Arvioitu lukuaika 4 min

Sitran uusi ohjelma luotaa Intian monia kasvoja

Julkaistu

Verkkoartikkeli 4.4.2005

Intian talous on kasvanut ja avautunut viime vuosina nopeaa tahtia. Suomessa kiinnostus Intian talouteen – erityisesti sen tietotekniseen osaamiseen – tutkimukseen ja kulttuuriin on viime aikoina kasvanut selvästi, mutta edelleen Intia-tietotaito on melko vähäistä. Sitra aloitti vuodenvaihteessa Intia-ohjelman, jonka tavoitteena on kartoittaa maan talouden ja yhteiskunnan nykytilaa ja todennäköistä kehityssuuntaa sekä mahdollisuuksia ja riskejä suomalaisille toimijoille. Ohjelman tarkoituksena on lisätä taloudellista ja kulttuurista Intia-osaamista sekä luoda pohjaa suomalaiselle Intia-toimijoiden verkostolle ja kansainväliselle yhteistyölle.

Intia-ohjelman keväällä päättyvässä ensimmäisessä vaiheessa Sitra tuottaa perusselvityksen, jonka toimittavat ohjelmaa vetävä Sitran tutkimuspäällikkö Vesa-Matti Lahti sekä toimittaja Elina Grundström. Molemmat ovat tutkineet ja kirjoittaneet globalisaatiosta ja maailmantalouden kysymyksistä jo pitkään.Ohjelma tavallaan myös jatkaa Sitran aiempaa Globalisaation konkreettiset vaikutukset -hanketta, jonka osana syyskuussa 2004 julkaistiin paljon keskustelua herättänyt Globalisaation portinvartijat -kirja. Tekeillä olevassa Intia-perusselvityksessä on tarkoitus muun muassa kuvata, mitä erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset toimijat ovat tekemässä Intian suhteen. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, mikä rooli sopisi Sitralle Intian suhteen jatkossa. Intia-kuvaa laajennettava Ohjelma tavallaan myös jatkaa Sitran aiempaa Globalisaation konkreettiset vaikutukset -hanketta, jonka osana syyskuussa 2004 julkaistiin paljon keskustelua herättänyt Globalisaation portinvartijat -kirja. Tekeillä olevassa Intia-perusselvityksessä on tarkoitus muun muassa kuvata, mitä erilaiset kotimaiset ja ulkomaiset toimijat ovat tekemässä Intian suhteen. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, mikä rooli sopisi Sitralle Intian suhteen jatkossa. ”Perusselvityksen haastattelu- ja tutkimusaineistoa ollaan parhaillaan keräämässä ja analysoimassa, ja selvityksen käsikirjoituksen on määrä valmistua toukokuussa. Ohjelman toisessa vaiheessa tehdään sitten kohdennettuja erityisselvityksiä. Kolmannen, toiminnallisemman vaiheen aloittaminen on auki, ja siitä päätetään viimeistään maaliskuussa 2006”, Lahti kertoo.Millaisia tuloksia selvitystyö on tähän mennessä tuottanut?

”Intia-ilmiö ja Intia talousmahtina on jo totta. Suomessa aihe on kuitenkin edelleen melko tuntematon tai kuva Intiasta yksipuolinen. Selvityksessä keskeisenä on juuri ’monen Intian’ teema: Kasvu jakaantuu hyvin eri lailla maan eri osiin ja yhteiskuntaryhmiin. Erilaisia osavaltioita, kulttuureja ja kieliä on niin paljon, että Intiaa on maana hankala määrittää millään yleisillä kuvaajilla.”Intia-aluetta tultaneen Sitran ohjelmassa käsittelemään fokusoidusti eli keskittymällä suomalaisittain kiinnostavimpiin osavaltioihin ja toimialoihin. Lahti itse palasi hiljattain ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen vetämältä vierailumatkalta Intiasta, jossa Lahti kokosi aineistoa pohjaselvitykseen.

