Arvioitu lukuaika 2 min

Sadat jyväskyläläiset nauttivat roskaruuasta

Suomen ensimmäinen suuren mittaluokan roskaruokaillallinen sai valtavan suosion Jyväskylässä.

Kuva: Daniel Schildt

Kirjoittaja

Laura Häkli

Julkaistu

Suomen ensimmäinen suuren mittaluokan roskaruokaillallinen sai valtavan suosion Jyväskylässä. Yli 750 ihmistä sai syödä kauppojen hävikkiruuasta kokattua herkkuruokaa.

Roskaruokatapahtuma teki resurssiviisaudesta helposti pureskeltavan jutun. Viisautta on, ettei valtavasti energiaa, ravinteita, lannoitteita ja työtä vaatineita ruoka-aineita heitetä pois, vaan niistä tehdään hyvää ruokaa kaupunkilaisille.

Huhtikuun auringossa paistattelevassa Jyväskylässä saattoi viime keskiviikkona törmätä erikoiseen ilmiöön. Lähes tuhat kaupunkilaista seisoi jonossa keskellä kävelykatua. Mutkittelevan jonon toinen pää ulottui Aren aukiolle valkoiseen telttaan, josta jaettiin kaupunkilaisille ilmaiseksi huippukokki Sami Sorvojan ja Juho Haveri-Heikkilän valmistamaa herkullista ruokaa – ilmaiseksi. Ruoka oli tehty kauppojen lahjoituksina antamasta hävikkiruuasta, eli tavarasta, joka muuten olisi mennyt kaatopaikalle.

Roskaruokaillallisella jaettiin yli 750 annosta ruokaa: mureaksi hautunutta lammaspaistia, kanasalaattia, portobellosienillä ja kinkulla täytettyä pitsaa ja miniburgereita, marinoitua punasipulia ja oliiveja.
”Herkullista! Paljon parempaa kuin yleensä mikään massatapahtumissa saatava ruoka”, kehuivat ateriaansa päättelevät Riitta Miettinen ja Markku Sorsa.
”Todella hyvää ruokaa! Mutta mikä on Sitra?” kyselivät puolestaan aurinkoisilla portailla istuskelevat Suvi Koivisto ja Soile Puustinen.

Roskaruokaillallisen käytännön työt teki markkinointitoimisto Måndag, mutta tapahtuman järjesti Sitra yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa. Tapahtuma oli osa kaupungin ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Kohti resurssiviisautta -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää luonnonvarojen harkittua käyttöä ja kestävää kehitystä.

”Pelkästään suomalaisissa kotitalouksissa heitetään pois syömäkelpoista ruokaa jopa 64 kiloa vuodessa. Tässä on paljon tekemistä”, kertoi Sitran johtaja Jukka Noponen jyväskyläläisyleisölle.
”Ruuan tuottamiseen käytetään valtavasti energiaa, ravinteita, lannoitteita ja työtä eikä ole järkeä heittää sitä pois. Tätä on resurssiviisaus”, lisäsi hankkeen vetäjä Johanna Kirkinen.

Ihmiset jonottivat ruokaa hyvässä hengessä, vaikka syötävää oli luvattu vain noin kolmellesadalle ensimmäiselle. Ruokalahjoituksia tuli kuitenkin niin paljon, että aterian saivat kaikki, jotka vain jaksoivat jonottaa loppuun asti. Lautaset tosin loppuivat kesken, mutta sadoille ihmisille ruokaa tarjoiltiin sen jälkeen mukeista – mitä kukaan ei tuntunut panevan pahakseen. Aurinko paistoi, Mikko Kuustonen lauloi ja Jyväskylässä vallitsi ruokarauha.

”Tällaiset hankkeet saavat hautaamaan ajoittaiset muuttoaikeet! Toivotaan ja tsempataan, että tämä onnistuu”, kommentoi jyväskyläläinen Tanja Tuulinen Facebookissa tapahtuman jälkeen.

Sama henki vallitsi Twitterissä, jossa #resurssiviisauden alla käytiin vilkasta keskustelua alkavasta hankkeesta. ”Resurssiviisaus on menestyksellä istutettu Jyväskylään”, kiteytti tietokirjailija Jussi Laitinen viestinsä alle 140 merkkiin. 

Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille ja erityisesti K-Market Ruokavinkille, K-Citymarket Palokalle, S-Market Savelalle, K-Citymarket Jyväskylä Keljolle, K-Market Kauppahallille, Lähiruokamestareille, Mestarin Herkulle, K-Citymarket Seppälälle, Maailmankauppa Mangolle, Jyväskylän ammattiopistolle ja sen opiskelijoille. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Kirjoittaja

Laura Häkli

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?