Sitra kokosi vuosina 2003 – 2004 yhteen parikymmentä suomalaista tulevaisuuden vaikuttajaa. Parasta ennen 2015 -kurssin nuoret kansakunnan toivot tutkailivat Suomen tulevaisuuden näkymiä omasta tuoreesta näkökulmastaan. Kurssilaisten ennustukset muun muassa maahanmuuttajista ja hyvinvointivaltiosta ovat osuneet hyvin yksiin toteutuneen todellisuuden kanssa. Useat tuolloin esiin nostetut teemat ovat polttavan ajankohtaisia edelleenkin.
Sitran nuoret toivot kasvoivat tulevaisuuden päättäjiksi
Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) työskentelevä Elina Moisio ja Etlan tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö osallistuivat molemmat Sitran Parasta ennen 2015 -kurssille vuosina 2003-2004. Molempien silloisten Suomen tulevaisuuden toivojen mukaan kurssin loppuraporttiin kootut ennustukset ovat toteutuneet jopa pelottavan tarkasti.
– Maahanmuuttajakysymyksen nousu merkittäväksi kansalliseksi haasteeksi oli yksittäisenä teemana varmasti yksi keskeisimpiä ennustuksiamme. Aihe onkin nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, huomauttaa nykyisin työministeri Tarja Cronbergin erityisavustajana työskentelevä Moisio. Muita kurssin esille nostamia tulevaisuuden teemoja olivat työn ja työkulttuurin muutos, hyvinvointivaltion uudistumistarve, syrjäytymisen ehkäisy ja uusi globaali sekä moninapainen maailma.
– Maahanmuuttaja-teema oli tärkeä, mutta ehkä eniten keskustelua kurssilaisten keskuudessa herätti kuitenkin hyvinvointivaltion murrokseen ja etuuksien uusjakoon liittynyt keskustelu. Mielipiteiden kirjo oli 22 henkilön ryhmässä suurta. Kurssin keskeinen ohjenuora oli kuitenkin ”konsensus on kirosana!” Niinpä enemmistön näkemyksistä eriävien mielipiteiden esittäminen oli kurssilla sekä sallittua että myös hyvin toivottua, vahvistaa Ali-Yrkkö. Nykyisin kumpikaan haastatelluista ei suostuisi enää ”nuoren tulevaisuuden vaikuttajan” takkia hartioilleen heittämään. Eikä ole oikein tarvettakaan, sillä molemmista kurssilaisista on kasvanut aivan aikuisten oikeita suomalaisia vaikuttajia.
Suurella sydämellä mukana
Parasta ennen 2015 -kurssille kutsutuilta henkilöiltä edellytettiin sitä, että he ovat syntyneet Vanhan valtauksen (vuosi 1968) jälkeen ja että he ovat olleet aktiivisia useilla elämänalueilla. Ensimmäisellä kriteerillä varmistettiin, että kurssilainen kuului ainakin symbolisesti nuorempaan sukupolveen. Jälkimmäinen toimi puolestaan ”nörttisuodattimena”, jolla haluttiin varmistaa kurssilaisen valmius laaja-alaisempaan ajatteluun. Sekä jo silloin Etlassa työskennellyt Ali-Yrkkö että opiskelijapolitiikassa aktiivisesti toiminut Moisio läpäisivät molemmat suodattimet helposti.
– Parasta kurssissa olivat erilaiset mielipiteet ja erilaisista elämänpiireistä tulleet ihmiset. Esimerkiksi taloustieteilijöiden kesken puhutaan helposti vain luvuista ja taloudesta. Muiden ihmisten kanssa sellainen sisäpiiriläisyys ei kuitenkaan millään onnistu. Ja hyvä niin. Omat mielipiteet oli opittava muovaamaan sellaiseen muotoon, että kaikki ymmärtävät puheesi, muistelee Ali-Yrkkö. Rivioppilaaksi itsensä luokitellut Ali-Yrkkö kertoo jääneensä muutaman kerran omine mielipiteineen yksin. Nämä kannanotot liittyivät muun muassa kansalaispalkkaan ja EU:n tulevaisuuteen.
– Taisin olla ainut, joka ei ollut ollenkaan varma onko Euroopan unioni olemassa enää vuonna 2015. Enkä ole varma asiasta kyllä vieläkään, sanoo Ali-Yrkkö naurahtaen.
Kurssilla vahvasti esillä olleeseen työelämään ja -politiikkaan nykyisessä työssään korviaan myöten uppoutunut Moisio muistelee olleensa kurssilla aktiivisesti mukana kaikessa. Samanlainen innostus välittyi hänelle myös muista kurssilaisista.
Katse maailmanlaajuisiin hyvinvointipalveluihin
Suurin yllätys ja muutos kurssilla esitettyihin ennustuksiin on sekä Moision että Ali-Yrkön mukaan ollut ilmastonmuutoksen nousu näin keskeiseksi keskustelunaiheeksi kaikkialla maailmassa.
– Olihan ympäristö ja ilmastonmuutos jo kurssillakin keskusteluissa mukana oleva teema. Se oli kuitenkin enemmän kaikkialle sisäänrakennettuna kestävän kehityksen ajatuksena läsnä lähes kaikessa kurssilla käydyssä keskustelussa. Nyt ilmastonmuutos on onneksi noussut yhteiskunnallisen keskustelun tärkeimmäksi teemaksi. Meillä on vielä mahdollisuus muuttaa tulevaisuus valoisammaksi, uskoo aktiivi-vihreä Moisio.
Ali-Yrkkö vakuuttaa Moision tapaan kykenevänsä lukemaan Parasta ennen -kurssin loppuraporttia punastelematta. Jos vastaava kurssi järjestettäisiin juuri nyt, niin Ali-Yrkön arvion mukaan merkittävä osa silloin valituista teemoista päätyisi myös nyt tehtävään raporttiin.
– Ilmastonmuutoksen merkityksen kasvun lisäksi myös suomalaisen perustuotannon ulkomaille siirtymisen tahtia emme oikein osanneet silloin aikanaan ennakoida. Nyt Suomessa pitäisi panostaa vanhusväestön hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Suomella on tässä asiassa globaali etulyöntiasema, sillä vanhusväestön kasvu iskee muuhun Eurooppaan – Kiinasta ja Intiasta puhumattakaan – vasta vuosien päästä. Näillä globaaleilla markkinoilla on tulevaisuudessa jopa miljardeja asiakkaita, laskeskelee ja ennustaa taloustieteilijä Ali-Yrkkö.
Tavoitteista totta on uusi artikkelisarja, jossa käydään läpi erilaisissa Sitran hankkeissa opittuja ja saavutettuja asioita.