Kuva: Joanna Moorhouse

Julkaistu 27.04.2016

Bastusta ideaa: Kun urheiluseurat hamuavat reikäisiä sukkia

Sukassa reikä ja lempi-t-paita on kulunut nyppyiseksi? Tulevaisuuden Varsinais-Suomessa ne eivät jouda enää roskiin.
Kirjoittaja

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa. Hän vastaa Tekstiili 2.0 –yhteistyöstä ja rakentaa yhteistyössä laajan verkoston kanssa kiertotalouden tulevaisuutta.

Mitä teet, kun sukassa on reikä ja lempi-t-paita on kulunut nyppyiseksi? Heitätkö ne roskiin? Et enää tulevaisuuden Varsinais-Suomessa, jossa poistotekstiilit kierrätetään tehokkaasti.

Hyppäys Varsinais-Suomen 2020-luvun alun todellisuuteen: Seudusta on lyhyessä ajassa tullut Pohjois-Euroopan tekstiilikierrätyksen keskus. Pohjoismaista ja Itämeren alueelta laivataan poistotekstiilejä Turkuun lajiteltavaksi, käsiteltäväksi ja käytettäväksi uusien materiaalien raaka-aineena. Varsinais-Suomen tekstiiliteollisuus on herännyt uuteen nousukauteen uudenlaisen materiaalien käyttölogiikan ansiosta. Suomalaiset muotitalot ja julkistilojen sisustajat käyttävät tuotannossaan kotimaista uusiomateriaalia. Lisäksi uusi sellutehdas tuottaa kuituja tekstiilien tuotantoon. T-paidassasi voi olla nyt 20 prosenttia koivua, puolet vanhaa verhokangasta ja loput 30 prosenttia pakkausmuovien reunoja.

Jo 1900-luvulla tutuksi tullut paperinkeräyksen periaate on tekstiilien osalta nyt yhtä luonnollista. Käyttöikänsä loppuun tullut tekstiili kierrätetään: Laitat vanhat sukkasi siihen samaan uusiokuiduista tehtyyn pakettiin, jolla olet juuri tilannut vuokraamasi kuukauden vaatteet käyttöösi. Vaihtoehtoisesti voit viedä sukkasi kuusilokeroiseen jäteastiaan, josta se toimitetaan muun jätteen kanssa lajittelukeskukseen. Urheiluseurojen varojen kerääjätkin haluaisivat arvokkaan tekstiilijätteen apajille, kuin 90-luvulla ikään.

Nyppyyntyneestä lempipaidastasi et halua luopua vielä, koska se tuo mieleen niin monia hyviä muistoja. Sen voit viedä muokattavaksi uudeksi asusteeksi. Designtalossa voit samalla ottaa kupillisen kahvia ja selailla esimerkkejä siitä, miten vanhat tuotteet voidaan suunnitella ja valmistaa uusiksi tuotteiksi.

Kun 2010-luvun lopulla muualla Suomessa etsittiin poistotekstiileille hyödyntäjiä, hypättiin Varsinais-Suomessa rohkeasti “muna vai kana” -ongelman yli ja aloitettiin tekstiilien kierrätys järjestämällä ensin poistotekstiilien keräys. Näin saatiin selätettyä yksi merkittävimmistä kehityksen esteistä: Tilanne, jossa keräystä ei uskalleta aloittaa kun materiaalin hyödyntäjät vielä puuttuvat. Samaan aikaan ei myöskään uskalleta kehittää uusia kierrätysratkaisuja ennen kuin tiedettäisiin varmasti materiaalien määrät ja laatu.

Monien tahojen avoimella yhteistyöllä kokeilusta rakennettiin kannattavaa toimintaa. Turussa sijaitsevasta Topinpuiston kierrätyspuistosta muotoutui enemmänkin kuin lajittelukeskus: Topinpuiston verkostossa ja verstastiloissa myös korjataan, myydään edelleen ja suunnitellaan uudelleen tekstiilejä. Lisäksi verkoston toimijat ottavat komponentteja talteen, kierrättävät kuituja ja tuottavat uusia materiaaleja. Tämä kaikki tehdään yhteistyönä monien toimijoiden kanssa.

Vuoden 2016 todellisuudessa ei Varsinais-Suomessakaan silti olla vielä aivan noin pitkällä. Vuoden alussa alueella alkoi pilottihanke ”Tekstiili 2.0 – konkreettinen askel kohti tulevaisuutta”. Turun ammattikorkeakoulun ja Lounais-Suomen Jätehuollon vetämässä pilotissa kokeillaan vuoden ajan kotitalouksien poistotekstiilien keräystä, lajittelua ja hyödyntämistä.

Pilotin ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet meille monta tosiasiaa tekstiilien kierrätyksestä. Kuluttajilla on valtava palo tekstiilien kierrättämiseen ja varsin pienelläkin viestinnällä saadaan kerättyä jo tonneittain tekstiilejä. Teollisen mittakaavan ratkaisuja tuskin tullaan vuoden mittaisen kokeilun aikana saamaan vielä käytäntöön, mutta pilotti antaa hyvän alustan keskittyä rakentamaan tämän tekstin alussa kuvattua tulevaisuutta. Tekstiilimateriaalien kiertotalousratkaisut rakentuvat pienistä virroista yhteistyön ja digitalisaation avulla. Jokaiselle kiinnostuneelle – niin kuluttajalle kuin pienille tai suurille yrityksille ja yhteisöille – löytyy rooli verkostosta. Yhdessä voimme ohjata tekstiilikierrätyksen lähemmäs tulevaisuuden visiota.

Tämän tekstin kirjoittamisessa ja yhteistyössä mukana myös:

Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Sara Malve, projektityöntekijä Turun ammattikorkeakoulu

 

Anna Hillgren, vanhempi asiantuntija Gaia Consulting Oy

Piia Nurmi, koulutus- ja tutkimusvastaava, Turun ammattikorkeakoulu