Siirry suoraan sisältöön

kuvaaja: Patrik Rastenberger

Julkaistu 22.03.2016

Selvitys: Digitaalisuus, biopankit ja tietovarannot suomalaisen terveysalan keihäänkärjet

Kansainväliset lääketeollisuuden toimijat pitivät tärkeänä mahdollisuutta asioida keskitetysti, kansallisten osaamiskeskusten kanssa.
Kirjoittajat
 
Juha Vapaavuori
Kirjoittajan profiilisivu: Jukka Vahti
Johtava asiantuntija, Viestintä, Sitra
Jukka Vahti vastaa uudistumiskyky-teemaan liittyvien Sitran hankkeiden viestinnästä.

Sitra fasilitoi Medical Research Map -raportin toteuttamisen, jonka tavoitteena on tehdä lääkeyritysten ja lääketieteellisten tiedekuntien yhteistyöpotentiaalista läpinäkyvämpää. Toive raportin laatimiseksi tuli molemmilta osapuolilta ja siten raportin laatimiseen osallistuivat kaikki viisi suomalaista lääketieteellistä tiedekuntaa sekä merkittävä joukko maailman suurimmista lääkeyrityksistä (16 kpl). Selvitys tehtiin kaksiosaisena, sisältäen sekä verkkokyselyn että laajan haastattelukierroksen 24 asiantuntijan kanssa. Raporttia hyödynnetään muun muassa kansallisen terveysalan kasvustrategian toteuttamisessa.

Syöpä- aivo- ja sydän ja verisuonitauteihin liittyvässä tutkimuksessa on eniten yhteistyömahdollisuuksia kansainvälisten lääkeyritysten ja suomalaisten lääketieteellisten tiedekuntien välillä. Näin kertoo vastavalmistunut Medical Research Map-raportti, johon kerättiin sekä yliopistojen että lääkeyritysten näkemyksiä niiden tärkeimmistä tutkimusalueista. Tulokset eivät varmastikaan yllätä asiantuntijoita, mutta raportin myötä käsitys osapuolten intresseistä on aiempaa läpinäkyvämpi.

Kansainväliset lääketeollisuuden toimijat pitivät tärkeänä mahdollisuutta asioida keskitetysti, kansallisten osaamiskeskusten kanssa. Tällaiset luotettavat ja neutraalit tahot voisivat auttaa kontaktien rakentamisessa alueellisten toimijoiden kanssa. Yhtenä useasti mainittuna esimerkkinä käytettiin kansallista syöpäkeskusta.

Tutkijoiden vaihto-ohjelmia yritysten ja yliopistojen välille?

Yliopistot ovat julkisen rahoituksen kiristyessä yhä kiinnostuneempia yhteistyöstä myös yritysten kanssa. Yhteistyöllä voi olla monia muotoja, eikä kyse ole pelkästään tutkimusinvestointien houkuttelemisesta. Medical Research Mapin osana toteutetuissa haastatteluissa nousi esille muun muassa osapuolten vahva taho lisätä keskinäistä verkottumista, jonka konkreettiseksi toteuttamiseksi esitettiin esimerkiksi tutkijoiden vaihto-ohjelmia lääkeyritysten ja yliopistojen välille. Rahoitukselta toivottiin siten lisätukea sekä tutkimusresursseihin että toimijoiden verkottamiseksi.

Lääketeollisuudelle aika on kirjaimellisesti rahaa, koska uusien kehitettyjen lääkkeiden patenttiaika on rajallinen ja suurin osa lääkkeen tuotoista tehdään nimenomaan tuona ajanjaksona. Investointien kannalta selkeät sopimusmallit, mahdollisimman pitkälle räätälöidyt ”avaimet käteen”-palvelut ja yhtenäiset, kansalliset käytännöt edistäisivät myönteisten investointipäätösten tekemistä yritysten pääkonttoreissa.

