sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Suomi näyttää vuonna 2010 onneksi paremmalta paikalta elää ja asua, kuin mitä Sitran vuonna 1980 tekemä ennuste arvioi. Suomen tulevaisuutta kolme vuosikymmentä sitten pohtineet asiantuntijat ovat kokoontuneet nyt uudestaan saman pöydän ääreen. Ainutlaatuisessa hankkeessa tarkastellaan, kuinka hyvin tai huonosti vuoden 1980 ennustukset ovat osuneet kohdalleen. Ravintotuotannon ja rakennusalan ennusteet onnistuivat esimerkiksi hyvin, mutta toisaalta ilmastonmuutosta eivät asiantuntijat osanneet kolmekymmentä vuotta sitten ennakoida.
Sitran yliasiamies Carl Erik (”Calle”) Carlson kokosi vuonna 1980 ennakointiraportin ”Suomen talous 2010”. Apunaan hänellä oli Sitran asiamiehenä vuosina 1975 – 1984 työskennellyt Bertil Roslin. Raportin kirjoituksen aikana oltiin ”toisen öljykriisin” jälkeisissä ankeissa tunnelmissa. Suomen ja maailman tulevaisuus eivät silloin kovin valoisalta näyttäneet.
– Sitrassa uskottiin kuitenkin valoon tunnelin päässä ja päätettiin tehdä ennakointiraportti Suomen tulevaisuudennäkymistä aina vuoteen 2010 saakka. Silloisissa kriisitunnelmissa ennakko-odotuksemme olivat turhankin synkkiä. Suomalaisten onneksi synkimmät ennusteet eivät toteutuneet. Rakennusalan ja ravintotuotannon osalta ennakointimme onnistuivat melko hyvin, monen muun alan kohdalla hiukan heikommin, kertoo eläkepäiviltään ennakointihankkeen tuloksia kokoamaan palannut Roslin.
Hankkeen alustavat arviot ovat vain Roslinin omiin arvioihin perustuvia. Asiantuntijatyöryhmä kirjoittaa vuoden 1980 ennakointihankkeen arvioinnista raportin, joka julkistetaan Sitran julkaisusarjassa keväällä 2010. Raportin kokoaa yhteen Roslin.
Ainutlaatuinen ennakointihankkeen jälkiarviointi
Ennakointihankkeita on Suomessa ja maailmalla tehty runsaasti. Harvoin ennakointihankkeiden onnistumista päästään kuitenkaan seuraamaan useiden vuosikymmenten jälkeen yhtä tarkasti kuin tässä tapauksessa.
– Calle Carlson ehdotti minulle 30 vuotta myöhemmin toteutettavan seurantahankkeen tekemistä jo vuonna 1981. Tosin vain sillä edellytyksellä, että suurin osa silloin hankkeeseen osallistuneista asiantuntijoista olisi edelleen elossa ja järjissään vuonna 2010. Molemmat ehdot tuntuivat täyttyvän riittävän hyvin, joten kokosin ennakointihankkeen porukan yhteen vuoden 2008 syksyllä. Silloisesta 15 asiantuntijasta saimme kokoon ja saman pöydän ääreen kymmenen henkilöä, sanoo Sitran jälkeen muun muassa Alkon johtajana ja Åbo Akademin kanslerina uraansa jatkanut Roslin.
Ainakaan reippaan ja eloisan Roslinin järjissään olosta ei ole epäilyksiä. Korppoossa kesäänsä viettävä Roslin on aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa elämässä. Ennakointihankkeen vetämisen lisäksi Roslin viimeistelee parhaillaan kirjaa omista sotalapsikokemuksistaan vuosilta 1940 – 1947.
Talousennakointi onnistui poliittisten muutosten ennakointia paremmin
Vuoden 1980 ennakointihankkeen tausta-ajatuksena oli tehdä suomalaisten taloudellisesta tulevaisuudesta vähän samantapainen ennuste, kuin minkä Rooman Klubi oli tehnyt maapallon ekologisesta tulevaisuudesta muutama vuosi aikaisemmin. Kolmekymmentä vuotta sitten ympäristöasioita ei Suomessa kuitenkaan nähty olennaisena talouteen vaikuttavana tekijänä. Ennakointihankkeen tekijöiden päihinkin oli iskostunut pikemminkin ajatus, että ”ilmasto nyt ei ainakaan miksikään muutu, vaikka kaikki muut tekijät muuttuisivatkin”.
– Puhtaasti taloudellisiin asioihin keskittynyt ennakointimme ei osannut kovin hyvin ennustaa poliittisia muutoksia. Sellaisia kuten Neuvostoliiton hajoaminen tai Kiinan ja Intian nousu kansainvälisen talouden suuriksi tekijöiksi. Energiaankin me suhtauduimme 1980-luvulla melko puhtaasti vain saatavuusongelmana, emme niinkään ympäristökysymyksenä, Roslin muistelee avoimesti. Sen puoleen hänellä kuin muillakaan hankkeen kokeneilla asiantuntijoilla ei ole muutenkaan tarvetta kaunistella ennakoinnin tuloksia. Keväällä 2010 julkistettavassa raportissa käydään läpi niin ennakoinnin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin.
Sitra käynnisteli ICT-kehitystä jo 1970-luvulla
Sitran hankkeita on usein pidetty hyvin korkealentoisina. Yhteydet hankkeiden tulosten ja tavallisten suomalaisten elämän välillä ovat jääneet ajoittain ohuiksi tai näkymättömiksi. Roslinin mukaan hänen Sitrassa työskentelyaikanaan rahasto oli etenkin teknologis-taloudellisten hankkeiden kotipesä.
– Emme mekään jalat irti maasta olleet. Vuonna 1975 olimme esimerkiksi järjestämässä Suomen ensimmäistä mikroelektroniikan seminaaria Oulussa. Olisi houkuttelevaa ajatella, että se oli jonkinlainen suomalaisen elektroniikkateollisuuden ja Nokian nousun ensi askel. ICT-alan kehitys, jos jokin, onkin vaikuttanut Suomen ja suomalaisten taloudelliseen menestykseen todella paljon, Roslin huomauttaa.
Faktalaatikko:
Sitran ennakointi 2009: Verkkopalveluja ja aktiivisia kansalaisia
Ennakointi on keskeinen toimintatapa Sitrassa myös nykyisin, kuten 30 vuotta aikaisemminkin. Ennakoinnilla tuetaan Sitran omaa toimintaa ja se on työkalu muun muassa strategian suunnittelussa ja ohjelmahautomo-toiminnassa.
– Suurin ero vuoden 1980 ennakointihankkeeseen on varmaankin internetin verkkopalvelujen merkityksen kasvu. Esimerkiksi Flickr-kuvapalvelu ja Google Docs toimivat Sitran ennakointitoiminnassa hyvänä työalustana. Sitran nykyinen ennakointi uskoo vahvasti kansalaisten omaan kykyyn osallistua, vaikuttaa ja toimia. Ennakointitoiminnassa on päätöksentekijöiden lisäksi mukana myös monia asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia, kertoo Sitran ennakointipäällikkö Riitta Nieminen-Sundell.
Käytännössä ennakointitoimintaan voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet kansalaiset Sitran ja Kansallisen ennakointiverkoston ylläpitämässä www.foresight.fi -verkkopalvelussa.
Teksti ja kuva: Kai Tarkka / TrueStoryKuvassa 30-vuoden takaisen ennakointiraportin toteutumisen arviointiraporttia kokoava Bertil Roslin.