Vakioraati vasemmalta alkaen: Sampo Marjomaa, Tuuli Kaskinen ja Tuomas Rajala. Vieraana Tommi Vasankari.

Julkaistu 16.06.2017

Suomessa jopa lapset viettävät suuren osan päivästään paikallaan

Istuminen ja paikallaanolo saattavat vaarantaa terveyden - miten me suomalaiset saisimme itsemme ylös, ulos ja liikkumaan?

Heti alkuun varoitus! Istutko juuri nyt, tätä tekstiä lukiessasi? Nouse heti seisomaan, sillä istuminen saattaa vaarantaa terveytesi!

Kansan liikkeen tämän viikkoinen vieras on lääkäri ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Hänellä ja UKK-instituutilla on hallussaan iso kasa tutkittua tietoa, joka kertoo istumisen altistavan pitkäaikaissairauksille. UKK-instituutin sivuilla kerrotaan melko karua kertomaa istumisesta:

”Istumisella ja muulla paikallaanololla on yhteys useiden pitkäaikaissairauksien ilmaantumiseen. Näitä ovat esimerkiksi valtimosairaudet ja diabetes.”

”Suomalaiset aikuiset viettävät suurimman osan valveillaoloajasta paikallaan, pääasiassa istuen. Vähäisen liikkumisen elämäntapa alkaa itse asiassa jo päiväkodissa, sillä päiväkoti-ikäiset lapset viettävät suuren osan päivästään paikallaan. Kouluiässä paikallaanolon määrä lisääntyy entisestään.”

Autolla ajetaan, vaikka terveys menisi

Kansan liikkeen Jyväskylässä asuvat koehenkilöt Leena ja Leo ovat huolissaan omasta terveydestään. Jaksossa nähtävä Leon kauppareissuun valmistautuminen konkretisoi ongelman, joka koskettaa isoa osaa suomalaisia.

Leolla on edessään kauppareissu ja hän pohtii sopivinta kulkuvälinettä. Leon kodin pihalta löytyy potkulauta ja useampikin polkupyörä. Eteisen avainkaapissa on sen sijaan kolmet autonavaimet. Ja ulkona kylmä – Leon mielestä. Niinpä mies hyppää auton rattiin ja hurauttaa kauppaan.

Se on jostain syystä hänelle luonteva valinta, vaikka Leo tietääkin että liikunnasta olisi todella paljon hyötyä.

– Kaikkein tärkeintä minulle olisi liikunnan määrän ja aktiviteettien lisääminen.

– Verenpaine nousee, keuhkot eivät hengitä oikein kunnolla ja verensokerit heittelevät. Jos tässä iässä saisi niitä pidettyä vielä kasassa, niin olisi hyvä, Leo miettii.

Aloita muutos NYT!

Mitä asialle sitten voisi tehdä?

Istumatyötä tekevien kannattaa aloittaa niinkin pienistä teoista kuin seisomaan nouseminen ja jaloittelu.

– Elimistössä monet prosessit käynnistyvät, kun ihminen lähtee liikkuman. Aineenvaihdunta, verenkierto, hengityselimistö ja monet muut jutut aloittavat työnsä.

– Toisin sanoen liikunta tai liikkeellä oleminen tuovat terveyshyötyjä, mutta paikallaan ollessa niiden puute tuottaa terveyshaittoja, Vasankari selvittää.

Näiden pienten tekojen jälkeen on hyvä siirtyä hyötyliikunnan pariin. Yksinkertaistettuna homma menee näin: Kävele tai pyöräile niin monta päivittäistä matkaa kuin suinkin vain mahdollista. Käytä hissin sijaan portaita. Tee tämä päätös terveytesi takia ja motivoi itsesi pitämään siitä kiinni – vaikka läntisen yhteiskuntamme rakenteet ovatkin päätöstäsi vastaan. Me kun olemme koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan kehittäneet ratkaisuja, jotka vähentävät hyötyliikuntaa.

Kansan liikkeen vakipanelisti, Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen tekee jaksossa tärkeän huomion: Jos ihmiselle tärkeät paikat (työpaikka, päiväkoti, kauppa jne.) ovat kaukana kodista, on hyötyliikunta vähäistä. Ihminen tekee vähänkin pitemmät matkat autolla.

Ota teknologiasta hyöty irti!

Vaikka länsimaiset yhteiskunnat ovatkin vuosikymmenien ajan tuottaneet laitteita ja ratkaisuja, jotka vähentävät hyötyliikuntaa, on tunnelin päässä valoa. Nykyteknologia on tuottanut oivalluksia, jotka saavat ihmiset liikkumaan enemmän. Niistä muutamia kokeillaan Kansan liikkeessäkin. Esimerkiksi niinkin yksinkertainen juttu kuin askelmittari kannustaa ihmisiä kävelemään enemmän.

UKK-instituutin Vasankarin mielestä erilaisista applikaatioista on ehdottomasti höytyä. Ensinnäkin hän muistuttaa, että ilman mitattavaa tietoa emme voi ryhtyä tekemään töitä sen eteen, että ihmiset liikkuisivat enemmän.

– Mikään appi ei ole sellainen, että se toimisi kaikille. Mutta esimerkiksi Pokemon Go on saanut valtavan määrän tietyn kohderyhmän ihmisiä liikkumaan.

Lopulta mennään metsään

Mutta apeista ja teknologioista perusasioiden äärelle: Vasankari kehottaa kaikkia menemään metsään.

– Mielenterveys on siinä mielessä erilainen juttu kuin monet muut liikunnan terveysvaikutukset. Me koemme liikunnan niin eri lailla, että on vaikea sanoa, kuinka paljon tietystä liikuntamäärästä saa mielenterveydellistä hyötyä.

– Vahva ihmisiltä tuleva viesti on kuitenkin se, että luonnossa liikkuminen tuottaa positiivista virettä. Sitä käytetään aivan liian vähän, Vasankari sanoo.

Myös Kansan liikkeen moottori-intoilija Tuomas Rajala liputtaa metsässä liikkumisen puolesta.

– Vanha viisaus siitä, että tunti metsässä laskee verenpainetta huomattavasti pitää varmasti paikkansa. Ehkä se vielä korostuu siinä, kun käyttää paljon elektronisia laitteita, Tuomas miettii. Hänen kokemuksensa mukaan päivästä jää erilainen fiilis, kun laitteiden renkkaamisen sijaan viettää vaikka edes tunnin ulkona.

– Sillä on mielenterveyteen ihan selvä yhteys – kuten myös liikunnalla. Suurin motivaattori mulle liikkumiseen on se, miten hyvä olo siitä tulee.

Katso Kansan liikkeen neljäs jakso täältä!

Kaikki Kansan liikkeen jaksot löydät Yle Areenasta!

 

Mistä on kyse?