artikkelit
Arvioitu lukuaika 13 min

Sota Ukrainassa: Neljä skenaariota vuoteen 2030

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun 2022 lopulla, Sitran ennakoinnin asiantuntija Christopher Rowley joutui pohtimaan mitä hyötyä tulevaisuusajattelusta on. Jos Putin lähipiireineen voi yhtäkkiä määrittää tulevaisuuden uudelleen, mitä iloa on pitkäjänteisestä ennakoinnista tai visiotöistä? Vastaus löytyi erilaisten tulevaisuuksien kuvittelusta.

Kirjoittaja

Christopher Rowley

Asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti oikeudettoman hyökkäyssodan ja julmuuksien sarjan Ukrainassa, joka jatkuu edelleen. Sota on syventänyt epävarmuutta Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta, sekä herättänyt paljon huolta. Vaikka hyökkäystä edelsi Venäjän vuosikausia jatkunut sijaissota ja vaikuttaminen Ukrainassa, tuli laajamittainen sota lopulta monille yllätyksenä. Tässä tekstissä kerron tulevaisuuksien kuvittelusta skenaarioiden avulla – yhdestä tavasta suhtautua epävarmuuksiin ikävien yllätysten ajassa.

Sitralta kysytään paljon tulevaisuudesta ja sen mahdollisista kehityskuluista. Kysymyksiä ymmärrettävästi herää varsinkin epävarmoina aikoina – eli nykyisin jatkuvasti. Ennakoinnin asiantuntijoina meillä onneksi on erilaisia työkaluja tulevaisuuden ymmärryksen lisäämiseksi myös – tai varsinkin – epävarmoina aikoina.

Yksi keino tulevaisuuksien selkeyttämiseksi on skenaarioiden rakentaminen. Skenaariot ovat tarinoita erilaisista tulevaisuuksista, ja ne voivat auttaa meitä ymmärtämään mahdollisten tulevaisuuksien avaruutta ja tulevaisuuden kehityskulkuihin liittyviä syy-seuraussuhteita. Toisin sanoen: kuvittelemalla erilaisia tulevaisuuksia voimme paremmin ymmärtää oman roolimme tulevaisuuksien luomisessa. 

Kriisitilanteessa tulevaisuusnäkymät helposti kaventuvat ja kärjistyvät, ja monista saattaa jopa tuntua siltä, että on olemassa vain yksi mahdollinen tulevaisuus, jota kohti vääjäämättä ajelehdimme. Näin ei kuitenkaan ole. Yksi tulevaisuustyön tai skenaarioiden keskeisimmistä tehtävistä onkin muistuttaa, että tulevaisuuksia on monia ja me voimme vaikuttaa niihin.

Oheiset skenaariot kertovat neljä erilaista tarinaa tulevaisuudesta. Skenaariot on rakennettu maaliskuussa julkaisemaamme tulevaisuustaulukkoa hyödyntäen. Jokaisessa skenaariossa on jotain hyvää, mutta myös paljon sellaista, mitä emme toivo tapahtuvan. Mitä juuri sinä voisit tehdä yksin ja yhdessä muiden kanssa toivottavien tulevaisuuksien tekemiseksi ja ei-toivottavien kehityskulkujen estämiseksi?

Kuvitus: Topias Dean, Sitra

Skenaario 1: Länsi löytää itsensä

Tässä skenaariossa sota Ukrainassa jatkuu koko 2020-luvun ajan. Venäjä miehittää pysyvästi Itä-Ukrainan, sota hidastuu asemasodaksi ja rintamalinjat pysyvät ajoittaisista taisteluista huolimatta pitkään muuttumattomina. Jatkuva sotatila on Ukrainan itsemääräämisoikeuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta katastrofi, mutta humanitäärinen tilanne maassa helpottuu merkittävästi ajan mittaan. Miehityksen jatkamisella Venäjä eristää itsensä lopullisesti kansainvälisestä järjestelmästä ja kärsii raskaista talouspakotteista sekä niiden aiheuttamasta lamasta.

