Lausunto annettu 30.9.2020.

Keskeiset huomiot

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja tilaamaansa oikeudelliseen selvitykseen yritysvastuulaista. Selvityksessä tarkastellaan, millainen voisi olla yrityksille asetettava kansainvälisiin vastuullisen liiketoiminnan standardeihin pohjautuva ihmisoikeudet ja ympäristön kattava asianmukaisen huolellisuuden velvoite. Selvitys tarkastelee myös, millaisia asianmukaisen huolellisuuden velvoitteita on olemassa kansallisesti ja muissa valtioissa sekä millaisia velvoitteita on vireillä muissa valtioissa ja EU-tasolla. Selvitys sisältyy pääministeri Marinin hallitusohjelmaan ja toimintasuunnitelmaan.

Sitra kiittää mahdollisuudesta lausua koskien selvitystä. Sitran lausunnon keskeiset huomiot on koottu alle.

• Yritysten vastuullisuuden kehittäminen ja yhtenäistäminen on tärkeää. Tavoitteena on, että yritykset näkevät vastuullisuuteen panostamisen etuna ja kilpailukykytekijänä.
• Perinteisten liiketoimintamallien lisäksi on tärkeää tunnistaa sellaisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia, joita tulevaisuuden keskeiset liiketoimintamallit kuten data- ja kiertotalous luovat, ja joita eri maiden nykyinen työlainsäädäntö tai yritysten riskienhallintamenetelmät eivät välttämättä vielä tunnista.
• Datatalouden osalta keskeisiä huomioita ovat yksityisyyteen liittyvät kysymykset. Yritysten kasvava datan käyttö ja digitalisaation jatkuva kehitys lisäävät tarvetta läpinäkyvyyteen ja yhtenäisiin johtamis- ja raportointikäytänteisiin myös datan käytön osalta. Fyysisten toimitus- ja arvoketjujen lisäksi on syytä huomioida digitaaliset toimitus- ja arvoketjut ja datavastuu. Myös suuryritysten datan jakaminen muille toimijoille vastuullisen toiminnan edistämiseksi tulee huomioida tulevaisuuden lainsäädäntöä kehitettäessä.
• Kiertotalouden liiketoimintamallien on ennakoitu aiheuttavan perinteisistä poikkeavia käytänteitä työmarkkinoille. Yksi esimerkki tällaisesta vaikutuksesta on alustatalous, jota jo nyt kritisoidaan siitä, että työntekijöiden laillinen asema ei aina vastaa perinteisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi esimerkiksi tiettyjen kierrätettyjen raaka-aineiden kerääminen ja käsittely voi tapahtua perinteisten toimitusketjurakenteiden ulkopuolella, jolloin riski negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten toteutumiselle kasvaa.
• Kannatamme, että tulevaisuuden liiketoimintamallit sidotaan vahvasti mahdollisen yrityksiä sitovan yritysvastuulainsäädännön suunnitteluun alusta alkaen.

Sitran lausunto

– Yleiskommentit

Mitkä ovat kannaltanne selvityksen keskeisimmät näkökulmat?

Yritysten vastuullisuuden kehittäminen ja eri viitekehysten yhtenäistäminen on kannatettavaa. On tärkeää tuoda vertailtavuutta yritysten vastuullisuuden arviointiin. Näemme, että YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ovat hyvä lähtökohta yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevalle keskustelulle.

Tavoitteena on, että yritykset näkevät yritysvastuullisuuteen panostamisen etuna ja mahdollisuutena kilpailukykytekijänä. On tärkeää, että Suomessa meneillään oleva yritysvastuulakia koskeva selvitystyö kytketään EU:ssa ja YK:ssa valmisteilla oleviin yritysten ihmisoikeusvastuuta koskeviin aloitteisiin. Yksi vaihtoehto on sopeuttaa kansallista lainsäädäntöä EU-tasoisen yritysvastuulainsäädännön astuessa voimaan.

Oliko jotain, mitä olisitte toivoneet käsiteltäväksi enemmän?

Selvityksessä todetaan, että yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia koskettaa laajasti eri toimialoja ja liiketoimintamalleja. Haluamme kuitenkin korostaa kahta merkittävää liiketoiminnan trendiä, jotka on syytä ottaa huomioon mahdollista yrityksiä sitovaa ihmisoikeuslainsäädäntöä suunnitellessa.

