Arvioitu lukuaika 2 min

Tavoitteena piikkipaikka ja maailman paras paikallishallinto

Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek julkaisi elokuussa vertailun, jossa arvioitiin kansalaisten elinoloja sadassa eri maassa. Lehti etsi vastausta siihen, mikä maa tarjoaisi parhaat edellytykset hyvään elämään tänään syntyvälle kansalaiselle. Kuten tiedämme, Suomi arvioitiin maailman parhaaksi maaksi. Kun hieman raaputtaa tuloksia havaitsee, että lähes kaikkien saavutustemme taustalta löytyy kuntahallinto.

Julkaistu

Yhdysvaltalainen viikkolehti Newsweek julkaisi elokuussa vertailun, jossa arvioitiin kansalaisten elinoloja sadassa eri maassa. Lehti etsi vastausta siihen, mikä maa tarjoaisi parhaat edellytykset hyvään elämään tänään syntyvälle kansalaiselle. Kuten tiedämme, Suomi arvioitiin maailman parhaaksi maaksi kannoillaan Sveitsi ja Ruotsi.

Newsweekin asiantuntijaraadin vertailun perustan muodostivat yleisen elämänlaadun ohella koulutus- ja terveyspalvelut, talouden vireys sekä poliittinen toimintaympäristö. Vertailussa käytettiin hyväksi mm. PISA-tutkimusta, WHO:n vertailua, BKT:n kasvua ja vaaleihin osallistumista.

Kun hieman raaputtaa tuloksia havaitsee, että lähes kaikkien saavutustemme taustalta löytyy kuntahallinto. Oli sitten kysymys yhtenäisestä peruskoulujärjestelmästämme tai osallistumisesta kunnallisvaaleihin ja päätöksentekoon yleisemminkin. Varmasti osansa bruttokansantuotteen kasvusta lankeaa myös kunnille. Huomionarvoista tuloksissa on myös se, että Suomen ohella vertailun kärkipäähän sijoittuneissa maissa on vahva paikallis- ja aluehallintopainotus.

Kunta on Suomessa demokraattisen hallintomme peruskiviä ja aivan keskeinen osa kansanvaltaista hallinto- ja palvelujärjestelmäämme. Suomeen on rakennettu vahva kunnallishallinto, jolla on perustuslain suoja. Pohjoismaisen paikallishallinnon perusta muodostuu siitä, että kunnat eivät ole vain asukkaidensa yhteisöjä, vaan pitävät huolta keskeisistä hyvinvointipalveluista ja luovat edellytyksiä paikalliselle elinkeinotoiminnalle.

Kunnallisen itsehallinnon perustuslain suojan näkökulmasta kysymys ei ole siitä, voiko valtio säätää kunnalle uusia tehtäviä, vaan siitä, jääkö kunnalle riittävä harkintavalta päättää näiden tehtävien hoitoon liittyvistä järjestelyistä.

Vain suhteellisen vahva kunta on pohjoismaisen ideaalin mukainen, ts. siitä muodostuu luontainen yhteisö, se kantaa aidon vastuun asukkaidensa hyvinvoinnista ja sillä on myös potentiaalia kehittää paikallisyhteisön elinvoimaa. Monet pienet kunnat voivat olla asukkaidensa yhteisöjä, identiteettikuntia, mutta muut ideaalikunnan funktiot niiltä puuttuvat.

Jos haluamme olla myös tulevina vuosikymmeninä Newsweekin maa-arviointien kärjessä, niin meidän tulee pikaisesti ratkaista se, miten voidaan turvata kuntien tulevaisuus keskeisinä demokratian, hyvinvoinnin ja paikallisen elinvoiman rakentajina. Kuntien on tulevaisuudessa pystyttävä vastaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeista kohtuullisella verorasituksella sekä kilpailemaan uudesta työvoimasta. Nämä haasteet kasvavat vuosi vuodelta ja suomalainen kuntakenttä ei tämän vuosikymmenen puolivälissä ole enää entisensä.

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli asetti syyskuussa virkamiestyöryhmän kartoittamaan kuntalain uudistustarpeita. Ensimmäisen vaiheen tuloksia odotellaan tammikuun lopussa, minkä jälkeen työtä jatkaa parlamentaarinen komitea.

Kuntalain valmistelun lähtökotana tulee olla kunnallishallinnon säilyttäminen kokonaisuutena. Muussa tapauksessa rakenteet muotoutuvat sattumanvaraisesti hallinnonalakohtaisen valtakunnallisen ohjauksen ristiaallokossa.

Tulevien vuosien kuntatalouden kehitys ei jätä uudistukselle vaihtoehtoa. Lähivuosina merkittävä osa kunnista ajautuu väistämättä ongelmiin, joita valtion taloudellinen apukaan ei ratkaise. Kuntalakikomitean työlle kasautuu tässä vaikeassa tilanteessa suuret odotusarvot ja epäonnistumiseen ei ole varaa kunnilla eikä kansakunnalla.

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimitusjohtaja
Suomen Kuntaliitto

Julkaistu