Tässä skenaariossa länsi löytää itsestään kenties yllättävänkin yhtenäisyyden ja voimakastahtoisuuden Ukrainan tilanteen äärellä. Euroopan ja Yhdysvaltojen toimet Ukrainassa keskittyvät Länsi-Ukrainan puolustuksen vahvistamiseen ja tuhottujen kaupunkien jälleenrakentamiseen. Venäjän häikäilemättömyys ja Itä-Ukrainan traaginen tilanne saavat monet lännessä tajuamaan, että nyt on toimittava monella rintamalla yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Uudistusmielisyys ja liberalismi saavat Euroopassa ja Yhdysvalloissa aikaisempaa enemmän jalansijaa. Samalla Venäjän tukemalta äärioikeistolta katoaa Euroopassa puhti, kun liikkeiden rahoitus ja tuki Venäjältä ehtyvät ja Venäjä-vastaisuus lisääntyy. Fossiilisista polttoaineista luovutaan Euroopassa kiihtyvällä tahdilla paitsi energiaomavaraisuuden, myös vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. Eurooppalaista maataloutta uudistetaan ja varsinkin ruokakasvien viljelyä tuetaan ruoan päästöjen vähentämiseksi.

Tässä skenaariossa Venäjä irtautuu globaalista internetistä ja Kiina syventää omaa digitaalista eristäytymistään. Valtiot lännessä ottavat digijätit ja datatalouden entistä tarkempaan syyniin ja alan sääntelyä lisätään voimakkaasti. Someyhtiöiden käsistä lähtenyt valta ja disinformaation leviäminen nähdään 2010-luvun suurimpina epäonnistumisina. 2030-luvulle tultaessa teknologiayhtiöt lännessä on valjastettu entistä voimakkaammin demokratian puolustamiseen. Tämän seurauksena osa sääntelyä välttelevistä yrityksistä on siirtänyt toimintaansa epädemokraattisempiin maihin, kuten Kiinaan tai Arabiemiraatteihin.

Tässä skenaariossa Venäjästä on tullut kriisiyhteiskunta, joka ei enää juurikaan uhkaa asevoimia ja hybridipuolustusta vahvistanutta länttä. Kuilu lännen ja Kiinan välillä on kasvanut huolestuttavan suureksi, ja moni pelkää kiristyvien jännitteiden purkautumista sotana Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä 2030-luvulla.

Kuvitus: Topias Dean, Sitra

Skenaario 2: Ei vihreä, vaan sininen siirtymä

Tässä skenaariossa jännitteet Naton ja Venäjän välillä kärjistyvät 2020-luvun puolivälissä sotilaallisiksi yhteenotoiksi. 2020-luvun alkuvuosina Venäjä laajentaa voimakkaasti hybridi- ja kybervaikuttamistaan Nato-maiden suuntaan, ja kykenee jopa suorittamaan joidenkin kriittisten kohteiden sabotaasia sekä salamurhia Euroopassa. Yhdysvaltojen presidentinvaalien 2024 jälkeen Venäjä päättää testata maltillisen mutta Nato-kriittisen republikaanipresidentin sitoutumista Euroopan puolustukseen ja käynnistää vuodenvaihteessa sarjan sotilaallisia operaatioita joidenkin strategisten kohteiden valtaamiseksi Itä- ja Pohjois-Euroopassa.

Ukrainan sodan heikentämä Venäjä ei kuitenkaan aloita laajamittaista maasotaa, vaan taisteluja käydään erityisesti Itämerellä, arktisella alueella sekä Baltian maiden ja Puolan ilmatilassa. Yhdysvallat kuitenkin päätyy osallistumaan Euroopan puolustamiseen täysimittaisesti ja Venäjä kohtaa merkittäviä tappiota eri rintamilla. Venäjä ei saavuta sotilaallisia tavoitteitaan ja Ukrainakin onnistuu karkottamaan venäläisjoukot alueeltaan. Sotaretken epäonnistuminen nähdään valtavana arvovaltatappiona kaiken likoon laittaneelle Putinille.

Venäjällä leviää huhuja, joiden mukaan Putin on menettänyt järkensä ja aikoo viedä Venäjän ”viimeiseen isänmaalliseen taistoon” – ydinsotaan Lännen kanssa. Lopulta tämä on liikaa Putinin lähipiirille ja Kremlissä suoritetaan palatsivallankumous, jonka seurauksena sotatoimet Euroopassa lopetetaan. Pakotteisiin ja niiden aiheuttamaan kurjistumiseen väsynyt kansa vaatii kuitenkin suhteiden normalisoimista lännen kanssa. Mielenosoitukset ja tyytymättömyys johtavat vallan nopeaan vaihtumiseen, ja uusi johto lupaa kauppasuhteiden normalisointia ja talouden uudistamista. Venäjä-asiantuntijat Euroopassa ovat yllättyneitä vallanvaihtumisen verettömyydestä ja sen nopeudesta.

