Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 16.04.2018

Cosmopolis: Varovaista suvaitsevaisuutta

Cosmopolis kysyi yrityksiltä kokemuksia maahanmuuttajatyöntekijöistä. Aineisto jäi niukaksi ja varovaiseksi. Rasismia ei kukaan myöntänyt, vaikka maahanmuuttajan työllistyminen on Suomessa vaikeaa.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Noora Mattila
Toimittaja
Noora Mattila on vapaa toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Nuori Voima -kulttuurilehden toisena päätoimittajana sekä toimittajana Helsingin Sanomissa ja Kodin Kuvalehdessä. Mattila on erikoistunut kulttuuri- ja featurejournalismiin sekä editointiin ja viime aikoina opetellut myös podcastien tekemistä. Hän asui hiljattain kaksi vuotta Seattlessa ja kirjoitti juttuja myös Yhdysvalloista Suomeen. Nyttemmin hän on muuttanut Suomen Seattleen eli Poriin.

Konsulttiyhtiö Cosmopoliksen SenseMaker-kyselyyn ei tullut yhtään rasistisia kommentteja. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaa, se jo osoittaa, että tutkimuksen tulos ei ole luotettava, toteaa Cosmopoliksen hallituksen jäsen Päivi Lipponen.

Hän halusi tutkia, millaisia asenteita työnantajilla on maahanmuuttajia kohtaan ja miten maahanmuuttajien työllistymistä voisi tukea. Samalla hän olisi halunnut päästä purkamaan myös ennakkoluuloja – mutta yksikään vastaaja ei myöntänyt ajattelevansa maahanmuuttajatyöntekijöistä kielteisesti.

”Koska maahanmuuttajien työllistyminen on Suomessa kantaväestöä heikompaa, siinä on selvästi jokin ongelma. Siksi tämä tulos kertoo siitä, että vastaajat eivät luottaneet, että voisivat kertoa rehellisesti myös kipeistä asioista”, Lipponen sanoo.

Kysely lähti pääkonttoreiden kautta useisiin pääkaupunkiseudun ja Tampereen yrityksiin, muun muassa kauppaketjuihin, joissa voisi olla maahanmuuttajille töitä. Laajasta tavoittavuudesta huolimatta vastauksia tuli vähän: 22. Todennäköisin selitys on se, että kysymysten hiomisen jälkeen yritysten edustajille jäi vastausaikaa lopulta vain viikko.

Lipponen kuitenkin epäilee, että vastaamatta jättäminen ja negatiivisten vastausten puute kielii muustakin: aihetta pidetään arkaluontoisena eivätkä työnantajat halua leimautua.

Potentiaali jää Suomessa käyttämättä

Päivi Lipponen tutki maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia jo post-doc-työssään kymmenisen vuotta sitten.

”Olen edelleen sitä mieltä, että tämä kysymys on Suomelle hyvin tärkeä”, hän sanoo. ”Siinä vaiheessa, kun maahanmuuttaja hakee töitä, hän törmää Suomessa muuriin. Muiden Pohjoismaiden työmarkkinat saattavat tarjota enemmän mahdollisuuksia.”

Lipposen mielestä Suomella ei ole varaa torjua maahanmuuttajien työpanosta, vaan pitäisi pohtia, miten työvoimapalveluita voisi paremmin kehittää heidän tarpeisiinsa.

Maahanmuuttajien työttömyysaste onkin noin kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna, vaikka maahanmuuttajat ovat usein vireässä työiässä, halukkaita työskentelemään ja keskimäärin paremmin koulutettujakin kuin muissa Pohjoismaissa. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2014, että suuri osa maahanmuuttajien työvoimapotentiaalista jää Suomessa käyttämättä.

Työnantajien ennakkoluuloista liikkuu ainakin paljon huhuja: esimerkiksi vieraskielinen sukunimi, ulkomaalainen tutkintotodistus tai aksentti ääntämyksessä saattavat johtaa siihen, ettei kutsua työhaastatteluun tule. Työnantajien asenteista löytyy kuitenkin vähemmän tutkimuksia kuin työllistämispalveluista tai maahanmuuttajien kokemuksista.

Lipponen siis toivoi saavansa arvokasta tietoa lähettäessään työnantajille SenseMaker-kysymyksen: ”Kerro henkilökohtainen kokemus, joka heijastaa maahanmuuttajatyöntekijän roolia yrityksessänne.”

Kyselyn otos oli niin pieni, ettei siitä voi tehdä uskottavaa analyysiä. Joitakin suuntaviivoja kokemuksissa kuitenkin on.

