Toimintaympäristökatsaus touko-elokuu 2026

Edessäsi on Sitran toimintaympäristökatsaus touko-elokuulta. Katsaus on osa jatkuvaa ennakointityötämme. Se rakentuu luontoon, valtaan, ihmisiin ja teknologiaan linkittyvien megatrendien ympärille. Jokaisesta teemasta nostetaan katsauksessa joukko ajankohtaisia tapahtumia, kiinnostavia kysymyksiä ja jännitteitä sekä yksi heikko signaali eli ensioire mahdollisesta muutoksesta.

Saat toimintaympäristökatsauksesta parhaiten kaiken irti katsomalla alla olevan videon, jossa Sitran ennakoinnin asiantuntija Sanna Rekola summaa ja analysoi viimeaikaisia tapahtumia. Voit myös ladata esityksen pdf-muodossa.

Esityksen tekstilitteröinti

Tämä on Sitran toimintaympäristökatsaus, joka tarkastelee ympärillämme tapahtuneita, tulevaisuuden kannalta kiinnostavia muutoksia vuoden 2026 toukokuun alusta elokuun loppuun. Työ pohjautuu Sitran ennakoinnin systemaattiseen seurantatyöhön.

Katsaus rakentuu Sitran megatrendien ympärille, jotka linkittyvät valtaan, luontoon, ihmisiin ja teknologiaan. Talous kulkee läpileikkaavana teemana kaikkien näiden teemojen alla.

Tarkastelun fokus on globaalissa toimintaympäristössä ja sen muutoksissa. Monet ilmiöt vaikuttavat kuitenkin myös Suomen tulevaisuuteen. Kustakin teemasta on tarjolla muutama keskeinen nosto, yksi heikko signaali sekä kiinnostavia tulevaisuuskysymyksiä pohdittavaksi.

Aloitetaan teemasta valta.

Olemme jo tovin todistaneet vanhan maailmanjärjestyksen murenemista. Kun vanhat rakenteet purkautuvat, valta ei katoa – se hakee uusia uomia. Instituutioiden tilalle nousee tilannekohtaisia kumppanuuksia, joissa liittoudutaan intressien eikä yhteisten arvojen pohjalta.

Vanhojen instituutioiden hajaannusta ilmentää esimerkiksi se, että Yhdysvallat lanseerasi näkyvän kampanjan kansainvälisen rikostuomioistuimen lakkauttamiseksi ja painostaa nyt muita maita eroamaan siitä. Tässä aiheessa Yhdysvallat on löytänyt kaikupohjaa mm. Kiinasta, joka on monissa muissa kysymyksissä Yhdysvaltojen pahin kilpailija.

Globaalien instituutioiden hajaannus näkyy myös YK:n kesällä käynnistyneessä pääsihteerikisassa, johon ei ole ilmoittautunut mukaan säkenöiviä, koko maailman tuntemia tähtiehdokkaita. Trump, joka on moittinut kisaa laimeaksi, nosti kesällä jalkapallon MM-kisojen yhteydessä esiin oman suosikkinsa, Fifan kiistellyn johtajan Gianni Infantinon.

Myös EU:n yhtenäisyyttä on kesän aikana koeteltu. Kättä on väännetty sekä monivuotisista budjettikehyksistä että siirtolaisuudesta: Ceutan kriisin yhteydessä Italian pääministeri Meloni vaati äänekkäästi Espanjan eroa Schengenistä ja sai tukea monesta suunnasta, myös Suomesta.

Toinen jännitteiden lähde on suhde Venäjään. Uusista pakotteista päästiin kesällä sopuun, mutta mielipiteet jakautuvat siinä, pitäisikö Kremliin avata keskusteluyhteys. Asetelma voi muuttua nopeasti tulevissa vaaleissa, jos johtoon nousee Venäjä-myönteisiä päättäjiä. Muun muassa Saksan ja Ranskan vaaleissa tullaan määrittelemään sitä, millaisten arvojen ja tavoitteiden pohjalta tulevaisuuden EU:ta rakennetaan.

