sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.40-vuotias Sitra on perustamisestaan lähtien toiminut yhteiskuntamme poliittisen johdon lähituntumassa. Sitra on tehnyt sen itsenäiseltä pohjalta.
Tuomo Särkikosken historiakirja ”Sitra – Tulevaisuus tehtävänä” juonittuu pitkälti Sitra – terävin valta -akselin liepeille.
Sitran synty ajoittuu murrosaikaan; alkutaipaleiden kuvauksessa tulee esille Klaus Wariksen yhteydenpito Kekkoseen, Koivistoon ja muihin tasavallan kärkihahmoihin. Kirja puolestaan päättyy korostetusti Sitran historialliseen marssiin Säätytalon hallitusneuvotteluihin huhtikuussa 2007. Yliasiamies Esko Aho osallistui yhdessä Erkki Liikasen ja Raimo Sailaksen kanssa hallitusneuvottelujen alussa niihin luentoihin, joilla uuden hallituksen hallitusohjelman pääsuuntaviivoja pohjustettiin.
Särkikosken kirjan vahvuutena on Sitran tapahtumien ja valintojen kytkentä Suomen ja osin maailman muutoksiin, jotka ovat olleet dramaattisia. Globalisaatio on Sitran agendalla sekä kirjoitettuna että rivien välissä. Kansallinen ja kansainvälinen käyvät myös Sitran toiminnassa käsi kädessä. Se on tulevaisuuden tekemistä.
Särkikoski pitää vuoden 1967 tapahtumia ”modernin Suomen alkupisteenä”. Sodanjälkeinen poliittinen kausi veteli viimeisiään, siirryttiin uuteen aikaan teollisuus-, teknologia- ja yhteiskuntapolitiikassa. SDP siirtyi vallankahvaan 25 vuodeksi. Historiamme seitsemäs devalvaatio, todellinen rytkäytys, siihen liittyneet talouspolitiikan tarkistukset, Sitran perustaminen, Klaus Wariksen siirtyminen Sitran yliasiamieheksi, Mauno Koiviston valinta Suomen Pankin pääjohtajaksi ja koko yhteiskuntapolitiikan rakentuminen pitkälti Pekka Kuusen ”60-luvun sosiaalipolitiikka” -kirjan ajatuksille avasivat tietä lähes vuosituhannen loppupuolelle asti. Elettiin suunnittelutalouden alkamisen kulta-aikaa, joka myös tarkoitti hyvinvointivaltion asteittaista rakentamista Ruotsin mallin mukaisesti. Nyt kipuilemme, miten uudistamme hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että sen jalo ydinajatus kestäisi. Siinäkin Sitralla on tehtävänsä.
Särkikoski kuvaa ansiokkaalla tavalla Sitran asemaa yhteiskunnassamme, myös suhteessa muihin toimijoihin ja valtioelimiin. Sitra siirtyi vuoden 1991 voimaan astuneen lainsäädännön perusteella eduskunnan alaisuuteen. Sitra-lain tarkoituspykälä on mielenkiintoinen. Talouden määrällinen ja laadullinen kasvu sekä kansainvälinen yhteistyö ovat hallinneet Sitran agendaa. Vuoden 1991 Sitra-laissa tarkoituspykälän alkua täsmennettiin niin, että Sitran tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan vakautta ja tasapainoista kehitystä. Särkikoski ei ole pohtinut tarkistuksen sisältöä ja taustaa. Sitra on elänyt Klaus Wariksen perinnön mukaisesti edelläkävijänä ja riskinottajana. Waris oli myös jyvällä ympäristösuojelun ja luonnonvarojen käytön merkityksellisyydestä. Hän puhui jopa ympäristönsuojelun hallinnon järjestämisestä. Koivisto oli jo pääministerikautensa alussa vuonna 1968 puuttunut ympäristön pilaantumiseen ja taloudellisen kasvun keskinäiseen riippuvuuteen. Energia- ja ympäristöasiat ovat pysyneet Sitran agendalla.
Sitra joutui myös keskelle kiivasta ideologista väittelyä julkaistessaan Klaus Wariksen, Osmo A. Wiion ja Erik Allardtin teoksen Valinnan yhteiskunta vuonna 1970. Se oli selkeän avoin markkinatalouden ja valinnanvapauden puolustuskirja. Kirja sai aikaan poliittisen rähinän. Muun muassa Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Antti Eskola hyökkäsi kirjaa vastaan ja nimitti Allardtiakin ”porvarilliseksi informaatiosoturiksi”. Markkinatalouden edistäminen on ollut Sitran johtoajatuksena ilman julistuksia. Korpilammen kokouksesta ja SDP:n ja elinkeinoelämän kädenlyönnistä syntyi myös talouspolitiikan suurta linjaa koskeva yhteiskunnallinen konsensus; markkinatalouden päälinjat hyväksyttiin lähes laidasta laitaan. Sitra teki osaltaan töitä talouspolitiikan johtamiskursseillaan tämän ajatussuunnan puolesta. Särkikoski kuvaa näitä tapahtumia mielenkiintoisella ja oikeaan osuneella analyysiotteella.
Talouspolitiikan johtamiskurssit lopetettiin vuonna 2005. Ne oli aloitettu vuonna 1978. Sorsa piti puheen ensimmäisten kurssien avajaisissa. Kurssille numero 1 osallistuivat muun muassa Christoffer Taxell, Olavi J. Mattila, Jan-Magnus Jansson, Paavo Aitio, Heikki Haavisto, Jorma Reini, Mika Tiivola ja Stig H. Hästö. Ykkösrivin väkeä. Talouspolitiikan johtamiskurssit lopetettiin niiden yleisen arvostuksen heikennyttyä. Valtakunnalliset maanpuolustuskurssit sen sijaan etenevät vahvalla suosiolla ja suurella julkisuudella. Mistä on kysymys?
Särkikoski on onnistunut historiankirjoituksessa. Kuvatkin ovat mainioita. Alkukuvien ensimmäinen ja viimeinen kuva kertovat 40 vuoden muutosten häkellyttävyydestä: heinäpellolta Botnia-selluloosatehdaskiistaan Argentiinan ja Uruguayn rajalla.
Seppo Kääriäinen
Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja