Toimintaympäristökatsaus touko-syyskuu 2025

Edessäsi on Sitran toimintaympäristökatsaus touko-syyskuulta 2025. Katsaus on osa jatkuvaa ennakointityötämme. Se rakentuu luontoon, valtaan, ihmisiin, teknologiaan ja talouteen linkittyvien megatrendien ympärille. Jokaisesta teemasta nostetaan katsauksessa joukko ajankohtaisia tapahtumia, kiinnostavia jännitteitä tai epäjatkuvuuksia sekä yksi heikko signaali eli ensioire mahdollisesta muutoksesta.

Saat toimintaympäristökatsauksesta parhaiten kaiken irti katsomalla alla olevan videon, jossa Sitran ennakoinnin asiantuntija Terhi Ylikoski summaa ja analysoi viimeaikaisia tapahtumia. Voit myös ladata esityksen PDF-muodossa tai kuunnella sen äänitiedostona alempaa.

Mistä kyse?

Toimintaympäristön seuranta ja ennakointi on tärkeä osa strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta voi hallita tunnistamalla toimintaympäristössämme tapahtuvia muutoksia ja hahmottamalla vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Toimintaympäristökatsaus kokoaa tarkastelujaksolla nousseita muutoksia ja ilmiöitä sekä niiden välisiä jännitteitä. 

Sitran toimintaympäristökatsaukset on tuotettu alun perin sisäiseen käyttöön tukemaan omaa työtämme ja tavoitteitamme. Jaamme katsauksen jatkossa avoimesti kaikkien saataville. Vastaamme näin yhteiskunnasta tulleeseen tarpeeseen saada napakkaa analyysiä nopeasti muuttuvan toimintaympäristön muutoksista. 

Katsaus Suomen kannalta merkittävistä ja mielenkiintoisista muutoksista ja kehityskuluista, joita kannattaa pitää silmällä, ilmestyy jatkossa kolme kertaa vuodessa (tammikuun 2026 katsaus korvautuu megatrendipäivityksellä). 

Toimintaympäristön analysointiin kannattaa hyödyntää lisäksi Sitran Tulevaisuuden tekijän työkalupakin useita käytännönläheisiä työkaluja, kuten PESTE-analyysia. Ne auttavat systematisoimaan tietoa ja avartamaan ajattelua.

Esityksen tekstilitteröinti ja esitys äänitiedostona

[äänite alkaa]

[Terhi Ylikoski]

Tämä on Sitran toimintaympäristökatsaus, joka tarkastelee toimintaympäristön muutoksia toukokulta elokuulle 2025. Tästä katsauksesta saat nopean katsauksen toimintaympäristön keskeisiin muutoksiin ja ilmiöihin sekä niiden välisiin jännitteisiin. 

Katsaus rakentuu Sitran megatrendien ympärille, jotka linkittyvät luontoon, valtaan, ihmisiin, teknologiaan ja talouteen. 

Jokaisesta teemasta nostetaan tässä katsauksessa muutamia ajankohtaisia tapahtumia kiinnostavia jännitteitä ja yksi heikko signaali. 

Ennen kuin sukelletaan megatrendien maailmaan, otetaan alkuun tiivis katsaus muutamista tarkastelujakson aikana julkaistuista kiinnostavista raporteista. 

YK julkaisi heinäkuussa ensimmäisen riskiraporttinsa ikinä. Tunnistetut riskit ovat sinällään tuttuja; ilmastotoimien puute, elinympäristöjen saastuminen, luontokato, geopoliittisten jännitteiden kiristyminen, sota ja niin edelleen. Mutta kiinnostavaa on se havainto, että osaan riskeistä olemme varautuneet hyvin. Tiedämme mitä pitää tehdä ja toimia jo tehdään, mutta tekoälyllä tuotetun väärän tiedon levittäminen, se on riski, johon tämän raportin mukaan globaali yhteisö on valmistautunut kaikkein huonoiten. 

