sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Terveydenhoito on muuttumassa entistä enemmän kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Suomalainen Pihlajalinna Oy on kuitenkin muun muassa Sitran käynnistämän Terveysrahaston avulla pysynyt suomalaisessa omistuksessa.
Terveysrahasto on tuonut aikaisemmin lähinnä vain lääkärien vetämään yritykseen liiketoimintaosaamista sekä auttanut Pihlajalinnaa verkostoitumaan yritysten ja julkisen hallinnon kanssa. 
Kun istahdat Suomessa lääkäriä vastapäätä, niin yhä useammassa tapauksessa kyseisen lääkärin palkan maksaa jonkun kansainvälisen sijoittajan omistuksessa oleva terveydenhoitoalan yritys. Terveydenhoito kansainvälistyy hurjaa vauhtia.
– Terveydenhuollon muuttuminen liiketoiminnaksi on monessa suhteessa hyvä asia. Toiminta tehostuu ja useat byrokratian kiemurat saadaan suoremmiksi, sanoo Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren.
– Suomalaisen perusterveydenhoidon luisuminen ulkomaalaisomistukseen tuntuu minusta kuitenkin hieman pelottavalta ajatukselta. Kasvottomat kansainväliset sijoittajat kun eivät tee eroa perusterveydenhoidon ja pölynimurikaupan välillä: molemmista on saatava mahdollisimman kova tuotto melkein hinnalla millä hyvänsä. Itse huomaan ainakin tässä asiassa olevani edelleen enemmän lääkäri kuin yritysjohtaja. Muitakin arvoja kuin liikevoitto täytyy terveydenhoidossa olla, lääketieteen lisensiaattina myös Hippokrateen valansa vannonut Wiren toteaa Tammerkosken kupeessa Kehräsaaressa sijaitsevassa toimistossaan.
Pihlajalinnan vastuulla on merkittävä osa Pirkanmaan alunperin kunnallisesta avoterveydenhoidosta. Yrityksellä on terveysasemia eri puolilla Suomea. Pihlajalinna on aloittanut toimintansa vuonna 2001, ja Sitran käynnistämä Terveysrahasto on tullut yrityksen osakkaaksi vuonna 2006.
Toimitusjohtaja Wirenillä on sosiaali- ja terveysalan MBA-koulutuksen lisäksi kokemusta myös ”aivan rehellisistä” lääkärin töistä terveyskeskuslääkärinä. Haastattelun lomassa entinen aktiiviurheilija organisoi sujuvasti samalla myös vastausta kymmenen miljoonan euron tarjouspyyntöön. Taloustaantuma ei näytä ainakaan vielä toistaiseksi iskeneen kovin kovalla kädellä terveydenhuoltobisnekseen.
Verkostoitumista ja parhaita käytäntöjä
Omista arvoista ja suomalaisesta omistuksesta kiinni pitäminen ei ole hiljentänyt Pihlajalinnan liiketoiminnan kasvua. Yritys on ollut eräs tämän vuosikymmenen nopeimmin kasvaneista suomalaisyrityksistä.
– Pihlajalinnan hallituksessa on nykyisin terveydenhuoltosektorin ulkopuolelta tulleita jäseniä, jotka ovat tuoneet tullessaan uusia tuulahduksia. Terveysrahasto on lisännyt meidän taloudellista ymmärrystämme ja auttanut meitä verkostoitumaan erilaisten yritysten ja julkisen hallinnon toimijoiden kanssa, kertoo Wiren.
– Olemme aikaisemmin olleet enemmän maakunnallinen yritys, nykyisin sen sijaan jo kansallisen tason toimija. Myös uskottavuutemme on päättäjien silmissä lisääntynyt, kun hallituksen kokoonpano ja yrityksen omistussuhteet ovat laajentuneet aikaisemman pienemmän piirin ulkopuolelle.
Suurelle osaa pirkanmaalaisia Pihlajalinna on hyvin tuttu yritys, sillä heillä on asiakkainaan kymmeniä tuhansia pirkanmaalaisia avoterveydenhuollon asiakkaita.
– Terveysrahasto on etsinyt sijoituskohteikseen terveydenhoitoalan yrityksiä, joilla olisi tarjottavanaan toimivia parhaita käytäntöjä (best practises). Meillä oli sellainen tarjottavana nimenomaan Pirkanmaalla toteutetun ulkoistetun kunnallisen avoterveydenhuollon, työterveyshuollon ja perustason erikoissairaanhoidon muodossa.
Wiren ei alunperinkään odottanut Terveysrahastolta mitään ihmetekoja vaan ennen kaikkea uudenlaista bisnesosaamista ja lisäpuhtia yrityksen hallitustyöskentelyyn. Tämä on myös toteutunut.
– Meille oli ehtinyt kertyä jo aika monen vuoden kokemus terveydenhuoltobisneksestä ennen yhteistyötämme Terveysrahaston kanssa. Olimme yhteistyön käynnistymisen aikaan hyvin vakavarainen yritys ja olemme sitä edelleenkin. Emme siis olleet suuressa rahoituksen tarpeessa kuten pääomasijoittajien kohdeyritykset yleensä. Vakavaraisuuden ansiosta voimme kasvaa myös nykyisen taloudellisen taantuman aikana, mutta aivan entisellään kasvu ja uusien ihmisten rekrytointi ei voi jatkua, arvelee Wiren.
Tulevaisuuden trendinä Wiren näkee julkisten ja yksityisten terveydenhoidon toimijoiden yhteistyön lisääntymisen. Hyvä esimerkki tästä on helmikuussa 2009 perustettu Jämsän Terveys Oy, jossa ovat osakkaina Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jämsän kaupunki ja Pihlajalinna Oy. Pienosakkaana on mukana myös Terveysrahasto.
Terveydenhuollon imago ja tehokkuus kuntoon
Wirenin mukaan suomalaisen terveydenhuollon suurin haaste on tehdä terveydenhuoltopalveluiden tuottamisesta aikaisempaa mielekkäämpää ja vaikuttavampaa.
Työn pitää olla sellaista, että ihmiset haluavat sitä tehdä, ja tämän vuoksi terveydenhoitoalan imagon olisi oltava kunnossa. Vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan nykyistä paremmat mittarit.
– Terveydenhuollon kustannustehokkuus on saatava paremmaksi. Potilaiden huonomman hoidon kustannuksella tehokkuutta ei voida kuitenkaan hankkia. Sitra voisi hyvinkin olla se toimija, joka laittaisi suomalaisen terveydenhoidon vaikuttavuuden uusilla innovaatioilla kuntoon, pohdiskelee Wiren.