artikkelit
Arvioitu lukuaika 4 min

Suomalaisen ympäristöviennin kohteeksi Meksiko ja Keski-Amerikka

Viime vuosina suomalaisen ympäristöviennin katse on kohdistunut pääasiassa Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan. Kiinassa on cleantech-viennille tarjolla huikeat näkymät, jos vain ponnisteluissa onnistutaan ja suomalaisteknologia tekee kauppansa. Mutta onko Kiina-huumassa unohtunut maapallon toisen puolen mahdollisuudet? Miksi kutakuinkin kaikki on pantu yhteen Aasia-koriin?

Julkaistu

Viime vuosina suomalaisen ympäristöviennin katse on kohdistunut pääasiassa Aasiaan ja siellä erityisesti Kiinaan. Kiinassa on cleantech-viennille tarjolla huikeat näkymät, jos vain ponnisteluissa onnistutaan ja suomalaisteknologia tekee kauppansa. Mutta onko Kiina-huumassa unohtunut maapallon toisen puolen mahdollisuudet? Miksi kutakuinkin kaikki on pantu yhteen Aasia-koriin?

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot ovat erityisen suuria Keski-Amerikassa ja Meksikossa. Siellä on nyt huutava tarve uusiutuville energiamuodoille. Myös vesien ja ilman puhdistus sekä jätteiden käsittely kaipaavat merkittäviä parannuksia.

Meksikon erityinen vahvuus on maantieteellinen sijainti Yhdysvaltojen naapurissa. Meksiko toimii porttina myös Keski- ja Etelä-Amerikkaan.  
Suomalaisyrityksiä tekee kauppaa Meksikossa ja Keski-Amerikassa oman toimipisteen kautta jo kolmisenkymmentä. Esimerkiksi Pöyry on ollut mukana projektissa, jossa rakennetaan parhaillaan Meksikon pääkaupungin lähelle yhtä maailman suurinta jätevesitunnelia. Pöyry on myös mukana puhdistamassa Guatemalan suurinta järveä – vesihyasinttien avulla.


Kemira puolestaan on ollut varsin menestyksekäs Meksikon vesien puhdistuksessa. Wärtsilä on rakentanut Keski-Amerikkaan jo parikymmentä voimalaitosta. Mutta lisää ympäristöteknologiaan erikoistuneita suomalaisyrityksiä mahtuu hyvin mukaan. Ehkä Meksikon ja Keski-Amerikan valloitus voisi olla jopa helpompaa kuin Kiinan ja Intian? 

Ilmastonmuutos suurin uhka 

Keski-Amerikka ja Meksiko, jotka sijaitsevat kahden valtameren välissä, ovat äärimmäisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Suuria taloudellisia menetyksiä syntyy etenkin rankkasateiden, hirmumyrskyjen, maanvyöryjen ja kuivuuden aiheuttamien tuhojen vuoksi.

Tilastot osoittavat, että ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Hurrikaanit ovat yhä yleisempiä, samoin trooppiset rankkasateet. Esimerkiksi El Salvadorissa ja Guatemalassa satoi vuonna 2009 noin 40 prosenttia enemmän kuin keskimäärin kymmenen vuotta aiemmin.

Keski-Amerikan maiden kansantuotteesta jo nyt huomattava osa menee sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien tuhojen torjuntaan ja korjaamiseen. Mitä myöhemmäksi ilmaston lämpenemisen torjunta venyy, sen suuremmat uhkat ovat edessä. Näissä maissa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi myös nopeasti päteviä ratkaisuja, joilla voidaan myös sopeutua ilmastonmuutokseen ja tehdä vahingoista mahdollisimman pieniä.

Suomalaisella cleantech-osaamisella voisi olla Keski-Amerikassa ja Meksikossa suuret mahdollisuudet. Teknologian lisäksi myös tietotaidolla on kysyntää, esimerkiksi biomassan käytöllä energian tuotannossa sekä energiatehokkuudella.

Uusiutuvaa energiaa tarvitaan

Keski-Amerikan ja Meksikon energiantuotanto perustuu tällä hetkellä vielä vahvasti hiilen ja öljyn käyttöön. Alueen talouden kasvu vaatii koko ajan lisää energiaa. Nyt sitä halutaan tuottaa entistä enemmän ympäristön kannalta kestävällä tavalla – auringon, maalämmön ja erilaisen paikallisen biomassan käyttö energian lähteinä yleistyvät.

Investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat olemaan merkittäviä. Esimerkiksi yksin Meksiko aikoo lisätä tuulivoiman käytön 2000 megawattiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Jo nyt Meksikossa on yksi maailman suurimmista tuulipuistoista, EURUS, jonka kapasiteetti on 250 MW.

Keski-Amerikan mailla ja Meksikolla on suuri kiinnostus myös ns. puhtaan kehityksen mekanismin CDM-hankkeisiin.

Suomella on ollut jo vuodesta 2002 lähtien Keski-Amerikan maiden kanssa kumppanuusohjelma EEP (The Energy and Environmental Partnership with Central America), jolla on pyritty vähentämään ilmastonmuutoksen tuomaa uhkaa lisäämällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Keski-Amerikan maissa on toteutettu jo yli 270 erilaista hanketta, joilla on edistetty vesi-, aurinko- ja tuulivoiman sekä maalämmön ja biomassojen käyttöä energiantuotannossa.

EEP on ollut menestystarina, jolla on lisätty merkittävästi tietoa ja teknologiaa uusiutuvista energiamuodoista. Nykyisin hankkeen rahoituksessa ovat mukana myös Itävalta ja Euroopan unioni. Keski-Amerikassa luotua toimintamallia on ryhdytty myös monistamaan muualle maailmaan, muun muassa Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Mosambikiin, Vietnamiin ja Thaimaahan. 

Puhdasta vettä – jätteet hallintaan 

Tällä hetkellä suurin osa Meksikon ja Keski-Amerikan asukkaista on jo järjestetyn vesihuollon piirissä. Mutta vaikka vesi virtaa putkissa, on sen laadussa yhä paljon parantamisen varaa. Nyt juomavesi myydään kaupoissa muovipulloissa – osa vedestä rahdataan tänne jopa Ranskasta asti. Tämä ei ole lainkaan ympäristöystävällistä. Finpron mukaan vesisektorilla on tarvetta muun muassa konsultoinnille, pumpuille, putkille, automaatiolle, kasteluratkaisuille, lietteen käsittelyteknologioille ja biokaasujärjestelmille.

Keski-Amerikassa ja Meksikossa on rakennettu viemäreitä jo useimpiin kaupunkeihin, mutta niissä kulkevasta jätevedestä suurin osa menee edelleen puhdistamattomana jokiin, järviin ja meriin. Osa jätelietteistä ajetaan pelloille lannoitteeksi. Lähivuosina jätevesien puhdistamiseen on tarkoitus tehdä huomattavia investointeja. Esimerkiksi Meksikossa tavoitteena on, että 60 prosenttia jätevedestä saadaan puhdistetuksi vuoteen 2012 mennessä.

Myös teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden käsittelyssä on Meksikossa ja Keski-Amerikan maissa paljon parannettavaa. Kierrätys tekee vasta tuloaan. Näilläkin alueilla suomaisilla yrityksillä voisi olla paljon annettavaa.

Kari Rissa

Kirjoittaja on ympäristötoimittaja, joka vieraili joulukuussa 2010 Meksikossa ja Keski-Amerikassa.