archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Verkkopeli hioo talouspolitiikan ja yrittäjyyden osaajia

Verkko-oppimisympäristö toimii parhaimmillaan sulautuessaan luontevaksi osaksi organisaation varsinaista toimintaa.

Julkaistu

Verkkoartikkeli 22.12.2004

Verkkotekniikkaa käytetään yhä useammassa organisaatiossa koulutuksen, työnteon, viestinnän ja tiedonhaun tai -hallinnan välineenä. Verkko-oppimisympäristö toimii parhaimmillaan sulautuessaan luontevaksi osaksi organisaation varsinaista toimintaa. Vanha hokema ”hyvä renki – huono isäntä” pätee myös verkkotyökaluihin. Sitran koulutushankkeissa verkko-oppimista on käytetty jo muutaman vuoden ajan. Keväällä 2001 virtuaaliopetusta alettiin hyödyntää muun muassa talouspolitiikkakoulutuksessa, ja Futurenet -oppimisympäristöä käytetään nykyään myös Kilpailukykyinen innovaatioympäristö -hankkeessa.

Verkkopohjaisesta talouspolitiikkakoulutuksesta saadut tulokset rohkaisivat Sitran koulutustiimiä kehittämään opetukseen uusia pedagogisia työkaluja. Näin syntyivät aitoa päätöksentekoa ja ongelmaratkaisutaitoa kehittävät talouspolitiikkapelit: keväällä 2004 työllisyyssimulaatio ja syksyllä uusi yrittäjyyspeli. Tänä vuonna käyttöönotetut ja myös kansainvälisillä foorumeilla esitellyt pelit ovat saaneet hyvin myönteistä palautetta toimivuudestaan ja pedagogisesta innovatiivisuudestaan. Useat ammattikorkeakoulut ovatkin nyt ottamassa ensimmäistä peliä käyttöönsä. ”Peli kiinnostanee juuri ammattikorkeakouluverkostoa siksi, että sen avulla voi syventyä teoriapitoisiin oppisisältöihin ja soveltaa niitä käytännön harjoituksissa ja ongelmaratkaistutilanteissa”, Sitran asiantuntija Tuovi Allén uskoo. Sitran koulutettavat toimivat politiikan, työmarkkinasektorin ja talouselämän johtajina, asiantuntijoina ja päättäjinä.

Vuorovaikutteisten oppisisältöjen avulla harjoitellaan aitoja päätöksentekotilanteita ja syvennetään tietoja audiovisuaalisten luentojen, oppimateriaalien, tehtävien ja ryhmätöiden avulla. Koulutettavien töitä arvioi talouspolitiikan asiantuntijoista koostuva raati. Työllisyyspelissä koulutettava ”joutuu” työministerin housuissa vaikeiden työllisyyspäätösten eteen ja yrittäjänä taas pohtimaan, kuinka kasvattaa liiketoimintaansa globaaleille markkinoille. Koulutettavat hankkivat tietoa useista lähteistä sekä asiantuntijoilta, jotka esiintyvät peleissä videoklipeissä. Allénin mukaan verkko-oppimisympäristö sopii hyvin talouspolitiikkaan: ”Se on vaikea alue, jossa ei ole helppoja kyllä tai ei -vastauksia. Verkko-opetuksen avulla koulutettava johdatetaan eräällä tapaa oppijasta tutkijaksi, tiedon aktiiviseksi hankkijaksi, soveltajaksi ja tuottajaksi.”

”Verkko-opiskelu ja -työskentely tuntuu nyt etenevän tietyn alkukankeuden jälkeen nopeasti. Verkkotyökalujen yleistymistä vauhdittaa verkkoviestinnän kehittyminen ylipäänsä. Verkkotyöskentely toimii todella mainiona työkaluna juuri jatko-, täydennys- ja aikuiskoulutuksessa. Lähiopetusta se ei tietenkään korvaa, mutta sopii hyvin koulutettaville, jotka ovat hajallaan eri puolella maata”, Allén kertoo. Sitrassa verkko-oppimisympäristöä hyödynnetään jonkin verran myös organisaation omissa toiminnoissa. Parempi olisikin jo siirtyä puhumaan e-learningin sijaan e-workingistä, Allén sekä t&k-johtaja Tapio Anttila sanovat. Muutos kuvastaa paitsi verkkotyökalun hyödyntämistä yhä useammissa arkipäivän toiminnoissa, myös syvempää muutosta koko työprosessissa, Anttila sanoo. ”Olemme menneet terveeseen suuntaan. Suurin magia ja hype on hävinnyt elearningista, mikä auttaa näkemään todelliset hyödyt verkkotyökalujen käytössä. On muistettava, että näiden apuvälineiden pitää aina tuoda käyttäjilleen todellista lisäarvoa – verkkoympäristön tarjoaminen ei saa olla arvo itsessään. Tänä päivänähän ei ole pulaa nerokkaista teknisistä keksinnöistä, mutta haasteena on laitteiden ja tiedon soveltaminen myös verkko-oppimisessa.”

Epäonnistuneimmillaan verkkotyökalut liimataan organisaation ”päälle”, ja työntekijöitä informoidaan lyhyellä sähköpostilla. Parhaimmillaan taas verkkovälitteisillä, oppijoiden tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen perustuvalla, niin kutsutulla dialogisella oppimisella on monia edullisia vaikutuksia kannustettaessa ihmisiä elinikäisiksi oppijoiksi. ”Digitaalisessa liiketoiminnassakin menestyminen edellyttää teknisten keksintöjen lisäksi sosiaalisia ja organisatorisia innovaatioita”, Anttila sanoo. Sitrassa saatujen kokemusten valossa verkkotyökalut ovat tehostaneet työskentelyä: ”Tämä on hyvin kustannustehokas tapa toimia, kunhan ensin perustamisinvestoinnit on tehty.” Verkkoympäristön toimivuus edellyttää tietenkin aktiivisia kouluttajia. Allén seuraa tarkasti koulutettaviensa työskentelyä, viestii säännöllisesti verkon välityksellä ja huolehtii linkkien ja sisältöjen päivityksistä ja järjestää koulutustilaisuuksia.

”Verkko ei ole vähentänyt kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitystä.” Virtuaalioppimisympäristöjen pedagogisia ominaisuuksia on tutkittu jonkin verran. Eräiden tutkijoiden mukaan virtuaaliympäristön avulla voidaan jopa laajentaa yksilön kognitiivisia resursseja – virtuaalityöpöydän avulla voisi siis jopa suorittaa vaativampia tehtäviä kuin muutoin olisi mahdollista. Teorian mukaan työpöytä auttaa jäsentämään ajattelua ja hallitsemaan useampia muuttujia ja suurempaa tietomassaa, kun osan lähdemateriaalista voi säilöä helposti käsillä olevaan tiedostoon eikä kaikkea tarvitse pitää aktiivimuistissa. Verkostopohjoiset oppimisympäristöt ja ryhmätyöt rakentavat myös uusia sosiaalisia verkostoja, joissa vuorovaikutus toimii rinnakkaisesti ja koulutettavat voivat sopia tehtäville reaalitapaamisia joustavampia aikatauluja. Allénin mukaan verkko toimii ekstranet-palveluna myös hyvänä verkkottumisfoorumina Sitran yhteistyökumppaneille. Anttila lisää, että se on lisäksi hyödyllinen väline esimerkiksi Sitran uusien ohjelmien viestinnässä ja työskentelyssä.

Verkkotie Oy ,Elina Ranta  22.12.2004/LNI