Ensinnäkin digitalisaation ja datan käytön lisääntymisen myötä tulisi ottaa huomioon yksityisyyteen (ihmisoikeudet / yksityisyyden suoja) liittyvät kysymykset, joita ei selvityksessä mainita lainkaan. Yritysten kasvava datan käyttö ja digitalisaation jatkuva kehitys lisäävät tarvetta läpinäkyvyyteen ja yhtenäisiin johtamis- ja raportointikäytänteisiin myös datan käytön osalta. GDPR määrittelee tätä, mutta tässäkin yhteydessä on syytä huomioida digitalisaation vaikutukset ja digitaaliset ihmisoikeudet lainsäädäntöä uudistettaessa. Datan kerääminen ja käyttö on toimialat poikkileikkaavaa ja ylikansallista. Toisekseen yritykset ovat eri tasoilla sen suhteen, kuinka datan kerääminen ja hyödyntäminen ymmärretään myös vastuullisuuden viitekehyksessä. (Esimerkkinä markkinoinnin ja asiakkuuden hallinnan käytänteet datan keräämisessä ja hyödyntämisessä ja siitä raportointi.) Tämä on kasvava trendi, ja koska UNGP koskee luonteeltaan yrityksen koko arvoketjua, tätä näkökulmaa on luontevaa ja tärkeää korostaa.

Datan käytön lisääntymisellä on vaikutuksia myös energiakulutukseen ja muihin ympäristökysymyksiin. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä, joten ne ovat relevantteja myös tässä yhteydessä.

Fyysisten toimitus- ja arvoketjujen lisäksi olisi hyvä huomioida myös digitaaliset toimitus- ja arvoketjut, jotka ovat kansallisvaltioiden rajat ylittäviä. Läpinäkyvyys datan arvoketjuissa olisi siis syytä huomioida myös mahdollisessa yrityksiä koskevassa ihmisoikeussääntelyssä (digitaaliset arvoketjut ja datavastuu).

Myös suuryritysten datan jakaminen muille toimijoille vastuullisen toiminnan edistämiseksi tulee huomioida tulevaisuuden lainsäädäntöä kehitettäessä. Selvityksessä voisi selkeämmin korostaa myös yritysten vastuuta siitä, mihin tarkoitukseen asiakkaat käyttävät sen valmistamaa teknologiaa tai tuotetta (esimerkiksi datan osalta).

Toinen tärkeä trendi on kiertotalous, jonka mukaiset liiketoimintamallit ovat keskeinen osa tulevaisuuden liiketoimintaa. On ennakoitu, että osa kiertotalouden toimintamalleista voi luoda perinteisistä poikkeavia käytänteitä työmarkkinoille. Eri maiden nykyinen työlainsäädäntö tai yritysten riskienhallintamenetelmät eivät välttämättä vielä tunnista kaikkia niitä riskejä, mitä uudenlaiset toimintamallit voivat tuoda mukanaan.

Alustatalous on esimerkki ilmiöstä, jonka odotetaan kasvavan etenkin jakamistalouden ja tuote palveluna -liiketoimintamallien yleistymisen myötä. Jo nyt monessa maassa kritisoidaan sitä, että alustataloudessa työntekijöiden laillinen asema ei aina vastaa perinteisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden oikeuksia.

Toinen esimerkki kiertotalouteen liitetystä ihmisoikeusriskistä liittyy kierrätetyn raaka-aineen hyödyntämiseen, jonka kerääminen voi joidenkin raaka-aineiden osalta tapahtua perinteisten työmarkkinarakenteiden ulkopuolella etenkin riskimaissa. UNGP kattaa yrityksen arvoketjun myös raaka-aineiden osalta, ja tätä näkökulmaa voisi entisestään korostaa selvityksessä sekä yritysten riskienhallintamenetelmissä.

Kannatamme, että tulevaisuuden liiketoimintamallit sidotaan vahvasti mahdollisen yrityksiä sitovan ihmisoikeuslainsäädännön suunnitteluun alusta alkaen.

– Ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskeva asianmukainen huolellisuus

Mitkä ovat kannaltanne keskeisimmät näkökulmat, jotka olisi huomioitava jatkovalmistelussa? Kertokaa näkemyksenne alla olevien selvityksen alaotsakkeiden mukaisesti.

Asianmukaisen huolellisuuden prosessi

Kannatettavat näkökulmat:
Mahdollisen lain piirissä olevia yrityksiä on syytä tukea lain toimeenpanossa riittävästi esimerkiksi koulutuksen tai muun tuen kautta.

Tärkeää on, että sekä yrityksille että arvoketjujen piirissä oleville ihmisille selkeytetään lain olemassaoloa ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia.

Toiminnan huolellisuuden arviointi
Ei kommentteja.

Määritelmät
Lain ja selvityksen nimi itsessään voi olla harhaanjohtava: yritysvastuulain olettaisi koskettavan myös esim. ympäristövastuuta ja taloudellista vastuuta. Kannatamme, että lain nimi viittaisi selkeämmin yritysten ihmisoikeusvastuuseen, jotta lain tarkoitus kävisi heti selkeämmin ilmi.

Soveltamisala
Ei kommentteja.

Valvonta ja sanktiot
Tärkeää, että kansallisen lain noudattamista valvotaan ja siihen asetetaan riittävästi resursseja.

Vaikutusarviointi

Mitä olisi huomioitava mahdollisen lainsäädännön vaikutusarvioinnissa?
Ei kommentoitavaa.