Arvopohjan muutos luo pohjaa yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle

Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa yhteiskunnallisesti tärkeää ja hyväksi koettua palvelua tai valmistamaansa tuotetta liiketaloudellisten toimintamallien mukaisesti ja markkinaehtoisesti. Samalla yritys palauttaa kaiken merkittävän osan voitostaan toimintansa kehittämiseen tai muutoin tuon hyvän asian eteenpäin viemiseen. Yhteiskunnallinen yritys toimii myös asiakkaansa ja henkilökunnan toiveet sekä tarpeet erityisesti huomioon ottaen muun muassa päätöksenteossa.

Yhteiskunnallinen yritys perustuu arvopohjaan, jossa tavoitteena ei ole omistajien vaurastuminen. Tavoitteena on hyvien ja tärkeiden asioiden tekeminen yritysmuodossa. Kysymyksessä ei ole sama asia kuin Suomessakin tunnettu sosiaalinen yritys, jonka henkilökunnasta määrätyn osan tulee olla vaikeasti työllistettäviä tai vajaakuntoisia. Yhteiskunnallinen yritys ei saa myöskään tukia tai verotuksellista erityiskohtelua vaan toimii täysin markkinaehtoisesti.

Suomessa on ollut jo pitkään useita yhteiskunnallisia yrityksiä  siitä itsekään välttämättä tietämättään. Nämä ovat toimineet aivan normaalisti yhtiömuodossa tai säätiöinä. Näistä tunnetuimpia ovat Linnanmäkeä pyörittävä Lastenpäivän säätiö ja Diakonissalaitoksen omistama Diacor.

Viime vuosina on kuitenkin syntynyt selkeä muutos suomalaistenkin arvopohjassa. Muutos on tapahtunut kahdesta eri suunnasta. Suomessa on yhä kasvava määrä menestyneitä ja vaurastuneita yritysjohtajia, jotka ovat pitkän uransa aikana luoneet itselleen jo tarpeeksi hyvää ja ovat nyt halukkaita luomaan tätä hyvää myös muille. Heidän liikkeenjohto-osaamisensa, kokemuksensa ja kontaktinsa ovat korvaamattomia yhteiskunnallisen yrityksen johtamisen ja kehittämisen kannalta. Toisaalta nuori hyvin koulutettu sosiaalisen median sukupolvi, jolle henkilökohtaisen edun tavoittelu ei ole enää niin keskeinen osa urasuunnittelua kuin edellisillä sukupolvilla väistämättä oli. Heille kohtuullinen tai jopa hyvä perustoimeentulo on jo itsestäänselvyys hyvinvointiyhteiskunnan kehityksen ja edellisten sukupolvien varallisuuden siirtymisen kautta. Heille yhteisten hyvien asioiden eteenpäin vieminen on omaa taloudellista etua tärkeämpää.

Mikäli nämä kaksi tahoa löytävät toisensa ja yhdistävät kokemuksen ja nuoruuden innokkuuden yhteiseksi hyväksi koetun asian eteenpäin viemiseksi, syntyy taatusti tehokkaita ja laadukkaita palveluja. Ne täydentäisivät tai korvaisivat markkina-aukkoja tai perinteisesti julkisesti tuotettuja palveluja.

Yhteiskunnallisia yrityksiä voi toimia useilla eri aloilla. Esimerkiksi lasten päivähoidossa, vanhusten hoidossa, terveydenhuollossa, liikuntapalveluissa, julkisessa liikenteessä ja jopa vesihuollossa. Toimialaa ei saa rajoittaa, koska yhteiskunnallinen yrittäjyys on ennen kaikkea liiketoimintamalli, jota voi soveltaa toimialasta riippumatta. Ei tarvita lainmuutoksia, ei uusia yhtiömuotoja, pelkkä toimintafilosofiasta tehdyt kirjaukset yhtiöjärjestykseen ja osakassopimukseen riittävät. Ei tarvita myöskään tiukkoja määritelmiä. Kyse on toimintamallista ja arvomaailmasta.

Sitra haluaa toimia yhteiskunnallisen yritysmallin yleistymisen mahdollistajana. Se tarkoittaa käytännössä toimintafilosofian ja ideologian levittämistä. Aloitteleva yhteiskunnallinen yritys tarvitsee kuitenkin toiminnalleen rahoitusta. Tämänkaltainen arvopohja ei ainakaan Britanniasta saatujen kokemusten mukaan edesauta perinteisten luottolaitosten positiivisia rahoituspäätöksiä. Myöskään perinteiset pääomasijoitusinstrumentit eivät sovellu tämäntyyppiseen liiketoimintaan, jossa omistajuutta ei ole tarkoitus palkita taloudellisesti. Uusia rahoitusinstrumentteja ja toimijoita siis tarvitaan. Tarkoituksemme on kehitellä tähän ratkaisuja ensi kesään mennessä.

Vaikka julkista keskustelua hyvinvointipalveluista leimaakin taloudellinen näkökulma, pohjimmiltaan kysymys on arvoista, joiden toteutumiselle talous asettaa reunaehdot. Velanotto ja verojen korottaminen on lyhyt tie. Sen sijaan tehokkaampien ja tuottavampien palveluiden tarjoaminen on yhteiskunnallisesti katsoen välttämätöntä. Samoin uusien, monipuolisempien palveluiden tuottamista kasvavalle ja ikääntyvälle väestölle vaaditaan. Tämä pitää pystyä toteuttamaa liikaa velkaantumatta. Uudistuminen ja innovointi tarjoavat mahdollisuuden myös uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen. Se ei voi onnistua vain yhden sektorin sisäisenä toimintana, vaan mukaan tarvitaan erilaisia toimijoita. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on yksi uusi ja kokeilemisen arvoinen toimintatapa.