Puolustusministeriön ja Ulkoministeriön tilaama, kesäkuussa julkaistu selvitys taas käsittelee suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten arvoja sekä yhteiskunnallista osallistumista. Kysyttäessä nuorilta, minkä arvojen tulisi olla tärkeimpiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, vastaukset keskittyvät voimakkaasti kansainvälisten sääntöjen ja ihmisoikeuksien sekä turvallisuuden välillä. Vain pieni osa korostaa talouden ja kilpailukyvyn ensisijaisuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. 

Oxfamin tuore raportti paljastaa, että maailman rikkain prosentti on kasvattanut varallisuuttaan kuluneen 10 vuoden aikana inflaatiokorjattuna lähes 34 biljoonaa dollaria vuosien 1995 ja 2023 välillä. Maailman yksityinen varallisuus kasvoi 342 biljoonaa dollaria, kahdeksan kertaa enemmän kuin julkinen varallisuus. 

European Center for Not for Profit Law:n julkaiseman raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan osallistumisen edellytykset ovat laskussa. Euroopassa nähtävissä on kehityskulkuja, joissa hallitukset ovat haluttomia osallistamaan kansalaisyhteiskuntaa politiikan valmisteluun sekä pyrkivät keskittämään valtaa ja estämään hallituksen toiminnan riippumatonta valvontaa. Heinäkuussa julkaistiin Junges Europa -25 -tutkimus, jonka mukaan vain hieman yli puolet nuorista pitää demokratiaa ehdottomasti parempana kuin muita hallintomuotoja. 

21% nuorista sanoo hyväksyvänsä autoritaarisen johtamisen tietyissä olosuhteissa. Esimerkiksi jos se tuottaa taloudellista vakautta tai kansallista turvallisuutta. 

Seuraavaksi sukelletaan toimintaympäristön muutoksiin viiden megatrenditeeman kautta. Aloitetaan valta-teemasta. 

Toukokuussa ilmestyi vuoden 2025 lehdistönvapausindeksi, joka on synkkää luettavaa. Tummansininen väri on käynyt kartassa hyvin vähäiseksi. Vain 0,6% maailman ihmisistä elää maassa, jossa lehdistönvapaustilanne on hyvä. Suomi on edelleen listalla viidentenä. Indeksin mukaan yli puolet maailman ihmisistä elää tällä hetkellä maassa, jossa lehdistönvapauden tilanne on erittäin vakava. Tämä koskee 42 maata. 

Kesäkuisessa NATO-huippukokouksessa hyväksyttiin Trumpin ajama ns. NATO-vitonen, eli puolustusmenojen nostaminen 5% BKT:sta. Heinäkuussa Suomi irtisanoutui jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta ja elokuussa maailma seurasi, kun Trump ja Putin kohtasivat punaisella matolla Alaskassa. 

Tästä tapaamisesta seurasi Putinille hyvä PR:ää ja diplomaattinen voitto. Trumpille puolestaan jäi tapaamisesta käteen hyvin vähän. Siitä viikkoa myöhemmin Trump tapasi Zelenskyin ja eurooppalaiset johtajat Washingtonissa ja nyt Ukrainalle sorvataan turvatakuita. 

 
Ylimääräisen kierroksen tähän jännitteiseen tilanteeseen tuo se, että Ukrainassa kritiikki Zelenskyiä kohtaan kasvaa ja kesällä näimme ensimmäiset julkiset hallintoa kritisoivat mielenosoitukset sodan alkamisen jälkeen. 

Gazassa on nähty kesän ajan koko ajan pahenevaa kurjuutta ja elokuussa YK julisti virallisesti nälänhädän Gazaan. Tällä hetkellä tilanne on se, että Israel suunnittelee ottavansa Gazan kokonaan hallintaansa, mikä on herättänyt laajaa kansainvälistä vastustusta. Samalla Palestiinan itsenäisyyspyrkimykset ovat saaneet uutta tuulta alleen, kun keskustelu Palestiinan valtion tunnustamisesta on noussut esiin useissa maissa, myös Suomessa. 

