Kuva: Sitra

Julkaistu 20.10.2014

Sitran trendit: Taidot haastavat tiedot

Jos Euroopan pääkaupunkeja ei pysty luettelemaan ulkomuistista, kertooko se aukosta yleissivistyksessä?
Kirjoittaja
Asiantuntija, Kiertotalous, Sitra
Ernesto Hartikainen on Kiertotalous-avainalueen asiantuntija. Monikielisen ja hymyilevän ”kiertotalousdiplomaatin” työkuvaan kuuluvat vastuu World Circular Economy Forum 2017 -tapahtuman ohjelmasta sekä kiertotalouden konseptien tuominen Suomen metsiin.

Sitran trendit -artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun Sitran trendilistan trendit yksitellen erilaisista näkökulmista. Tämä artikkeli on sarjan ensimmäinen.

Jos Euroopan pääkaupunkeja ei pysty luettelemaan ulkomuistista, kertooko se aukosta yleissivistyksessä vai onko yleissivistyksen käsite muuttumassa?

Tiedosta on tulossa yhä avoimempaa digitalisaation ja tiedon demokratisaation myötä. Jatkuvasti syntyvän tiedon valtava määrä uhkaa kuitenkin jo ylittää ihmisen käsittelykyvyn. Lukuiset sähköpostilaatikot, sosiaalisen median kanavat ja uutisvirrat syöttävät arkeemme taukoamatta uutta tietoa, jota emme kaikkea kerkeä millään sisäistämään. Ihmisten tuottaman tiedon lisäksi tietoa tuottavat kovaa vauhtia lisääntyvät, internetiin kytkettävät laitteet ja sensorit.

Suuresta osasta tietoa on tullut myös ilmaista. Sosioteknologinen kehitys onkin tuonut meidät siihen pisteeseen, että pelkällä nopeasti vanhentuvalla tiedolla harvoin on enää itseisarvoa. Tiedon priorisoinnista, jalostuksesta ja soveltamisesta on siten tullut yhä arvokkaampaa. Tulevaisuuden seksikkäin ammatti voi olla tilastotieteilijä.

Mitä on tulevaisuuden yleissivistys?

Pääkaupunkiseudun lukiorehtoreiden tilaisuudessa minulta kysyttiin mieleenpainuva kysymys: Mitä on yleissivistys tulevaisuudessa? Jos minua nyt pyydettäisiin nimeämään Euroopan kaikki valtiot ja niiden pääkaupungit, en rehellisesti pystyisi luettelemaan kaikkia ulkomuistista, vaikka niitä lukion maantiedon kurssilla opeteltiinkin. Onko minulla puute yleissivistyksessä, vai onko koko yleissivistyksen käsite muuttumassa?

Vastauksia ”Euroopan valtiot ja pääkaupungit” -haasteeseen on nykyään luonnollisesti helppo googlata. Hakukoneiden käytöstä onkin tullut nykypäivän perustaito. Sekin on tosin taito, jota voi kehittää. Vaikka Googlen hakukone pyrkiikin algoritmeilla etsimään sinulle sopivimmat hakutulokset pelkällä hakusanan syötöllä, pystyy omilla taidoilla myös vaikuttamaan hakumekanismeihin. Jos olisin esimerkiksi kiinnostunut selvittämään Sitran sidosryhmiä (tai ainakin tahoja joiden verkkoaktiviteetti liittyy Sitraan) voisin tehdä Google-haun ”related:sitra.fi”.

Kokeilkaa vaikka.

Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan?

Tärkeitä tulevaisuuden taitoja on muitakin kuin Googlen käyttö. Laajat ICT-taidot yleisesti tulevat kuitenkin olemaan välttämättömiä taitoja niin työssä kuin arjessa. Vaikka meistä kaikista tuskin tulee koodareita tulevaisuudessa, koodauksen perusteet ja logiikka on varmasti hyvä oppia yleistaitoina.

Koulujen teknologiainvestointeihin käytettiin maailmanlaajuisesti viime vuonna 13 miljardia US dollaria. Teknologiakehitys muokkaa opetusta huimaa vauhtia: paikkasidonnaisuus katoaa, oppimisympäristöistä tulee yhä monipuolisempia ja interaktiivisempia ja oppimisesta tulee yhä yksilöllisempää. Pelillistäminen opetuksessa on vahvassa nousussa

Oppiminen itsessään on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Vastaus maailman jatkuvaan muutostilaan ja sen muodostamiin haasteisiin on jatkuva oppiminen. Siihen sisältyy myös kyky poisoppia vanhaa. Elinikäinen oppiminen tulee vaatimaan meiltä rohkeutta, innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita kohtaan. Kompleksisessa ja alati muuttuvassa maailmassa taito mukautua muuttuvaan ympäristöön korostuu. Darwinille kunnioitettu sitaatti ympäristöönsä mukautuvien eliölajien selviytymiskyvystä heijastaa hyvin sopeutumistaitojen tärkeydestä. Kulttuurilliset taidot ja kyky kommunikoida ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa tulee korostumaan yhä globaalimmassa maailmassa.

Ihmisten ei tarvitse kuitenkaan ainoastaan sopeutua muutoksiin. Joudumme tai pääsemme kasvavin määrin myös johtamaan itseämme ja toimintaamme, jolloin kokonaisuuksien hahmottaminen, riskien arviointi, johtopäätösten vetäminen, tulevaisuuden ennakointi, yritteliäisyys sekä yhteistyötaidot nousevat entistä tärkeimmiksi.

Yhä vaativimpien tulevaisuuden ongelmien ratkaiseminen ei enää luonnistu erikoistumalla mihinkään yksittäiseen tieteenalaan, vaan kyvyllä yhdistää eri taitoja ja tietoja, niin omia kuin muidenkin.

Joulukuussa alkaa Sitran seuraava elinvoimafoorumi teemalla Uusi Koulutus. Foorumi kerää 30 hengen poikkiyhteiskunnallisen joukon pohtimaan koulutuksen ja oppimisen tulevaisuutta. Kiinnostuneiden kannattaa seurata syntyvää keskustelua myös elinvoimafoorumin tiimoilta.

Lisää aiheesta:

IFLA:n trendiraportti tietoyhteiskunnan murroksesta

The Atlantic: The Not-So-Distant Future When We Can All Upgrade Our Brains

Institute For The Future: From Educational Institutions to Learning Flows

Institute For The Future: Future Work Skills 2020

PR Newswire: Education Technology Spend Reaches $13 Billion

YLE: Suomalaisyritys rakentaa maailman isointa virtuaalikoulua

ZDNet: How Will the Internet of Everything Change Education by 2018


Mistä on kyse?