole vielä löytynyt. Verkkomainonnan kasvu kiihtyy, mutta tulot eivät merkittävästi kanavoidu perinteisille mediayhtiöille, vaan esim. hakukoneyrityksille.

Koska yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminta perustuu pääosin tietojärjestelmien ja -verkkojen hyväksikäyttöön, verkkojen ja palveluiden häiriöt esimerkiksi energiantuotannossa, liikenteessä, rahoitusjärjestelmissä tai terveydenhoidon tietojärjestelmissä voivat lamauttaa yritysten tai jopa valtioiden toimintakyvyn dramaattisin seurauksin. Viestintäverkkojen häiriöiden sekä tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvien tietoturvauhkien ennaltaehkäisy ja ratkaisut vaativatkin koko ajan yhä enemmän huomiota ja toimenpiteitä.

Tietoyhteiskuntakehityksen realiteetit

Viestintäviraston tavoitteena on tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen sekä monipuolisten, toimivien ja turvallisten viestintäyhteyksien ja -palveluiden takaaminen kaikille Suomessa. Painopisteenä ovat kansalaisten etu, elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden varmistaminen.

Suomen tavoitteena on olla tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaita. Se ei onnistu, jollei verkkoinfrastruktuuria ja palveluita kehitetä käyttäjälähtöisesti ja käytännön realiteetit tunnistaen.

Toimiva kilpailu pitää huolen yritysten investointihalusta ja toiminnan kehityksestä. Alueilla, joilla markkinat eivät pidä huolta tarjonnasta, tarvitaan yhteiskunnan panostuksia kansalaisten tasa-arvoisen aseman varmistamiseksi. Yhteiskunnalla pitäisi myös olla mahdollisimman ajantasainen ja kattava tilannekuva viestintäverkoista ja niiden mahdollisista häiriöistä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen vaatii viranomaisten ja yritysten tiivistä yhteistyötä samoin kuin yhteistä tahtotilaa.

Julkishallinnon palveluiden sähköistäminen etenee, mutta käytännön työ vie aikaa, mikä joskus unohtuu strategioiden laatijoilta. Viestintäyhteyksien ja -palveluiden yhteentoimivuus on edellytys niiden laajamittaiselle käytölle. Erilaisiin tietojärjestelmäprojekteihin nyt jo sijoitettu raha olisi kokonaisvaltaisesti alun perin suunniteltuna tuottanut meille huippuluokan sähköisen infrastruktuurin. Kun puhtaalta pöydältä ei enää voida aloittaa, olisi tärkeää palata ruohonjuuritasolle ja selvittää, minkälaisia hankintoja on jo tullut tehtyä ja mitä niillä voisi yhteiseen päämäärään pyrkien nyt saavuttaa. Uutta toki tarvitaan, mutta vanhaakin pitäisi pystyä järkevästi hyödyntämään.

Varatuomari Rauni Hagman on Viestintäviraston pääjohtaja. Hän on toiminut viraston päällikkönä vuodesta 2001. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa johtajana Kilpailuvirastossa.

Julkaistu