Ja tässä on valta-teemaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja jännitteitä. Trump ihailee vahvoja johtajia ja jatkuvana pelkona on, kuinka paljon hän ostaa Putinin argumentteja. USA on Trumpin kaudella uinut täysin ratkaisevaan rooliin Ukrainan konfliktin ratkaisussa ja Euroopan turvallisuus on kahden häilyvän valtiojohtajan käsissä. 

Mistä voimme löytää vastavoimia koko maailmaa  repivälle vallankäytölle? Sääntöpohjan mureneminen antaa isoille valtaa ja vähentää ennakoitavuutta maailmanpolitiikassa ja tekee rauhan rakentamisen Ukrainassa ja Palestiinassa erityisen vaikeaa. 
Toisena kiinnostavana jännitteenä on nähtävissä kahden aikaisemmin tekemäni raporttinoston pohjalta. Kun suomalaisilta nuorilta kysytään arvoista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, niin kansainväliset säännöt ja ihmisoikeudet korostuvat, mutta samaan aikaan eurooppalaisten nuorten asenteita tutkivan tutkimuksen mukaan demokratian kannatus on yllättävän matalalla. 

Valta-teeman heikko signaali tulee Espanjasta, joka kulkee Euroopassa vastavirtaan ja haluaa laillistaa paperittomia siirtolaisia. Maa otti toukokuussa käyttöön uuden maahanmuuttopolitiikan, jonka tavoitteena on tarjota sadoille tuhansille paperittomille siirtolaisille työ ja oleskelulupa. Espanja haluaa heidät veronmaksajiksi, sillä pimeää työ aiheuttaa miljardiluokan tappiot valtion kassaan vuosittain. 

Seuraavaksi tarkastellaan luonto-teemaa. 

Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet laskuun, vaikka energiankulutus kasvaa. Kiinan päästöt ovat laskeneet ennenkin, mutta silloin syynä on ollut aina talouden heikentyminen. Tällä kertaa sähkön kysyntä on kasvanut samalla kun päästöt ovat laskeneet eli syynä päästöjen laskulle on puhtaan energiantuotannon kasvu. EU:ssa puolestaan komissio esitti heinäkuussa, että EU:n tulisi vähentää ilmastopäästöjään 90% vuoteen 2040 mennessä. Tämä on välitavoite matkalla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. 

Huomiota herätti se, että esitys sisältää jäsenmaille mahdollisuuksia joustoihin, kuten kansainvälisten hiilikrediittien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaisi päästövähennystoimien ulkoistamista kehittyviin talouksiin. Samaan aikaan Yhdysvalloissa ympäristönsuojeluvirasto EPA suunnittelee kumoavansa vuoden 2009 tieteellisen havainnon, että kasvihuonekaasut kuten hiilidioksidi ja metaani vaarantavat ihmisten elämän. Tämä määritelmä on ollut Yhdysvaltain hallinnan keskeinen oikeudellinen peruste ilmastopäästöjen rajoittamiselle. 

Arvioidaan, että ehdotus olisi maan historian suurin sääntelyn purku ja poistaisi muun muassa autojen ja kuorma-autojen päästörajat. Kesän aikana sekä keskustelu että sääntely ultrapikamuodin kuriin laittamiseksi on ottanut uusia kierroksia. Esimerkiksi Ranskan senaatti hyväksyi kesällä maailman ensimmäisen ultrapikamuotia koskevan lainsäädännön. Uusi laki tuo mukanaan muun muassa ympäristömaksun, mainontakiellon ja sanktioita vaikuttajille, jotka mainostavat kestämättömiä brändejä. 

Myös Suomessa ”krääsätalous kuriin” -niminen kansalaisaloite ylitti vaadittavan 50000 kannatusilmoituksen rajan kesäkuussa ja etenee eduskuntaan. 