Sodan jälkeen Euroopassa keskitytään talouden ja idänsuhteiden jälleenrakentamiseen. Keskustaoikeistolaiset hallitukset solmivat merkittäviä energia- ja kauppasopimuksia Venäjän uuden hallinnon kanssa. Fossiilisten energianlähteiden käyttö jatkuu voimakkaasti, ensin osana sotataloutta ja sitten Venäjän energiavarantojen voimakkaan kaupallistamisen myötä. 2030-luvulle saavuttaessa Euroopan talous on edelleen ekologisesti kestämättömällä pohjalla.

Tässä skenaariossa digitaalista infrastruktuuria Euroopassa kehitetään voimakkaasti, mutta alalla eletään 2020-luvun lopulla melkoista villiä länttä. Yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset teknologiayhtiöt on ensin valjastettu osaksi sotatoimia, mutta sodan päättyessä alan sääntelyä puretaan voimakkaasti ja varsinkin someyhtiöt ottavat melkoisia vapauksia käyttäjiensä datan kaupallisessa hyödyntämisessä. Sodanjälkeisessä informaatioympäristössä eletään hämmentäviä aikoja: sodanaikainen sensuuri, propaganda ja eri osapuolten informaatiovaikuttaminen ovat jättäneet jälkensä yhteiskunnalliseen keskusteluun, eikä kansalaisten medialukutaitoon ole panostettu riittävällä tavalla. Moni pohtii, miltä pirstaloitunut internet tuleekaan näyttämään 2030-luvun edetessä?

Kuvitus: Topias Dean, Sitra (Kuvalähde: TV. Sijung Hotel, North Korea. (stephan), Wikipedia, CC BY-SA 2.0)

Skenaario 3: Hajautettu maailmansota

Tässä skenaariossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sodan pitkittyminen Euroopassa johtavat lukuisiin kansainvälisiin ja paikallisiin konflikteihin eri puolilla maailmaa. Pattitilanne Ukrainassa ja Lännen ja Venäjän välisten jännitteiden syveneminen mahdollistavat konfliktien kehittymisen. Vauraiden valtioiden huomio on siirtynyt pois rauhanvälityksestä ja kehitysyhteistyöstä, mikä pahentaa konfliktien kärjistymistä hauraissa valtioissa.

Länsi ja Venäjä myös käyttävät kansainvälisiä ja kansallisia konflikteja hyödyksi omien etujensa edistämiseksi ja tukevat vastakkaisia osapuolia hieman samaan tapaan kuin kylmän sodan aikana, mutta tällä kertaa varsinkin turvallisuusalan yrityksiä ja monikansallisia yhtiöitä hyödyntäen. Lisääntynyt asevarustelu ja asevalvonnan vähentyminen lisäävät myös aseiden viemistä konfliktialueille niin valtioiden, yritysten, järjestäytyneen rikollisuuden kuin poliittisten liikkeiden toimesta. Aseiden ja räjähteiden valmistaminen sekä yksinkertaisten asejärjestelmien kuten lennokkien hyödyntäminen helposti saatavilla olevien materiaalien ja ohjeiden avulla yleistyy merkittävästi.  

Sodan ja jännitteiden jatkuminen Euroopassa ovat myös siirtäneet huomion pois tarvittavista ilmastotoimista. Olemassa olevia kansainvälisiä ilmastosopimuksia ei noudateta eikä uusia saada tehtyä. Ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ei synny sopua, eikä valtioilla ole kannustimia luopua fossiilisten käytöstä. 2020-luvun edetessä sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulvat ja kuivuudet lisääntyvät ja niistä seuraa entistä enemmän nälänhätää, köyhyyttä ja pakolaisuutta, mikä syventää olemassa olevia väkivaltaisia konflikteja ja luo edellytyksiä uusien kehittymiselle.