”Tietotekniikan alueella Bangalore on tietenkin suomalaisia kiinnostava kaupunki. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Pune, Gurgaon, Hyderabad, Kochi, Kalkutta, Chennai sekä tietysti Delhi ja Mumbai.” Mumbain lähellä sijaitseva Pune on suomalaisittain kiinnostava teollisuuskaupunki, joka on houkutellut pohjoismaisia yrityksiä tietoteknisellä osaamisella ja nykyaikaisilla teknologiakeskuksilla. Tampereen kaupunki virittelee jo tutkimus- ja bisnesyhteistyötä Punen kanssa. Monella taholla odotetaan myös Nokian päätöstä sen uuden tuotantoyksikön sijoittamispaikasta Intiassa. Terveys- ja ympäristötekniikalle tarvetta Lahti arvelee, että toimialoista Sitran ohjelmatoiminnan kannalta synergiaetuja saataisiin terveydenhuollossa, sillä intialaiset haluavat ottaa käyttöön uutta terveystekniikkaa, sekä erityisesti ympäristöteknologiassa, jolle maalla on runsaasti tarvetta. Molemmat alat voivat tarjota suomalaisyrityksille runsaasti mahdollisuuksia. Lahti toivoisi ohjelmalle myös kulttuurista ulottuvuutta, sillä tapojen ja kulttuurin tuntemus luo pohjaa myös kestävälle liiketoiminnalle. ”Kommunikaatio-ongelmat voivat olla esteenä liiketoiminnan kehittymiselle.” Eräänä kiinnostavana teollisuudenalana Lahti pitää tekstiiliteollisuutta, sillä vaatesuunnittelu ja muotoilu ovat Intiassa nousevia aloja, joille suomalais-intialaista yhteistyötä voitaisiin niin ikään rakentaa. Intia-ohjelmassa tärkeänä selvityskohteena on ulkoistamiskehitys, jonka myötä työtä ja palveluita siirtyy halvemman palkkatason maihin. Intia houkuttaa erityisesti tietotekniikka-alaa, mikä ei ole suomalaisnäkökulmasta ongelmatonta. ”Sitra ei voi kääntää globalisaatiokehitystä, mutta se voi vaikuttaa tapoihin, joilla taloudellisiin haasteisiin vastataan. Ilmiö ei muutenkaan ole niin yksisuuntainen kuin usein puhutaan – ainakaan Intian osalta. Myös intialaiset yritykset sijoittavat Suomeen ja ovat kiinnostuneita täällä toimimisesta. Esimerkiksi intialaisella tietokniikka-alan Wiprolla on jo paljon työntekijöitä Suomessa.” Intia kiinnostaa tutkimusyhteisöjä Intialla on vetoa myös muualla maailmassa: Intia-tutkimus on nouseva ala useissa ulkomaisissa ”think tank” -tyyppisissä tutkimusyhteisöissä, Lahti kertoo.Sitran ohjelmassa on jo solmittu kontakteja muun muassa Indian Institute of Management -laitokseen Kalkutassa, National Council of Applied Economic Research -laitokseen Delhissä, Demosiin Britanniassa, Brookings-instituuttiin Yhdysvalloissa sekä British Counciliin. Jatkossa mahdollisia yhteistyökanavia voisivat olla myös esimerkiksi brittiläinen Foreign Policy Centre ja sen kansainvälinen Intia ja globalisaatio -hanke. Lisäksi Kalkutaan on alustavasti ollut suunnitteilla perustaa Nordic Research Center, jonka eteenpäin viennissä Teknillinen korkeakoulu ja Tampereen yliopisto ovat olleet aktiivisia. Suomesta pohjaselvitykseen kootaan laaja haastatteluaineisto, jonka avulla pyritään selvittämään, mitä erityisesti julkisen sektorin eri toimijat ovat tekemässä Intian suhteen.

Kotimaisia kontakteja on luotu muun muassa ministeriöihin, Finproon, Tekesiin, Suomen Akatemiaan, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun Asia Business Academy’in sekä yksittäisiin suomalaisiin Intia-asiantuntijoihin. Mahdollisia yhteistyötahoja voisivat olla myös yliopistot, yritykset, yhdistykset, VTT ja monet museot. Huhtikuussa Lahti keskustelee sekä Intian Suomen-suurlähettilään Om Prakash Guptan että Suomen tulevan Intian-suurlähettilään Asko Nummisen kanssa yhteistyöhankkeista. Jatkohankkeisiin runsaasti ideoita Lahti pitää kiinnostavana piirteenä Suomen ja Intian taloushistoriallista yhtymäkohtaa. Molemmat maat olivat vahvasti sidoksissa entiseen Neuvostoliittoon ja ovat sen hajoamisen jälkeen rakentaneet uudestaan Venäjä-liiketoimia hyödyntämällä aiempaa Venäjän-tuntemustaan: ”Tällä alueella rajapintaa voisi nähdä Sitran Venäjä-ohjelman kanssa.”Lahti on koonnut useita selvitys- ja tutkimushankeideoita sekä käytännön toiminta-ajatuksia ohjelman mahdollista jatkoa ajatellen. Yksi mielenkiintoinen hanke voisi olla ”suomalaisten Intiat”. Siinä selvitettäisiin Suomen kannalta kiinnostavimmat alueet ja toimialat Intiassa. Alueista tarkasteltaisiin ainakin Delhiä ja Mumbaita, keskeisiä tekstiilituotannon alueita sekä erityisesti uusia kasvukeskuksia. Näitä alueita ja niiden kulttuuria tarkasteltaisiin suomalaisten yritysten toimintaympäristönä, ja oheistuotteena voitaisiin tuottaa esimerkiksi opetuskäyttöön sopivaa verkkomateriaalia ja näyttelyitä. Tarkemman tutkimuksen kohteiksi sopisivat muun muassa tekstiiliala sekä tietotekniikka- ja teleala. Lisäksi olisi hyödyllistä kartoittaa mahdollisuuksia opiskelija- ja tutkijavaihtoon useilla eri koulutusaloilla, kuten bioinformatiikassa ja design-alalla. Kulttuuripuolella mahdollista olisi yhteistyö vaikkapa avointen ohjelmistojen kehittämisessä sekä mediataiteilijavaihto. ”Intian talouskehitys on nyt erittäin kiinnostavassa vaiheessa ja tarjoaa suuria mahdollisuuksia suomalaisille, kunhan toimeen ryhdytään ajoissa. Intia-ilmiöön liittyy kuitenkin perusteetontakin ’hypeä’ ja maassa toimimiseen myös riskejä. Kaikkien ei pidäkään mennä tekemään Intiaan kaikkea, mutta joidenkin suomalaisten kannattaa ehdottomasti mennä tekemään sinne hyvin suunniteltuja asioita.”

Elina Ranta, Verkkotie Oy

Teema

Intia

Intia on Kiinan rinnalla noussut maailmassa voimatekijäksi. Intia-ohjelma (2004-2008) osoitti nyky-Intian olevan kiinnostava yhteistyökumppani. Se kannattaa tuntea.

Julkaistu

Mistä on kyse?