Ja tässä keskeisiä kysymyksiä luonto-teemaan liittyen. Olemme kriittisiä teknologioita ja luonnon kantokykyä koskevan arvovalinnan äärellä. Suomella on hyvät lähtökohdat ja olot esimerkiksi datakeskuksille, mutta miten datakeskuskehitystä ohjataan strategisesti ja kestävästi? Tällä hetkellä yksittäiset kunnat tekevät isoja päätöksiä. Vastakkain ovat kasvua ja resilienssiä teknologiasta -ajattelu sekä pitkän aikavälin haitat ja esimerkiksi maankäytön kysymykset. 

Toinen kysymys liittyy pikamuotiin. Tietoa vaikutuksista on ja sääntelyäkin aloitellaan, mutta se ei tällä hetkellä näytä kanavoituvan kansalaisten toiminnaksi. Mistä syntyy kulttuurinen muutos? Ja viimeisenä kysymyksenä varautuminen uhkiin. Miten jakaa varautumisen taakka reilusti EU-maiden kesken suhteessa erilaisiin uhkiin? Esimerkiksi ilmaston kuumenemisen vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti myös EU:ssa. Slovenian vuoden 2023 tulvien aiheuttamien kustannusten arvioidaan olevan 10 miljardia euroa. 

Luonto-teeman heikko signaali tulee Isosta-Britanniasta, jossa maan hallitus rahoittaa ilmastonmuokkauskokeiluja testatakseen. Voisiko auringonvalon heijastaminen tilapäisesti viilentää planeettaa? Tämä on yksi ensimmäisistä hallituksen tukemista tutkimusohjelmista ilmaston muokkaukseen liittyen. Nämä tulokset tulevat vaikuttamaan maailmanlaajuiseen keskusteluun siitä, onko maapallon keinotekoinen viilentäminen toteuttamiskelpoinen ratkaisu vai liian vaarallinen. 

Seuraavaksi tarkastellaan ihmiset-teemaa. 

Kesän aikana on pohdittu ja keskusteltu laajasti siitä, miten vanhustenhoidon rahoitus ja järjestäminen tulisi toteuttaa. 

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sytytteli keskustelua perheen vastuusta vanhustenhoidossa. Murto kertoi uskovansa aikuisten lasten voivan joutua ottamaan enemmän vastuuta ikääntyvistä vanhemmistaan tulevaisuudessa. 

Suomi on maailman onnellisin maa meille aikuisille. Lasten ja nuorten osalta tilanne näyttää hyvin toisenlaiselta. Unicefin tuoreessa rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa Suomen sijoitus suorastaan romahti viideossä vuodessa kärkiviisikosta sijalle 17. 

Jo ennestään korkeat nuorten itsemurhatilastot ovat synkistyneet ja myös alle 25-vuotiaiden huumekuolemat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Ja mitä tulee huumeisiin, niin alfa-PVP:n eli peukkuun liittyvät huumerikokset ovat kasvamassa Helsingissä ennätyslukemiin. Takavarikointien määrä on kasvanut 763% verrattuna viime vuosiin. 

Ja tässä ihmiset-teemaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Ensimmäisenä niistä hoitoalan eläkepommi. 85 vuotiaiden määrä tulee ennusteiden mukaan kaksinkertaistumaan seuraavan 15 vuoden aikana. Samaan aikaan arvioidaan, että keskimäärin 30% hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy vuoteen 2033 mennessä. Nämä luvut korostaa hoiva-alan synkkiä tulevaisuudennäkymiä. 

Hoitoalan lisäksi sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on koetuksella. Mitä tapahtuu, jos lapset joutuvat maksajiksi ilman lupausta yhteiskunnan turvasta? Rapautuuko luottamusyhteiskuntaan ja pitäisikö sukupolvisopimus määritellä uusiksi? 