Ristivetoa liittyy myös EU:n laajenemiseen. Viralliset jäsenyysneuvottelut käynnistyivät kesällä Ukrainan ja Moldovan kanssa; Albanian ja Montenegron jäsenyyksiä vuonna 2028 pidetään mahdollisena. Jäsenyyttä on pohdittu myös Norjassa ja Islannissa – joskin Islannin osalta pohdinnat on nyt tältä erää viety päätökseen: elokuussa järjestetyssä tiukassa kansanäänestyksessä islantilaiset päättivät, ettei jäsenyysneuvottelujen kanssa edetä.

Vaikka EU-jäsenyyden ovi on raollaan moneen suuntaan, kynnys on korkealla. Neuvottelut eivät tule olemaan helppoja ja niihin liittyy monia vaikeita kysymyksiä. Osa uusista jäsenistä solahtaisi EU:hun helpostikin, mutta osa toisi mukanaan merkittäviä muutoksia.

Vaikka politiikassa on jännitteitä, tuoreen Eurobarometrin mukaan kansalaiset suhtautuvat Euroopan unioniin varsin myönteisesti. EU-kansalaisista 75 prosenttia ja suomalaisista jopa 79 prosenttia pitää EU:ta vakauden lähteenä levottomassa maailmassa.

Valta-teeman heikko signaali liittyy sodankäyntiin. Eläimillä on pitkä historia ihmisen sodankäynnin apureina. Ne ovat toimineet sodissa viestinviejinä, tiedustelijoina, pelotteena ja lihasvoimana. Modernissa sodankäynnissä eläinten hyödyntäminen saa uusia muotoja.

Venäläinen neuroteknologiayhtiö Neiry kehittää kyyhkysistä niin sanottuja ”bio-drooneja”, joihin asennetaan aivosiruja, kameroita ja muuta elektroniikkaa, kuten aurinkovoimareppua, jonka avulla ne voivat lentää päivässä jopa satoja kilometrejä. Etäoperaattorit voivat ohjata lintujen lentoreittejä, ja tavoitteena on hyödyntää eläinten pitkää lentomatkaa tilanteissa, joissa tavallisten droonien toimintasäde ei riitä. Kyyhkyset ovat myös huomaamattomampia ja voivat ohittaa erilaisia turvajärjestelmiä.

Tapaus herättää pohtimaan eläinten roolia tulevaisuuden sodankäynnissä. Kansainvälinen oikeus ei toistaiseksi sitä selkeästi säätele. Mitä jos eläinten käyttö aseina yleistyy?

Kiinnostavat tulevaisuuskysymykset valtateemassa liittyvät edellä esiteltyihin aiheisiin.

Millaisia uusia, kansainvälisiä liittoumia ja yhteisöjä on syntymässä, kun vanha sääntöpohjainen maailmanjärjestys murenee?

Entä miten EU muuttuu jäsenmaissa pidettävien vaalien ja toisaalta laajentumisen myötä? Onnistutaanko muutoksiin valmistautumaan yhdessä vai aiheuttavatko ne tullessaan kasvavaa hajaannusta EU:n sisällä?

Seuraavaksi tarkastellaan luonto-teemaa.

Tänä kesänä olemme saaneet seurata Keski- ja Etelä-Euroopan kärvistelyä ennätyspitkissä helteissä. Super el Niño toi mukanaan helteet, joita aiemmin kuviteltiin vasta 2050-luvulle. Kuumuus on johtanut 25 000 ihmisen kuolemaan, kriittisen infrastruktuurin toimintahäiriöihin ja satomenetyksiin. Maastoa on palanut yli 560 000 hehtaarin verran. Hintalappu on kohoamassa satoihin miljooniin euroihin.

Kesä on osoittanut, että Euroopan maiden varautumis- ja varoitusjärjestelmissä olisi kehitettävää. Esimerkiksi Australiassa järjestelmät paitsi ohjaavat ihmisiä toimimaan hädän hetkellä, ne myös pyrkivät aktiivisesti ehkäisemään maastopalojen syttymistä. Myös satelliittiteknologian mahdollisuuksia metsäpalojen kartoittamisessa ja varhaisessa havaitsemisessa selvitetään.