Tässä skenaariossa Kiina käyttää valtaa entistä aggressiivisemmin omien rajojensa ulkopuolella. Kiinan aiemmin kaupalliseen ja kulttuuriseen vallankäyttöön keskittynyt toiminta saa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa sekä Kaakkois-Aasiassa avoimen sotilaallisia ulottuvuuksia Kiinan perustaessa sotilastukikohtia eri puolille maailmaa. Kiina tukee Venäjän toimia länttä vastaan, mutta Venäjä joutuu maksamaan siitä kuvittelemiensa etupiirien kaventumisella. Ukrainan sotaan sidotusta ja sen heikentämästä Venäjästä tulee entistä voimakkaammin vaurastuneen Kiinan apuri tasavertaisen kumppanin sijaan.

Kuvitus: Topias Dean (Sitra), (Kuvalähde: Victor Orban & Jair Bolsonaro: Palácio do Planalto, CC BY-NC-SA 2.0)

Skenaario 4: Kahtia jakaantuneet yhteiskunnat

Tässä skenaariossa Euroopassa on 2030-luvulle saavuttaessa rauha. Rauha on kuitenkin syntynyt Venäjän ehdoilla ja sen etuja hyödyttäen. 2020-luvun alkuvuosina Venäjä saavuttaa hieman yllättäen sotilaallisia voittoja Ukrainassa ja näyttää jo siltä, että Kiovan kaatuminen on lähellä. Aluksi yhtenäisyyttä osoittaneesta Euroopasta on jatkuvan pakotepolitiikan ja sotaväsymyksen myötä tullut entistä jakaantuneempi, ja moni päättäjä Euroopassa etsii jo keinoja Venäjän-suhteiden ja polttoainekaupan palauttamiseksi entiselleen.

Kun Venäjä ensin siirtää ydinasejoukkojaan iskuetäisyydelle Kiovasta ja tarjoaa sitten sodan runtelemalle Ukrainalle ankaraa rauhansopimusta, ei Euroopan hylkäämälle Ukrainalle jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä Venäjän sanelema sopimus. Sopimuksessa Ukraina sitoutuu alueluovutuksiin ja demilitarisaatioon. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvovat venäläisjoukot ja Ukrainassa vallitsevat pitkään 2020-luvulle miehityksenkaltaiset olosuhteet.

Tässä skenaariossa kohonneet kustannukset ja yskivä maailmantalous luovat 2020-luvun alkupuoliskolla tilaa ja kysyntää populistiselle politiikalle. Useassa maassa valtaan nousevatkin veronkevennyksiä ja hinnanalennuksia lupaavat populistiset ja äärioikeistolaiset puolueet. Venäjän informaatio- ja hybridivaikuttamisella on myös oma roolinsa näiden liikkeiden nousussa. Trump valitaan uudelleen presidentiksi vuonna 2024.

Venäjän ja Euroopan kauppasuhteiden korjaamisen myötä talous lähtee 2020-luvun puolivälissä varovaiseen nousuun ja markkinat suhtautuvat jännitteiden purkamiseen myönteisesti. Rakenteellisten muutosten tekemättä jättäminen sekä ilmastonmuutoksen kärjistyminen painavat taloutta kuitenkin jälleen kohti taantumaa 2030-luvulle tultaessa. Valtiot ovat sisäisesti niin jakautuneita ja informaatioympäristö niin sekavaa, että suurien reformien tekeminen ei onnistu. Fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu eikä kansainväliselle yhteistyölle vihreässä siirtymässä tai digitaalisen talouden sääntelyssä ole edellytyksiä. Tässä skenaariossa moni pohtii, miten yhteiskunnat toimivat 2030-luvun muutospaineiden keskellä, kun poliittinen päätöksenteko Euroopassa on entistä riitaisampaa ja jakautuneempaa.

Lopuksi: Miksi teimme nämä skenaariot?

Nämä neljä skenaariota ovat esimerkki siitä, mitä melko yksinkertaisillakin tulevaisuustyökaluilla voi saada aikaan kohtuullisessa ajassa. On tärkeää muistaa, että nämä skenaariot eivät ole ennusteita, eivätkä varsinkaan ennustuksia. Mikään oheisista skenaarioista ei tule toteutumaan sellaisenaan, eivätkä ne myöskään edusta kaikkia mahdollisia tulevaisuuksia. Ennustamisen tai tulevaisuuden tyhjentämisen sijaan haluamme näillä skenaarioilla herätellä ajatuksia ja kannustaa yllättävien, ikävienkin tulevaisuuksien pohtimiseen.