Maailman suurimpien T&K-investoijien joukossa on useita lääkeyrityksiä, joka selittyy toimialan noin 30 mrd euron vuosittaisilla T&K investoinneilla pelkästään Eurooppaan. Suomeen kanavoituu vuosittain noin 200-250 miljoonan euron edestä investointeja, mutta luku voisi olla paljon enemmänkin – asiantuntija-arvioiden mukaan jopa nelinkertainen määrä. Tämä merkitsisi myös satoja uusia työpaikkoja. Yhtenä haasteena tämän toteuttamisessa nähtiin suomalaisen osaamisen vähäinen markkinointi, jota pitäisi sekä yliopistojen että lääkeyritysten mielestä lisätä.

Suomen vahvuudet korkealuokkaisessa osaamisessa ja tietovarannoissa

Suomi voisi tarjota ensiluokkaisen T&K-ympäristön seuraavan sukupolven innovaatioille, sillä maastamme löytyy osaamista sekä lääketieteellisestä tutkimuksesta että informaatioteknologian alueelta. Tulevaisuudessa hoitojen kehittyessä yhä yksilöllisempään suuntaan, toimijoiden tulisi pystyä tuntemaan loppuasiakkaansa aiempaa paremmin. Digitaaliset ratkaisut voivat tarjota madollisuuksia potilaiden aktiivisemmaksi osallistamiseksi osana hoitoprosesseja. Myös Suomen poikkeuksellisen aktiivinen startup-kenttä sai useita mainintoja molemmilta puolilta, yhtenä käyttämättömänä mahdollisuutena. Yhdistämällä digitaalisen osaamisen ainutlaatuisiin terveyden ja hyvinvoinnin tietovarantoihimme sekä uniikkiin perimäämme, Suomessa voisi kehittyä uusia terveysinnovaatioita globaaleihin terveyshaasteisiin.

Moni nosti esimerkkinä Suomen osaamisesta HYKS Syöpäkeskuksen, joka on arvioitu Euroopan parhaalle tasolle (Comprehensive Cancer Center, CCC). Vaikka tutkimusosaaminen on kärkialueillamme tunnustetusti maailman huippua, niin haasteina nähtiin kliiniseen tutkimukseen tarvittavat resurssit. Lääkeyritykset sekä yliopistot toivoivat, että lääkäreille sekä hoitajille luotaisiin mahdollisuuksia sekä kannustimia tutkimushankkeisiin osallistumiseksi. Kyse on myös kulttuurista, jota tulisi kehittää tutkimusmyönteisempään suuntaan niin ammattilaisten kuin opiskelijoidenkin parissa.

Hyvät eväät menestykselle ovat jo olemassa – suurimpia hyötyjiä potilaat

Mikäli saisimme tuotua poikkitieteellistä osaamista yhteen sekä edistettyä tutkimusmyönteisempää kulttuuria, Suomen ainutlaatuisien tietovarantojen varaan voisi kehittyä kansainvälisesti erittäin mielenkiintoinen kehittämisympäristö. Tätä tukee aktiivisesti tutkimuksiin osallistuva ja teknologisesti edistynyt kansa, jolla on luottavainen suhde viranomaisiin.

Päätöksentekijät ovat jo luoneet erinomaiset puitteet seuraaville askeleille, johon viitekehyksen antavat muun muassa kansalliset strategiat: terveysalan kasvustrategia, genomistrategia ja Sote-tieto hyötykäyttöön strategia. Ne osoittavat ekosysteemin toimijoille, että Suomi haluaa hyödyntää terveysalalla olevia mahdollisuuksia.

Myös terveystietovarantojen hyödynnettävyyttä kehitetään jo Sitran fasilitoimassa Isaacus-hankkeessa, jossa edistetään kansallista yhden luukun palvelumallia tietojen ja rekisterien hyödyntämiseksi. Samalla lisätään tietovirtojen läpinäkyvyyttä, parantaen meidän jokaisen hallintamahdollisuuksia omiin tietoihimme.

Kehitysaskeleet tarkoittaisivat uusia työpaikkoja ja paljon kaivattuja verotuloja. Ensisijaisia hyötyjiä olisivat kuitenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat – eli potilaat tänään ja huomenna, joiden toivo on uusien hoitomuotojen ja -innovaatioiden varassa.

Ota yhteyttä
 
Juha Vapaavuori

Mistä on kyse?