Varautumista voi olla monenlaista. Japanissa on kesän kuluessa keskusteltu kiihkeästi varapääkaupungin tittelistä. Tarkoituksena on nimetä maalle varapääkaupunki siltä varalta, että luonnonkatastrofi tuhoaisi Tokion.

Uudenlaisia ratkaisuja on kehitetty myös vakuutusrintamalla. Nopeasti yleistyvä parametrinen vakuuttaminen perustuu ennalta sovittuihin mittareihin, esimerkiksi sademäärään, ja korvaus maksetaan heti, kun tietyt parametrit ylittyvät, vaikka varsinaisia tuhoja ei syntyisi lainkaan.

Äärisäät ovat lisänneet keskustelua myös ilmaston ja luonnon muokkaamisesta. Ajatuksena on käyttää teknologiaa ilmastonmuutoksen, luontokadon tai muiden ympäristöongelmien hillitsemiseen silloin, kun perinteiset keinot etenevät liian hitaasti. Yksityisten yritysten ja sijoittajien rooli alalla on kasvussa.

Yksi keskusteluun nousseista ehdotuksista on Beringinsalmeen rakennettava jättipato, joka estäisi pohjoisten jäätiköiden sulamisvesien valumista merivirtoihin ja hidastaisi AMOCin heikentymistä. Tutkijat ovat myös testailleet jäätiköiden vahvistamista pumppaamalla vettä talviaikaan jäätikön pinnalle. Ensimmäiset kokeet Kanadan Cambridge Bayssa ovat olleet lupaavia.

Monet ovat huolissaan niiden mahdollisista sivuvaikutuksista ekosysteemeihin, ilmastoon ja yhteiskuntiin. Sääntely on toistaiseksi vähäistä. Toisaalta tiedetään, että ratkaisujen kanssa alkaa olla kiire. Mahdollista on myös, että ilmastonmuokkausta käytetään yhtenä ilmastoviivyttelyn keinona eli vaihtoehtona hillintätoimille.

Luonto-teeman heikko signaali liittyy niin ikään äärisäihin. Jo tänä kesänä jalkapallon MM-kisojen yhteydessä nähtiin viilentäviä jääliivejä.

Ensi vuonna Adidas on luvannut tuoda markkinoille kokonaisen malliston, jossa hyödynnetään uutta Climacool-teknologiaa. Luvassa on sisäänrakennetulla ilmastoinnilla varustettuja takkeja ja housuja, jotka pitävät käyttäjän viileänä hurjemmissakin helteissä.

Millaisiin poliittisiin reaktioihin äärisäät johtavat? Palaavatko ympäristökysymykset päätöksenteon agendalle – ja jos palaavat, niin millä tavalla? Esimerkiksi Ranskassa poliittinen keskustelu kulminoitui kesällä ilmastointilaitteiden määrään, ei ilmastotoimien vaikuttavuuteen.

Entä miten ilmaston- ja luonnonmuokkauksen kanssa käy: kuka niistä päättää ja missä niistä päätetään? Miten varmistetaan, että meillä on riittävästi ymmärrystä toimista ja niiden vaikutuksista?

Seuraavaksi tarkastellaan teemaa ihmiset.

Pohjoismaiden ministerineuvoston kesäkuinen raportti Opposition to gender equality in the Nordic countries on karua luettavaa. Pohjoismaat on perinteisesti nähty tasa-arvon mallimaina, mutta nyt tasa-arvotyön vastustus on koventunut ja muuttanut muotoaan.

52 % alan organisaatioista ja 44 % asiantuntijoista on kohdannut uhkailua tai häirintää. Seurauksena on lisääntyvä itsesensuuri. Asiantuntijat vetäytyvät julkisesta keskustelusta ja välttävät tiettyjä aiheita, kuten seksuaalivähemmistöjen oikeuksia tai maahanmuuttoa, suojellakseen itseään.

Raportti varoittaa, että uhkailu ja häirintä haastavat pohjoismaisten instituutioiden perusarvoja, kuten akateemista vapautta ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. 60 % asiantuntijoista ennakoi väkivaltaisen ekstremismin lisääntyvän Pohjoismaissa seuraavan kahden vuoden aikana.

