Photo: Sari Gustafsson

Julkaistu 02.03.2016

Avataanko tiedon aarrearkku?

Suomalainen hyvinvointidata on kätketty aarrearkkuun. On aika lähteä jalostamaan tietoa turvallisesti ja nykyistä ketterämmin.
Kirjoittaja
Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö

Kirjoittaja toimii sosiaali- ja terveyspalveluosastolla innovaatiotoimintaa ja digitalisaatiota edistävänä neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Kehitteillä oleva Isaacus yhdistää tulevaisuudessa hyvinvoinnin tietovarannot ja niiden käyttäjät sujuvasti ja turvallisesti. Näin osallistetaan yksilöitä, edistetään hyvinvointia ja luodaan jatkuvasti oppiva hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemi. Isaacus-blogisarjassa asiantuntijat valottavat aihetta omasta näkökulmastaan.

Suomea on kansainvälisissä tutkimuksissa kuvattu maaksi, joka istuu tietoa täynnä olevan aarrearkun päällä. Eikä syyttä: meidän arkussamme makaa laadukkaita tutkimusaineistoja, tilastoaineistoja ja rekistereitä, kehittyvää kansallista Kanta-järjestelmää sekä laajenevia bio- ja geenipankkeja.

Lukuisissa paikoissa sijaitsevalla tiedolla on jo tutkimuskäyttöä, mutta mahdollisuudet ovat jääneet hyödyntämättä. Kateellisena katsomme naapurimaihin, vaikkapa Tanskaan, jossa rekisteriaineistojen tutkimuksen käyttölupia myönnetään kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Aineistomme ovat samalla tasolla – meillä jopa paremmat. Osaamistakin on ja lisäksi Suomi porskuttaa kansainvälisissä selvityksissä myös terveyden ja eHealthin kärkikaartissa.

Oma hyvinvointi- ja terveystieto kasvattavat tietoperustaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että olemme hajallaan olevien malmikasojen äärellä. Hajaantuneessa kentässä rekisterinpitäjät tekevät parhaansa, mutta koko kuvassa meillä on paljon parannettavaa. ”Kestää, hankalaa, monimutkaista, ei ole tietoa, yhdistelyt vaikeita, rahaa ja aikaa menee hukkaan…” Tällaista palautetta olemme saaneet laajalti tutkimus- ja kehittämisyhteisöiltä sekä yrityksiltä.

Malmikasaa jalostamaan

Tässä ei nyt auta suomalainen perisynti: mitähän ne meistä ajattelevat ja kelpaavatkohan meidän aineistomme mihinkään ja olemmeko me houkuttelevia partnereita?

On katsottava eteenpäin ja lähdettävä rakentamaan vahvuuksille ja mahdollisuuksille. On parannettava toimintaympäristöä ja mahdollistettava tietoaineistojen hyödyntäminen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. Jos tähän adjektiiveja tarvitaan, niin käyttäjät sanovat: nopeammin, ketterämmin ja uusilla keinoilla. Kaivataan kustannustehokasta ja uudenlaista työnjakoa sekä verkostoitumista julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä.

Mahdollistavia toimia tarvitaan

Lapsena leikittiin aarteen piilottamista ja etsimistä. Tulevaisuus ei ole tiedon piilottamisen aikaa, vaan tiedon hyödyntämisen ja käytön avoimuuden aikaa. Voittajia ovat substanssiosaamisen ja tietoaineistojen käytön yhdistävät tutkijat, kehittäjät ja organisaatiot olivatpa ne julkisia tai yksityisiä, sekä tietenkin myös parempia palveluja ja tuotteita saavat suomalaiset ihmiset.

Näihin tulevaisuuden haasteisiin STM vastaa kehittämällä sote-tietojen käyttöä mahdollistavaa lainsäädäntöä sekä rakentamalla yhdessä Sitran ja muiden toimijoiden kanssa palveluoperaattoria palvelemaan tiedontarvitsijoita. Sitran Isaacus-hanke on tässä keskiössä. Se kehittää uusia toimintamalleja, testaa ideoita ja luo perustaa ekosysteemeille.

Kansalliset tietovarannot ja niiden käyttömahdollisuudet voivat muodostaa innovaatioalustan, joka houkuttelee niin kotimaisia kuin kansainvälisiä tutkijoita, kehittäjiä ja yrittäjiä. Parhaimmillaan Isaacus mahdollistaa eri tietovarantojen hyödyntämisen ketterästi ja luotettavasti yksilön osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi.

#isaacus

Mistä on kyse?