”Reaktiivisen toiminnan aika on ohi” – EU-päätöksenteossa tarvitaan ennakoivaa otetta

Suomen kestävä tulevaisuus edellyttää sitä, että Euroopan unioni osaa ratkoa haasteita ja tarttua mahdollisuuksiin. Monet, ellei useimmat, meitä koskevat lait säädetään EU:ssa, ja unionissa linjataan myös esimerkiksi, miten vahvistamme eurooppalaista kilpailukykyä, linjaamme teollisuuspolitiikkaa tai hoidamme julkista talouttamme. Länsimaisen turvallisuusarkkitehtuurin ja kansainvälisen toimintaympäristön murros pakottavat EU:n määrittämään itselleen uutta suuntaa. 
 
Sitrassa kaksi vuotta sitten käynnistynyt EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutus on osoittanut tarpeen koota yhteen kokonaiskuvaa EU:n tulevaisuuden kehityskuluista.  Jo yli 100 suomalaista päättäjä ja vaikuttajaa on käynyt kurssin. Järjestyksessään viides kurssi starttaa 23.10. Sitrassa on tartuttu myös laajemmin Euroopan unioniin liittyvän ennakointitiedon tarpeeseen. Elokuussa julkaistu, päättäjille suunnattu EU-ennakointikatsaus nostaa esiin mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä EU voi pärjätä hypernopean muutoksen ajassa.  
 
Kysyimme eurooppaministeri Joakim Strandilta ja Sitran ennakointijohtaja Veera Heinoselta, miksi suomalaisten kannattaa olla kiinnostuneita EU:sta juuri nyt, ja miksi ennakoiva ote on päätöksenteossa tärkeää.

Miksi ennakointi on erityisen tärkeää juuri nyt päätöksenteossa? 

Joakim Strand: Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, miten tärkeää on nähdä muutokset ajoissa ja toimia ennakoivasti. Euroopan on kyettävä paitsi reagoimaan myös ohjaamaan kehitystä, ja tunnistamaan teknologiset, ilmasto- ja turvallisuushaasteet varhain, ja kääntämään ne mahdollisuuksiksi. Emme saa unohtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, puhdasta energiaa ja digitalisaatiota. Näiden varaan rakennetaan kestävä talous ja hyvinvointi tulevaisuudessa. Jos onnistumme, meillä on myös varaa turvata maamme sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutusjärjestelmä pitkällä aikavälillä. 

Veera Heinonen: Reaktiivisen toimintatavan aika on väistämättä ohi. Erilaisia isoja kehityskulkuja pitää pystyä tarkastelemaan rinnakkain. Elämme hypernopean muutoksen aikaa, mikä vaatii strategista ja kunnianhimoista kykyä hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, muuten myllerrys on loputonta. Vaikka hallintomme kykenee hyvin vastaamaan muutoksiin, tarvitsemme ennakoivampaa otetta. Sekä Suomessa että EU:ssa tuotetaan laadukasta ennakointitietoa, jonka hyödyntäminen jää rajalliseksi, jos sitä ei käytetä päätöksenteon tukena.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo reilu kolme vuosikymmentä. Miksi suomalaisten ja päättäjien pitäisi olla kiinnostuneita EU:sta juuri nyt?

Joakim Strand: EU:n pöydällä ovat kysymykset, jotka määrittävät myös Suomen tulevaisuuden. Vahva ja toimintakykyinen Eurooppa on paras tae myös Suomen menestykselle. Geopoliittinen tilanne osoittaa selvästi, että tarvitsemme unionin, joka kykenee puolustamaan oikeusvaltioperiaatetta, tukemaan Ukrainaa ja vahvistamaan yhteistä turvallisuutta. 
 
Veera Heinonen: Erityisesti nyt ja ensi vuonna tulisi keskittyä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluihin vuosille 2028–2034. ”Isompi, fiksumpi ja terävämpi,” on komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin luonnehdinta ehdotuksesta. Itse jään pohtimaan sitä, mitä EU-budjetin uusi rakenne tarkoittaa – keskittääkö se valtaa vai tehostaako se varojen käyttöä?

Sitra julkaisi EU-ennakointikatsauksen unionin tulevaisuuteen liittyvistä suurista kysymyksistä elokuussa 2025. Millaisiin asioihin EU:n tulisi panostaa, jotta unioni pärjäisi paremmin ennen kaikkea tulevaisuudessa?

Joakim Strand: EU:n on panostettava entistä määrätietoisemmin kilpailukykyyn, vihreään siirtymään ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on vahvistettava. Euroopan on oltava paikka, jossa syntyy uutta tietoa, teknologiaa ja ratkaisuja: sen tulee olla yritysvetoinen ja yhteistutkimukseen nojaava innovaatiokeskittymä, kaikkien murrosteknologioiden laboratorio. 
 
Veera Heinonen: Juuri näin. Unionin on ratkaistava kilpailukykyhaasteensa ja samalla uskottava siihen, että vihreä siirtymä on edelleenkin keskiössä, kun ratkomme Euroopan suuria tulevaisuuskysymyksiä. Se on välttämätöntä sekä energiaomavaraisuuden että ilmastonmuutoksen näkökulmasta. 

Minkälaista tietoa tai työkaluja Sitra tarjoaa päättäjille, jotta heidän ennakointitaitonsa paranisivat?

Veera Heinonen: Sitran Tulevaisuuden tekijän työkalupakki tarjoaa kokoelman käytännöllisiä ja ajattelua avartavia työkaluja tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin tueksi aloittelijoista asiantuntijoihin – ja myös päättäjille! Sitralaisen ennakoinnin asiantuntijan voi kutsua myös kylään ja viimeisenä mainospalana mainittakoon, että ensi vuoden ensimmäisinä päivinä julkistamme Megatrendit 2026 -katsauksen.  

Joakim Strand: Sitralla on paljon annettavaa tässä työssä. Olemme monesti saaneet olla ylpeitä teidän ennakointikyvyistä esimerkiksi Brysselin käytävillä. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana sain itse nähdä, kuinka vahvaa osaamista ja yhteistyökykyä Sitrassa on ja miten laajasti sitä myös Euroopassa arvostetaan.