Kolmas liittyy lasten ja nuorten oikeuksiin ikääntyvässä yhteiskunnassa. Tettyjen nuorten äärimmäisestä pahoinvoinnista kertovien laajempien ilmiöiden huolestuttava kehitys on jäänyt lähes olemattomalle yhteiskunnalliselle huomiolle. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa nuorten huumekuolemien ja itsemurhien yleistyminen viime vuosina. Mistä löytyvät resurssit näiden kehityskulkujen kääntämiselle? 

Ihmiset-teeman heikko signaali nousee Ipsoksen LGBT+ pride-reportista, jonka mukaan ihmisten asennoituminen samaa sukupuolta olevien avioliittoihin on kääntynyt laskuun länsimaissa. Vuodesta 2021 tuki näitä liittoja kohtaan on laskenut globaalisti viisi prosenttiyksikköä 69%. 

Seuraavaksi teknologia-teema. 

Teknologia-teemassa tapahtui kesällä kiinnostavia asioita liittyen EU-sääntelyyn. EU:ssa aletaan soveltaa syksyllä datasäädöstä, joka antaa verkkoon liitettyjen laitteiden käyttäjille oikeuden omaan dataansa. Säädöksen merkittävyyttä on verrattu vuonna 2016 hyväksyttyyn tietosuoja-asetukseen eli GDPR:ään. Säädös on osa EU:n datastrategiaa, jonka tavoitteena on jakaa dataa teknologiajättien lisäksi pienemmille toimijoille ja edistää innovaatioita. 

Lisäksi elokuussa starttasi EU:n tekoälyasetuksen soveltaminen. Asetus pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Asetus tuo yhtenäiset säännöt tekoälyn tarjoamiseen ja käyttöön EU:ssa, keskittyen erityisesti haitallisten käyttötapojen sääntelyyn. Kolmantena nostona komission ehdotus tekoälyn käytännesäännöistä, joka tuli ulos kesällä. 

Erityisesti tekijänoikeudet on herkkä alue. Käytännössä ne estävät esimerkiksi laittoman median maksumuurin kiertämisen datan hallimiseksi tekoälyn kouluttamiseen. Meta ainoana digijättinä on kieltäytynyt allekirjoittamasta, mikä herättää kysymyksiä Metan toiminnasta. 

Kesäkuussa kuulimme, että Suomi aikoo Nokian johdolla tavoitella EU:n tekoälyn gigatehdashanketta. Tekoälyn gigehtaat ovat kulmakivi komission uudelleen investoija aloitteelle, jonka tavoitteena on kehittää seuraavien sukupolvien tekoälymallien kehittämisen edellyttämää infrastruktuuria. 

Tässä teknologiateeman ajankohtaisia kysymyksiä ja jännitteitä. 

Tällä hetkellä suhteessa tekoälyyn reagoimme muutoksiin, mutta miten ryhdymme johtamaan sitä? Meillä ei ole visiota, miltä yhteiskunta näyttää, jos tekoälymurros toteutuu suuressa mittakaavassa. 

Meillä ei ole visiota miltä yhteiskunta näyttää jos tekoälym murros toteutuu suuressa mittakaavassa? 

On mahdollista, että tekoälyn vaikutukset tulevat asteittain, mutta on myös mahdollista, että sen vaikutukset ovat mullistavia. Esimerkiksi työ- ja koulutusjärjestelmä saattavat disruptoitua. Tätä murrosta ei ole ennakoitu eikä mallinnettu riittävästi. Toinen kysymys liittyy hyvinvointiin. Miten lasten ja nuorten oikeudet ja meidän kaikkien hyvinvointi otetaan paremmin huomioon teknologisessa kehityksessä? Yhä suurempi osa nuorista sanoo haluavansa elää ja kokea asioita kasvatusten ei verkossa. 

British Standard Institutionin tekemän kyselytutkimuksen mukaan 46% vastanneista brittiläisistä nuorista kertoi, että he mieluummin olisivat nuoria maailmassa, jossa ei ole internetiä lainkaan. 