Yllä olevat skenaariot ovat monin tavoin synkkiä. Useissa skenaarioissa esimerkiksi ilmastotoimet ja muut pitkän tähtäimen toimenpiteet jäävät kriisien jalkoihin. Vaikka kriisejä kuvataan usein mahdollisuuksina muutoksiin, eivät muutokset toteudu ilman määrätietoisia toimia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen lisäksi tämä pätee esimerkiksi talouden ja datan sääntelyyn ja uudistamistarpeisiin.

Skenaarioiden tarkoitus ei siis ole herättää lamaannusta, epätoivoa tai yksinomaan dystooppisia mielikuvia. Päinvastoin, niiden tarkoitus on tarjota välineitä toimintaan ja toimijuuteen huonojenkin vaihtoehtojen äärellä tai ei-toivottavien tulevaisuuksien välttämiseksi. Joskus romahduksen kuvitteleminen voi muistuttaa meitä niistä teoista, joilla romahduksen voi välttää. Siksi on tärkeää rakentaa pitkäjänteisesti kestävää, reilua ja innostava tulevaisuutta samalla kun vastaamme kriisien välittömiin vaikutuksiin.

Mikään oheisista skenaarioista ei edusta Sitran näkemystä toivottavasta tulevaisuudesta. Sitra tavoittelee reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, joka edellyttää ekologista jälleenrakennusta, vahvaa demokratiaa ja osallisuutta, arvojen muutosta, talouden uudistamista sekä teknologian valjastamista hyvään. Skenaarioita voi kuitenkin olla antoisaa peilata omiin käsityksiin toivottavista ja ei-toivottavista tulevaisuuksista. Vaikka skenaariot eivät ole politiikkasuosituksia, voi niitä käyttää erilaisten politiikkavaihtoehtojen pohtimiseksi.

Miten skenaariot on rakennettu?

Kun ennakoinnissa puhutaan skenaarioista, tarkoitetaan tarinoita erilaisista tulevaisuuksista. Hyvä skenaario on johdonmukainen, luova ja kertoo meille jotakin mahdollisista tulevaisuuden syy-seuraussuhteista. Skenaarioiden avulla voimme parhaimmillaan ymmärtää paremmin omaa rooliamme tulevaisuuteen vaikuttamisessa.

Nämä skenaariot rakennettiin maaliskuussa julkaisemaamme tulevaisuustaulukkoa (löytyy myös alta) käyttäen. Ensin valittiin yksi muuttuja, ”Ukrainan sota”, kaikkein tärkeimmäksi muuttujaksi. Neljä skenaariota edustavat tuon muuttujan neljää eri vaihtoehtoa: jäätynyt konflikti Ukrainassa, eskaloituminen sodaksi Naton ja Venäjän välillä, kolmas maailmansota ja rauha Euroopassa.

Löydät tarkemmat ohjeet skenaarioiden rakentamiseksi täältä: Miten rakennat skenaarioita tulevaisuustaulukon avulla?

Tulevaisuustaulukko Ukrainan sodan vaikutuksista

Koostimme maaliskuussa tulevaisuustaulukon Ukrainan sodan mahdollisista vaikutuksista. Taulukko on jäsennelty megatrendien mukaan ja siihen on koottu 15 Ukrainan tilanteeseen liittyvää epävarmuutta ja muuttujaa, joita on oleellista katsoa Suomen tulevaisuuden kannalta. Jokaiseen muuttujaan liittyy 3–4 tulevaisuuden vaihtoehtoa.

Tulevaisuustaulukon kokoamista on ohjannut kysymys, mitkä ovat keskeiset Ukrainan kriisiin liittyvät epävarmuudet, joissa voidaan tunnistaa vaihtoehtoisia kehityssuuntia? Taulukon pohjalta kuka tahansa voi luoda skenaarioita eli kuvauksia erilaisista tulevaisuuden tiloista ja tapahtumista. Niiden tarkoituksena on auttaa kuvittelemaan tulevaisuuden erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja.

Tulevaisuustaulukko, jossa 15 muuttajaa vaihtoehtoineen

Mistä on kyse?