Yksinäisyys lisääntyy. Tuoreen tutkimusartikkelin mukaan yksinäisyys vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen, hyvinvointiin ja yleiseen terveyteen. Tämä vahvistaa näkemystä yksinäisyydestä kansanterveydellisenä ja yhteiskunnallisena haasteena.

Yksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria aikuisia: kahdeksan maata kattavassa tutkimuksessa lähes joka toinen 18–24-vuotias koki yksinäisyyttä. OECD:n mukaan myös Suomessa yksinäisyys on eri ikäryhmiä yhdistävä hyvinvointihaaste.

Ratkaisuja monet hakevat tekoälystä. Kiinassa erityisesti nuoret naiset rakentavat suhteita tekoälykumppaneihin ja joskus palkkaavat näyttelijän esittämään kumppania oikeilla treffeillä. Tämä kehitys haastaa perinteisiä käsityksiämme ihmissuhteista, läheisyydestä ja kumppanuudesta.

Tekoälykumppaneista on tullut myös sääntelyn kohde. Esimerkiksi Kiina on ottanut käyttöön uusia sääntöjä tekoälykumppaneille. Sovellus ei saa vahvistaa emotionaalista riippuvuutta, sen on muistutettava olevansa chatbot ja tunnistettava tilanteita, joissa käyttäjä tarvitsee apua tai tukea.

Ihmiset-teeman heikko signaali tulee Yhdysvalloista, jossa startup-yritys kertoo kasvattaneensa laboratoriossa ihmisen siittiöitä ja luoneensa niillä alkioita. Menetelmää kehitetään lapsettomuuden hoitoon, mutta se on askel kohti sukusolujen valmistamista kehon ulkopuolella.

Jos teknologia kehittyy edelleen, biologinen vanhemmuus ei välttämättä enää edellytä luonnollista siittiöiden tai munasolujen tuotantoa. Tämä herättää kysymyksen: mitä tapahtuu käsityksille vanhemmuudesta, perheestä ja biologisista rajoista, jos ihmisen sukusoluja voidaan tulevaisuudessa tuottaa laboratoriossa?

Mitä yhteiskunnalle tapahtuu, jos yhä useampi vaikenee suojellakseen itseään? Itsesensuuri ei näy tilastoissa, mutta se kaventaa julkista keskustelua pikkuhiljaa.

Miten teknologia muuttaa käsitystämme ihmisyydestä: ystävyydestä, kumppanuudesta ja läheisyydestä? Olemme tottuneet ajattelemaan ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita ihmisen perustarpeena. Onko meidän aika laajentaa ajatusta – voiko teknologia oikeasti korvata inhimillisen yhteyden?

Ja vielä viimeisenä teemana teknologia.

Euroopan teknologinen suvereniteetti alkaa kääntyä sanoista teoiksi. Komissio hyväksyi kesäkuun alussa paketin suvereniteetin vahvistamiseksi — keskeisenä toimenpiteenä pilvi- ja tekoälysäädös CADA, joka ohjaa julkista sektoria käyttämään EU:ssa tuotettuja ja sijaitsevia palveluja kriittisimmissä sovelluksissa. Samaan pyrkimykseen kuuluu tarjouskilpailu seitsemästä tekoälyn gigatehtaasta, joihin panostetaan 10 miljardia euroa. Suomi tavoittelee yhtä gigatehdasta.

Myös digipalvelusäädöksen valvonnassa laitettiin kesällä iso vaihde päälle: komission alustavien päätösten mukaan Meta rikkoo digipalvelusäädöstä Facebookin ja Instagramin riippuvuutta aiheuttavalla suunnittelulla, ja TikTok laiminlyö alaikäisten suojelun. Kiinnostavaa on, että samaan aikaan toisaalla yhteistyö somealustojen kanssa tiivistyy — EU, Meta ja TikTok torjuvat yhdessä siirtolaisuutta koskevaa disinformaatiota Ceutan tilanteen jälkeen.

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n heinäkuussa julkaisema Report on the Space Economy kertoo, että Euroopan avaruuspolitiikka on siirtymässä tutkimuksesta ja kaupallisesta toiminnasta kohti turvallisuutta, puolustusta ja teknologista suvereniteettia. Avaruudesta on tullut geopoliittisen kilpailun näyttämö, ja julkisten avaruusmenojen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti vuodesta 2026 alkaen.