Kesän aikana näimme useita avaruuteen liittyviä uutisia tässä heikkona signaalina niistä yksi. Helsingin Sanomat spekuloi kesäkuussa, että Suomen armeija on todennäköisesti perustamassa avaruusvoimat. Tämän arvion taustalla on muun muassa se, että ilmavoimien komentaja Timo Herranen kertoi kesäkuussa aloittavansa nykytehtävänsä ohella myös Puolustusvoimien avaruuskomentajana. 

Viimeisenä teemana talous. 

Eurostatin kesän tilastojen mukaan Suomessa on EU:n toiseksi korkein työttömyys. Vielä muutamia vuosia sitten karuja työttömyyslukuja oli erityisesti Etelä-Euroopan maissa, mutta nyt kehitys on kääntynyt niin, että Etelä-Euroopan maiden työttömyys on vähentynyt, kun Suomen taas on kasvanut. Syitä tilanteelle on monia, esimerkiksi EU:n elvytysrahoitus koronan jälkeen kohdentui eritoten Etelä-Eurooppaan, joka kärsi koronasta pahemmin. 

Olemme joutuneet kevään ja kesän aikana seuraamaan monenlaisia käänteitä tullisodissa. Sääntöihin perustuva kauppajärjestelmä on lamaantunut. WTO ei kykene neuvottelemaan, valvomaan tai toimeenpanemaan sitoumuksia. Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan strategiat osoittavat räikeää piittaamattomuutta sääntöihin perustuvasta järjestelmästä. Yhdysvallat ja Kiina ovat siirtyneet voimapohjaiseen kauppapolitiikkaan hyläten perinteiset säännöt. Ja mitä isot edellä sitä pienet perässä eli kauppasääntöjen hylkääminen todennäköisesti tulee leviämään. 

Talousteeman keskeiset kysymykset ovat tässä. Ensimmäisenä ns. NATO-vitonen. Se edellyttää merkittäviä, miljardien investointeja samaan aikaan, kun kaikilla muilla sektoreilla jaetaan niukkuutta. Tästä syntyy jännite. Onko painopiste siirtymässä hyvinvoinnista puolustukseen? 

Toinen kysymys liittyy EU:hun. Miten ylikansallinen EU voi järjestäytyä runnovan valtapolitiikan aikaan? Vaihtoehtoja on useita. Tässä niistä kaksi. Voimme valita siirtyä kohti syvempää integraatiota tai kohti hajautettua valtaa. Tästä esimerkkinä Coalition of the Willing. Oleellista on pitää kiinni arvoista ja periaatteesta. Ydinkysymys on, miten EU voisi löytää sen yhteisen voiman ja mekanismin, jonka avulla se kykenee puolustamaan itseään yhteisenä, ei hajanaisena valtioiden liittona. 

Viimeinen heikko signaali tulee Belgiasta ja on toiveikas. Belgiassa otettiin toukokuussa käyttöön laitteiden, esimerkiksi pesukoneiden ja kännyköiden korjattavuusindeksi. Tavoitteena on pidentää laitteiden käyttöikää tarjoamalla kuluttajille tietoa siitä, kuinka helppoa laitteita on korjata. Myyjien on esitettävä indeksi verkkokaupassa ja fyysisissä myymälöissä tuotteen hinnan yhteydessä. 

Tämä oli pikakelaus kaikesta siitä, miten meidän toimintaympäristössä on tapahtunut viime aikoina. Muutoksen vauhti on kova ja 4 kuukauden päästä tammikuussa meillä on todennäköisesti taas ihan eri näköinen maailmantilanne tarkasteltavana. Jos haluat pysyä kärryillä maailman muutoksissa, ota Sitran ennakointimateriaalit käyttöön osoitteesta sitra.fi/ennakointi. Löydät julkaisumme liittyen muun muassa megatrendeihin, heikkoihin signaaleihin ja ajankohtaisiin ennakointiaiheisiin.