Kielitaito takaa työpaikan

Kaikki Cosmopoliksen kyselyn vastaajat sanoivat suhtautuvansa maahanmuuttajiin joko myönteisesti tai neutraalisti. Maahanmuuttajien palkkaamisen etuina he näkivät muun muassa sen, että suorittaviin (tarina 1: lue vastaajien tarinoita artikkelin lopusta) tehtäviin ei saada suomalaisia tai että myös yrityksen kohderyhmässä on paljon maahanmuuttajia. Myös maahanmuuttajien työetiikkaa ja motivaatiota pidettiin korkeina.

Yksikään vastaaja ei luonnehtinut maahanmuuttajien työllistämistä tasa-arvokysymykseksi tai itseisarvoksi, vaan vastauksissa puntaroitiin rehellisesti yrityksen etua. Ristiintaulukoinnista näkyykin, että mitä kannattavampi yritys, sitä suvaitsevaisempia asenteita vastaajat ilmaisivat.

Yksi vastaaja kuitenkin näki, että maahanmuuttajan palkkaaminen oli tuonut lisää suvaitsevaisuutta (tarina 2) työyhteisöön ja saanut kollegatkin näkemään työpaikkansa valoisammin.

Varovaisuus näkyi jälleen siinä, että kysymyksiin negatiivisista kokemuksista tai asenteisiin vaikuttavista tekijöistä vastattiin vähemmän kuin toisiin. Vastaajat eivät nähneet medialla tai ympäristöllä juuri vaikutusta asenteisiinsa vaan ajattelivat, että vastuu työllistymisestä on maahanmuuttajalla itsellään.

Maahanmuuttajien suurimmaksi haasteeksi nähtiin puutteellinen kielitaito (tarina 3). Toisen kansallisuuden tai kulttuurierojen vierastamista ei ainakaan haluttu myöntää. Ainoastaan yksi vastaaja sanoi, että esimiehet olivat pohtineet (tarina 4), tuntuisiko muslimityöntekijän huivin käyttö henkilökunnasta tai asiakkaista vieraalta.

Yksi vastaaja, joka kuvaili itseään paluumuuttajaksi, toi esille myös ideoita työllistymisen parantamiseksi. Hän ehdotti, että työnantajille tarjottaisiin enemmän tietoja eri maiden ammattikoulutuksesta. Rekrytointitilanteessa voisi olla mukana jokin tapa, jolla ulkomaalaiset työnhakijat voisivat todistaa taitonsa ja osaamisensa. Ja lisäksi uusille maahanmuuttajatyöntekijöille voisi laatia tietopaketin suomalaisesta työkulttuurista kyseisellä alalla.

Vastaajien kirjoittamia tarinoita

TARINA 1

Ehdoton edellytys toiminnan kannalta

Työskentelen hotellissa siivouksen esimiehenä. Valitettava tosiasia on se että suomalaisia ei saada rekrytoitua alalle. Suurimpana syynä on osa-aikatyö (tuista saa enemmän rahaa kuin 63/h 3vk sopimuksella. Lisäksi suomalaisilla on siivousalaa kohtaan käsittämättömiä ennakkoluuloja (se on vaan joku siivooja). Niinkuin tämä ei olisi oikeaa työtä. Alaisistani yksi seitsemästä on suomalainen. Maahanmuuttajatyöntekijämme ovat ehdoton edellytys toimintamme takaamiseksi. He ovat luotettavia ahkeria ja ihania ihmisiä jotka rikastuttavat työympäristöämme. Rekrytoidessa ulkomaalaiset oikeasti haluavat töihin ja ovat valmiita tekemään paljonkin töitä tiukan paikan tullen. Suomalaiset hakevat TE -keskuksen motivoivina.

TARINA 2

Kohti suvaitsevampaa Suomea

Rekrytoimamme maahanmuuttaja toi työyhteisöömme selkeästi lisää suvaitsevaisuutta. Lisäksi heidän korkea työmoraalinsa laittaa miettimään meidän omaa tekemistämme ja sitä olemmeko kuitenkaan niin kovilla kun mitä ajattelemme. Lisäksi maahanmuuttajan arvostus omaa työtään ja sitä että on saanut mahdollisuuden työskennellä lisäävät myös valtaväestön arvostusta omaa työtään kohtaan.

TARINA 3

Kielitaidottomuus este työllistämiselle

Meillä ei ole ollut maahanmuuttajia töissä. Hakemuksia tulee välillä englanniksi kirjoitettuna kenelläkään ei ole ollut äidinkielemme taitoa. Työllistämisen ehtona on sujuva suomenkielen taito.

TARINA 4

Huivimietintä

Mietimme esimiesten kesken miten asiakkaat ja henkilökunta reagoi jos ja kun palkkaamme tumman tytön jolla on uskonnollisista syistä huivi päässä.

Lisätietoja
Päivi Lipponen, paivi.p.lipponen (at) kolumbus.fi

Mistä on kyse?