Pohjoismaat vastasivat kesäkuussa Space Nordic -ohjelmalla. Pohjoismaisen ministerineuvoston raportti paljastaa kuitenkin pohjoismaisen avaruudenvalloituksen perusongelman: vaikka tutkimus ja teknologia ovat vahvoja, kaupallistaminen toistaiseksi ei – yritykset jäävät niin sanottuun kuolemanlaaksoon ilman ensimmäisiä asiakkaita ja kasvurahoitusta.

Avaruushuuma synnyttää myös yllättäviä aloitteita. Reflect Orbital sai luvan lähettää avaruuteen peilin, joka heijastaa auringonvaloa maahan. Yrityksen tavoitteena on lähettää avaruuteen 50 000 peiliä, joiden avulla voitaisiin esimerkiksi ottaa aurinkopaneeleista tehot irti myös yöaikaan.

Samaan aikaan suunnitteilla on 1,7 miljoonan satelliitin lähettäminen avaruuteen. Vertailun vuoksi: tällä hetkellä satelliitteja on noin 32 000, joten kyse olisi massiivisesta muutoksesta. Tähtitieteilijät pelkäävät, että pienikin osa suunnitelluista peileistä ja satelliiteista tulisi heijastamaan yötaivaalle niin paljon valoa, että tähtitiede olisi uhattuna ja valosaaste aiheuttaisi haittaa ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle.

Wired uutisoi keväällä, että tekoälyn läpimurto saattaa siirtyä digitaalisesta maailmasta fyysiseen. Uudet robotit kykenevät sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ilman erillistä ohjelmointia, jolloin voidaan pian olla tilanteessa, jossa niiden käyttö laajenee teollisuudesta logistiikkaan, ruokapalveluihin ja muihin vaikeasti automatisoitaviin tehtäviin. Kehityksen kärjessä on Kiina.

Ensimmäiset merkit näkyvät jo: Nigeriassa ja Intiassa keikkatyöläiset kouluttavat humanoidirobotteja, Britanniassa Douglas-robotti hoitaa työmaan hallintoa, Yhdysvalloissa robotteja tuodaan opetukseen — ja Etelä-Koreassa robotti on vihitty munkiksi.

Ja vielä viimeinen heikko signaali: tunnetilojen valvonta työpaikoilla. Tekoälyä käytetään yhä enemmän työntekijöiden tunnetilojen, tarkkaavaisuuden ja vuorovaikutuksen tarkkailuun.

Markkinoilla on jo palveluita, jotka arvioivat videopalaverien ilmeitä, äänenpainoja ja jopa fysiologisia reaktioita. Näitä teknologioita perustellaan esimerkiksi työhyvinvoinnin, turvallisuuden, asiakaspalvelun laadun ja tuottavuuden parantamisella.

Nyt valvonta on laajenemassa suorituksista tunnetiloihin. Riittääkö tulevaisuudessa, että tekee työnsä hyvin – vai odotetaanko meiltä oikeanlaisia tunteita, kuten innostuneisuutta ja ystävällisyyttä?

Kuka hyötyy tekoälyn tuottavuudesta? Kasautuvatko hyödyt harvoille teknologiayrityksille ja omistajille, vai onnistutaanko tuottavuus kääntämään laajemmaksi hyvinvoinniksi ja paremmiksi palveluiksi? Samaan aikaan pohditaan, lunastaako tekoäly ylipäätään sille luodut odotukset, vai puhkeaako kupla? Odotukset ovat valtavia, pörssit käyvät kuumana.

Tekoäly siirtyy yhä enemmän digitaalisesta maailmasta fyysiseen. Millainen on ihmisen rooli maailmassa, jossa sekä ajattelua että fyysistä työtä voidaan automatisoida? Mitä jää ihmisten tehtäväksi ja millaista osaamista tulevaisuudessa arvostetaan?

Tässä oli tiivis katsauksemme viimeaikaisiin globaaleihin tapahtumiin ja ilmiöihin, joiden keskellä elämme. Muutokset ovat nopeita, mutta yhdessä voimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan.