Arvioitu lukuaika 3 min

Tietoyhteiskunta arkipäiväistyy paikallisissa hankkeissa

Lue verkkoartikkeli aiheesta

Julkaistu

”Kokemukset ovat osoittaneet, että internet-yhteyksien leviämisestä huolimatta nettipisteille on suuri tarve. Ne toimivat monipalvelupisteinä ja tavoittavat ihmiset siellä, missä nämä muutenkin liikkuvat, esimerkiksi kaupoissa ja posteissa. Nettipisteet paikkaavat myös osaltaan harvenevaa pankki- ja palveluverkostoa”, toimialajohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sitrasta kertoo.

Esimerkiksi Turunmaalla kansalaisverkko MEBBi:ssä nettipisteitä on nyt parikymmentä. Useamman koneen nettipisteitä käytetään myös etätyön tekemiseen, projektipäällikkö Micaela Westerlund kertoo. Westerlundin mukaan erityisesti alueen pienkoulut ovat hyötyneet kansalaisverkosta, jonka sisällä voi perustaa omia intranettejä, vaihtaa tietoja ja järjestää virtuaaliopetusta. Koulujen yhteistyö on vahvistunut merkittävästi. Sitran Taloustutkimuksella teettämässä, pian julkistettavassa tutkimuksessa kerrotaan, että 54 prosenttia vastaajista on hankkinut sähköpostiosoitteen seutuportaalin tai kansalaisverkon kautta.

Kehitys edennyt epätasaisesti

Alueellista tietoyhteiskuntakehitystä Mäki-Lohiluoma kuvailee kolmivaiheisena. OSKU:n alkaessa monilla alueilla ei oltu edes ”tiedostamisvaiheessa” asukkaiden tietoteknisten valmiuksien kehitystarpeesta. Sitrassa kannetaan huolta siitä, että edelleenkin alueelliset tietoyhteiskuntalinjaukset tai –visiot puuttuvat monilta kunnilta. ”Kokeiluvaiheessa” kopioidaan tyypillisesti valmiita malleja, jotka eivät välttämättä istu sellaisenaan toiselle alueelle. Kolmannessa vaiheessa tietotekniikan hyödyntäminen on arkipäiväistynyt ja toimintamalleja sovelletaan tai kehitetään itse.

 Kehitykseen Mäki-Lohiluoma arvioi kuluvan 4-10 vuotta. OSKU:n alussa pilottialueet olivat tyypillisesti tietoyhteiskuntakehityksen syrjäalueita, mutta nousivat projektin aikana ainakin kansalliselle keskivertotasolle. Seuraavana suurena haasteena on Mäki-Lohiluoman mukaan saada seudullisesta tietoyhteiskuntakehityksestä nousemaan edelläkävijöitä ja tiennäyttäjiä. Aiempi ongelmakaan ei ole hävinnyt – tietoyhteiskunnan kehittäminen paikallistasolla ”kuuluu kyllä kaikille, mutta ei kenellekään”. ”Suurena haasteena on myös se, kuinka saada päätöksentekijät ja palveluntarjoajat reagoimaan kansalaisten lisääntyviin yhteydenottoihin uusien viestintävälineiden, kuten sähköpostin kautta.”

Muun muassa vahva alueellinen identiteetti näyttää OSKU:n kokemusten valossa luoneen vilkkaita kansalaisverkkoja ja innovaatioita, kuten Helsingin Nettimaunulassa. Sen puute taas hidasti hankkeiden edistymistä osassa pilotteja. Arvioitaessa tietoyhteiskunnan tavoitteiden yhdistämistä työllistävään projektitoimintaan ei tavoitteissa kaikilta osin onnistuttu annetussa aikaraamissa.

Paikallisverkosta ja omatoimilaajakaistasta tietopaketit

 OSKU:ssa oli kaikkiaan kahdeksan alueprojektia: Nettimaunulan ja Saaristo – Skärgårgen –pilottien lisäksi Kainuu, ePaijänne, Itä-Turku, Kehä 5 – Ring 5, PiiSavo sekä Pohjois-Lappi. Turunmaalla OSKU-projektin jälkeen toiminta jatkuu Varsinais-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Rahoitus tulee EU:n EMOTR:sta eli Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta. Myös Kainuun OSKU toimii vuoden loppuun saakka TE-keskuksen rahoittamana EMOTR-hankkeena.

Nettimaunulassa rakennettiin yhteisöverkko ja kehitettiin tietotekniikkakoulutusta ja opastusta suunnattuna erityisesti alueen työttömille tai työttömyysuhan alaisille asukkaille. ”Mediapaja toimii edelleen – vähän supistetussa muodossa. Mediapaja on alkujaan asukkaiden itsensä luoma ja ylläpitämä paikka, jonne OSKU:n avulla hankittiin lisää tietotekniikkaa. Toiminta jatkuu Maunula-Seuran vetämänä ja osin vapaaehtoisvoimin. Toiminnan rahoittamiseen ovat osallistuneet erilaiset projektit, Helsingin kaupunki ja nykyisin myös paikalliset yritykset”, Nettimaunulan projektipäällikkönä toiminut Heli Rantanen toteaa.

Maunula.net kuuluu nyt Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton HELKA:n pilottihankkeeseen yhdessä Vuosaaren ja Alppilan kanssa. Rantanen pitää Nettimaunulassa merkittävänä saavutuksena taloyhtiöiden laajakaistahanketta. HomePna-tekniikalla toteutetun jaetun internet-liittymän kokemukset koottiin verkkoon, jossa ne ovat kaikkien tämän tyyppisestä internet-liittymästä kiinnostuneiden hyödynnettävissä. Omatoimimallisen taloyhtiöverkon käyttöönottokustannukset ovat huomattavasti operaattoreiden hintoja halvemmat. Pääkaupunkiseudulla yli tuhat taloyhtiötä on ottanut vastaavan mallin käyttöön. Tänä vuonna Sitra julkaisi myös Rantasen kirjoittaman oppaan kansalaisverkon toteuttamisesta.

 Lisätietoa:

Julkaisu: Paikallisyhteisöt internetissä

Turunmaan kansalaisverkko: www.mebb.net

Maunulan uusi kotisivusto: www.maunula.net

Nettimaunulan laajakaistahanke: www.kaupunginosat.net/maunula

Teksti: Elina Ranta, Verkkotie Oy

Julkaistu